10 kotimaista albumiklassikkoa 1980-luvulta – Retropopin juhannuslukemisto

Kotimainen musiikki kuuluu Suomen suveen, kuin reilusti suolattu voi ja silli uuden perunan kylkeen. Olit sitten matkalla juhannuksen viettoon, töihin ja mökin kuistilla, Suomi soi. Onhan noista mainettaan paljon paremmista kasariklassikoista tullut myös bloggailtua, joten kokosimme yhteen kotimaisista klassikkoalbumeista kertovat artikkelit käteväksi Juhannus-lukemistoksi. Oheisista linkeistä pääset suoraan levyistä kertoviin tarinoihin ja löydät YouTube- ja Spotify-linkit.

Muistathan myös Retropop.blogin hakutoiminnon, jolla voit etsiä suosikkibändeistäsi kertovia juttuja, jos suomalainen musiikki ei miellytä. Blogin Pophistoria-osiosta löytyy historiikit jo yli 150:sta nostalgisesta albumista Abbasta Yazoohon.

Klikkaa levyn nimeä!

Bogart co: Dance station (1985)
Turkulainen Bogart co. ei tosin ole iskelmää, vaan ehtaa discopoppia. Kotimaista kuitenkin isolla K-kirjaimella.

Danny: Ninja (1986)
Anna Dannylle mahdollisuus. Toisille saattaa pelkkä Dannyn nimen näkeminen aiheuttaa kylmiä väreitä, mutta ”Ninja”-albumi on ehtaa kasaripoppia vaikka artisti itse ei kuulemma levyä pidäkään suuressa arvossa.

Eini: Eini (1985)
Einin kuudes studioalbumi on huikaiseva discokokonaisuus, jossa cover-käsittelyyn pääsee niin Madonna kuin Modern talkingkin.

Kikka: Mä haluun viihdyttää (1989)
Kikan esikoisalbumi ei varmaan edes esittelyjä kaipaa. Jotkut levyt on klassikkoja jo syntyessään.

Kirka: Hengaillaan (1984)
Kirka sai uralleen uuden nosteen euroviisuista ja uransa ensimmäisen kultalevyn viisukappaleen mukaan nimetystä hittiputkesta.

Pave Maijanen – Maijanen (1984)
Jos jotain suomalaista albumia voi kutsua sophistipopiksi, se on Paven ”Maijanen”.

Anja Niskanen: Anja Niskanen (1984)
16-vuotias Anja voitti Syksyn sävel -kilpailun ja levytti albumillisen kultaa.

Päät: Bali (1987)
Päät-yhtye on kenties lähinnä uutta aaltoa, mitä Suomessa päästiin 1980-luvun loppupuolella.

Meiju Suvas: Meiju (1982)
Meijun esikoinen on täyttä tykitystä alusta loppuun. Tää onnnea on!

Leena Vanamo: Sua kaipaan (1984)
Leena Vanamon albumin jokainen raita sykkii kultaista 1980-lukua.

Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑