
Pekka ”Pave” Maijanen (s. 3.9.1950 Lappeenranta – k. 16.1.2021) oli todellinen musiikin monitoimimies jo ennen lopullista läpimurtoaan sooloartistina. Ura alkoi 1960-luvulla Top Cats -yhtyeessä, joka osallistui Rockin SM-kisoihin. Siitä se urkeni nopeasti eri kokoonpanoissa läpi koko 1970-luvun, joista merkittävimpiä olivat mm. Pepe (Willberg) & Paradise ja Royals. Paven ammattitaito ja monipuolisuus toivat töitä myös levytuottajana ja sillä saralla tärkeimpiä julkaisuja olivat esimerkiksi Wigwamin, Rock’n’roll bandin, Hurriganesin ja Dingon albumit.
Ensimmäinen Paven omalla nimellä tehty soolojulkaisu oli ”Fever” -single vuonna 1975, mutta seuraavaa saatiinkin odotella 1980-luvulle saakka. Vuonna 1980 perustettu Pave’s mistakes bändi löi läpi kantaaottavalla kappaleella ”Pidä huolta” ja viimeistään silloin Pave Maijanen tuli myös persoonana tutummaksi suuremmalle yleisölle. Kappale oli myös aluksi suomenkielisen musiikin levyttämistä vastustaneen Paven ensimmäinen levytys äidinkielellämme. Vuonna 1982 Pave heittäytyi soolouralle ja sai pikkuhitin singlellä ”Ai ai ai”. Esikoissooloalbumi ”Tanssivat kengät” ei kuitenkaan menestynyt hääppöisesti. Pave itse on kertonut, että joutui maksamaan 10.000 markkaa siitä ilosta että sai tehdä kyseisen levyn joka loppujen lopuksi myi vain noin 4000 kappaletta.
Kaikki kuitenkin muuttui vuonna 1984, kun Pave perheineen oli viettämässä kesälomaa Kesälahdella vuokramökillä. Levy-yhtiön kanssa oltiin sovittu, että lokakuussa alkaisi uuden albumin purkitus ja sille kaivattiin tietenkin materiaalia, jota oli kesän aikana tarkoitus synnyttää. Noihin aikoihin Pave oli kiinnostunut reggae-musiikista ja fanitti mm. Bob Marleyta ja Steel pulsea. Eräänä kauniina kesäaamuna hän souteli katiskalle ja päässä alkoi soida aironvetojen tahtiin reggaekomppi. Jostain tuli mieleen teksti ”Lähtisitkö silloin kanssani järvelle”. Pave on kertonut, että yleensä hänelle oli otollisin hetki synnyttää sävelmiä huonoissa fiiliksissä, mutta ”Lähtisitkö” syntyi kirkkaudessa. Lisäksi hän ei kuuleman mukaan yleensä muistanut kappaleiden syntytarinoita, mutta tämä oli poikkeus. Pave palasi katiskalta mökille, nappasi käsiinsä kitaran ja alkoi rämpyttää g-mollia ja a-mollia kuvitellen taustalle Bob Marley -tyylisen basson. Tekstikin syntyi samalta istumalta ja säilyi lähes sellaisenaan valmiiseen levytykseen asti. Jossain vaiheessa tuli myös ahaa-elämys, että ensimmäisenä syntynyt riffi ”Lähtisitkö silloin kanssani järvelle” sopiikin kappaleen kertosäkeistöksi. Mitään suurta hittiä Pave ei ajatellut synnyttäneensä ja hän olikin aina sitä mieltä, että hitit tekee yleisö – ei artisti.
Syksyllä Pave kokosi Finnvoxin studioille ryhmän muusikoita levyttämään kesän aikana syntyneitä sävelmiään. Broadcast-yhtyeestä hän löysi sessioihin basistin ja rumpalin. Pave kävi Broadcastin keikalla ja tarkkaili Miri Miettisen (s. 1960) työskentelyä rumpusetin takana. Paven serkku Veli-Matti ”Masa” Maijanen (s. 1962) ajautui basson varteen, kun Pave näki hänet istuskelemassa Kulttuuritalon penkeillä odottamassa narikkajonon lyhentymistä Little Stevenin keikan jälkeen. Pave meni ja potkaisi mietteissään istuvaa serkkuaan kengän kärkeen ja kysyi ”Tuutko soittamaan mun levylle”. Masa vastasi, että ”Tulen”. Soolokitaristiksi pestattiin Peter Lerche. Ydinryhmän lisäksi sessioissa vierailivat Seppo Kantonen ja Esa Kotilainen koskettimissa, Dingosta esikoislevyn jälkeen eronnut Jarkko Eve bassossa sekä Mongo Aaltonen perkussioissa. ”Mikset mua huomaa” -kappaleessa vierailee kolmimiehinen brassi Markku Johanssonin johdolla. Äänityksistä vastasi studiovelho T.T.Oksala.
Materiaalia albumille ei Kesälahdella syntynyt yhtään liikaa, vaan sen yhdeksästä kappaleesta vain neljä on Paven omaa käsialaa. Loput ovat lainatavaraa. Hittikappaleita ei tältä albumilta löytynyt kuin yksi, mutta joskus – ja varsinkin tässä tapauksessa – se on riittävä määrä. ”Lähtisitkö” on suomalainen pop-klassikko, joka loppujen lopuksi syntyi varsin kivuttomasti. Vaikka lopputulos kuulostaa sliipatulta, soitettiin sen pohja purkkiin studiosessioiden perusnelikolla. Tuohon aikaan rumpukoneet ja sekvensserit olivat lyömässä läpi studiomuusikoiden työkaluina, mutta nyt soitettiin täysin orgaanisesti. Pave itse soittaa myös arpeggion Korgin Poly 61 -syntetisaattorilla livenä. Tällä viitataan siihen syntikan lurautukseen, joka kuullaan sointuvaihdoksissa esimerkiksi kertosäkeistöön siirryttäessä.
Myös komea laulusuoritus falsetteineen on yksin Paven suorittama. ”Lähtisitkö”-kappaleen välisoitoksi Pave mietti kitara- tai saksofonisooloa, mutta koska falsetti toimi kertosäkeessäkin niin hyvin, päätettiin väliosaankin tehdä ”laulujuttu”. Vaikka kappaleen levyversion lauluosuudet kuulostavat nykyäänkin varsin komeilta, ei Pave itse ollut niihin silti täysin tyytyväinen. Jo demoversiossa kuultiin aika paljon ”niekkuja” ja EMI-levy-yhtiön tiedottaja Leena Virtanen neuvoi karsimaan niitä. Silti lopulliseen versioon jäi niitä muutama. Tavallinen kuulija ei kenties moisiin pieniin kauneusvirheisiin kiinnitä huomiota, sillä ”Lähtisitkö” on täydellinen 1980-luvun suomalainen pop-anthem.
”Maijanen” -albumin avaa a cappella -kappale ”Lilja, ruusu ja kirsikkapuu”, joka oli lainatavaraa Simon & Garfunkel -duo tuotannosta, alunperin ”Scarborough fair”. Pave oli aiemmin tallentanut kappaleen YLE:n kantanauhalle Pepe Willbergin kanssa, mutta nyt hän äänitti kaikki lauluraidat itse ja suomenkielellä, Pertsa Reposen käännöksenä. Pave pyysi Markku Johanssonia soittamaan yksiäänisen melodian pianolla, joka soi solistin luureissa nauhoituksen aikana. Näin varmistettiin, että pysytään oikeassa sävellajissa koko esityksen ajan. Kaikki 12 stemmaraitaa tulevat siis Paven itsensä esittämänä. Avausraidan jälkeen päästään asiaan ”Kuume” -kappaleen myötä. Pave oli levyttänyt ”Feverin” jo vuonna 1975, mutta silloin englanninkielellä. Tähän suomenkieliseen versioon hän kirjoitti sanat itse.
Ensimmäinen täysin omaa käsialaa oleva ”Lokakuu, helmikuu, kesäkuu” aloitti tavallaan Paven ”pasifististen julisten” sarjan ja onkin tekstiltään yksin artistin kantaaottavimmista: ”Yhteisvoimin opetellaan sotimaan, hyökkäämään, taistelemaan, tappamaan, vangitsemaan, vakoilemaan, puolustamaan, kuolemaan”. ”Jää mun luo” on Paven itsensä suomentama versio Ben E. Kingin klassikosta ”Stand by me” ja kappale lohkaistiin albumilta toisena radiosinglenä. Menevärytmisessä ”Suuret sankarit” -kappaleessa Pave plagioi itseään. Keväällä 1985 Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin Pave Maijasen sävellys ”Jossain” Jokke Seppälän esittämänä. Paven itsensä piti alkuperäisen suunnitelman mukaan esittää se itse, mutta hänelle ja Yleisradiolle tuli kiistaa palkkioista. Joken kappaletta ei koskaan levytetty, joten ilmeisesti Pave päätti hyödyntää sävelmää omalle levylleen uusin sanoin.
”Outo tapa” on cover sekin ja jostain kaukaisuudesta kaivettu. ”Spooky”-kappale levytettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1967 Mike Sharpen instrumentaalisena versiona. Sittemmin kappaleeseen on tehty lyriikat ja vuonna 1985 myös suomeksi Edu Kettusen toimesta. Toinen albumilta löytyvä eriskummallinen cover on ”Mikset mua huomaa”, joka on alunperin The Turtles yhtyeen klassinen purkkapop-hitti ”Happy together”. Se levytettiin ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1967 New Joys -nimisen bändin toimesta. ”Maijanen”-pitkäsoiton päättää lähes 7-minuuttinen kitarainstrumentaali ”Syksy”. Alunperin siihen kyllä kaavailtiin lauluakin, mutta Paven mielestä Peter Lerchen kitara soi niin kauniisti ettei lyriikoita tarvittukaan.
Varsin erikoinen kokonaisuus oli siis paketissa. Pave esitteli tuotostaan levy-yhtiön väelle, joka innostui etenkin ”Lähtisikö”-kappaleesta. Levy ei kuitenkaan aluksi lähtenyt myymään odotetulla tavalla. Pave oli kuitenkin valittu esiintymään YLE TV 2:n uuteen musiikkiohjelmaan ”Hittimittari”, jossa uudet kotimaiset popkappaleet kilpailivat keskenään kahden viikon välein kansainvälisten hittien kanssa. Pave matkusti Tampereen Tohloppiin kuvaamaan osuuttaan. Asukseen hän oli valinnut vaimonsa Liisan ompeleman spencer-tyyppisen lyhyen bleiserin ja studiossa hän istahti valkoisen flyygelin ääreen avustajien puskiessa savukoneista usvaa koko studion täydeltä. Pave Maijanen ei tuohon aikaan ollut nimi koko kansan huulilla, mutta joulukuussa ohjelman tultua ulos, tilanne muuttui totaalisesti. Tyylikkäältä, jopa hieman androgyyniltä popparilta vaikuttava Pave lauloi itsensä kertaheitolla kaikkien tietoisuuteen. ”Lähtisitkö” eteni Hittimittarin äänestyksessä ylivoimaisesti jatkoon kolme kuukautta peräkkäin ja siten ylsi ns. ”superhittien” joukkoon. Samaan aikaan myös ”Maijanen”-albumi kohosi myyntitilastoilla ja tammikuussa 1985 se komeili virallisen listan ykkösenä. Loppujen lopuksi levyä myytiin timanttilevyn verran eli yli 50.000 kappaletta.
Yhtäkkiä Pavea oltiin repimässä joka paikkaan – lehtiin, radioon ja televisioon. Pave osasi kuitenkin suhtautua äkkisuosioonsa terveesti ja hoiti homman kotiin viileän tyylikkäästi. Olihan hän sentään jo monissa keitoksissa kylpenyt aikuinen mies, 35-vuotias perheenisä. Totta kai Pave myös nautti siitä, että vihdoinkin sooloura urkeni ja levyt lähtivät myymään, mutta ei kuitenkaan ylpistynyt asiasta. Paven tapauksessa tuntui aina siltä, että suosiossa oli enemmän kysymys musiikin kuin esittävän artistin ihailusta. Menestykselle seurasi nopeasti myös jatkoa uusien hittikappaleiden muodossa, mutta ”Lähtisitkö” on se laulu joka mullisti Pave Maijasen elämän ja jolla iso asuntolaina maksettiin.
Kappaleluettelo:
- Lilja, ruusu ja kirsikkapuu
- Kuume
- Lokakuu, helmikuu, kesäkuu
- Lähtisitkö
- Jää mun luo
- Suuret sankarit
- Outo tapa
- Mikset mua huomaa
- Syksy
Lähteet:
Tommi Saarela – Elämän nälkä (Tammi 2021)
Wikipedia
Discogs
Suomenlistalevyt
RIP Pave maijanen. Syksy on etenkin tuon albumin todellinen aarre.
TykkääTykkää
Oli ehkä iso yllätys kun suomiyleisö otti lähtisitkö biisin heti omakseen mikä osoitti hyvää makua ja avarakatseisuutta kun musiikillisesti ja melodisesti tuo kyseinen biisi on enemmän etelä-amerikkalainen kuin suomibiisi.
TykkääTykkää