Vuosi 2022 pakettiin – Retropoppari listaa parhaat uudet julkaisut ja retroilut

On aika kääräistä popvuosi 2022 pakettiin ja muistella mitä kaikkea retroa se meille tarjoili. Edelleen useat pop-musiikin kultakaudella 1980-luvulla aloitelleet artistit jaksavat tuottaa iloksemme uuttakin musiikkia. Tässä päättyvän vuoden parhaimmisto.

UUDET ALBUMIT:

a-ha: True north
Norjalaistrio a-ha julkaisi lokakuussa yhdennentoista studioalbuminsa ”True north”. Tunnelmallinen kokonaisuus nousee helposti vuoden parhaaksi. Levyltä on lohkaistu neljä singleä ”I’m in”, ”You have what it takes”, ”As if” ja ”Hunter in the hills”, joihin on tehty myös kauniit musiikkivideot.

Lue Retropopin arvostelu albumista

Simple minds: Direction of the heart
Skotlantilainen stadionrock-yhtye Simple minds pisti markkinoille peräti yhdeksännentoista pitkäsoittonsa, niinikään lokakuussa. Mainiosti rullaavaa poprock-levy on yksi yhtyeen parhaimmista miesmuistiin. Siltä löytyy kolme singlebiisiä ”Vision thing”, ”First you jump” ja ”Traffic”.

Lue Retropopin arvostelu albumista

Tears for fears: The tipping point
Taistelu vuoden parhaan levyn paikasta oli tänä vuonna Retropopparin mielessä tiukka ja tällä kertaa pronssille päätynyt Tears for fears pitelikin lokakuuhun asti paikkaa hyppysissään. Duon seitsemäs albumi ”The tipping point” julkaistiin jo helmikuussa ja edellisestä kokopitkästä olikin ehtinyt vierähtää 18 vuotta. Singlebiiseinä kokonaisuudella soivat nimikkokappale ”The tipping point” sekä ”No small thing”, ”Break the man” ja ”My demons”.

Lue Retropopin arvostelu albumista

Soft cell: Happiness not included
Soft cell palasi 20 vuoden tauon jälkeen iloksemme ja voisi sanoa, että jopa entistä ehompana. ”Happiness not included” on parasta Soft celliä sitten vuoden 1981 esikoisalbumin ”Non-stop erotic cabaret”. Mainiona singletäkynä levyltä löytyy yhdessä Pet shop boysin kanssa tehty ”Purple zone” ja muita sinkkuja ovat ”Bruises on all my illusions”, ”Nostalgia machine” ja ”Light sleepers”. Laulusolisti Marc Almond on sen sijaan aktiivinen kaikki nämä vuodet ja julkaissut tänäkin vuonna uutta musiikkia myös soolona. Kuuden biisin ”Things we lost” -EP kannattaa ottaa tarkasteluun.

Lue Retropopin arvoselu albumista

Blancmange: Private view
Blancmange teki vuosina 1982-1985 kolme albumia ja katosi, mutta vuoden 2011 comebackin on uutta materiaalia julkaistu tiuhaan tahtiin. Syyskuussa 2022 julkaistu ”Private view” onkin Blancmangen kuudestoista pitkäsoitto, mutta mukana on monenmoista projektilevyä silkan popin sijaan. Uutuus on kuitenkin sitä itseään eli kunnon kasarityylistä uutta aaltoa. Tsekkaa vaikka singlet ”Some times these”, ”Take me” ja ”Reduced voltage”.

Lue Retropopin arvostelu albumista

Bananarama: Masquerade
Kahdennentoista albuminsa ilmoille pisti iki-ihana tyttöduo Bananarama. Levyjä he suoltaneet ulos tasaisen epätasaisesti eikä edellisestä ”In stereo” -levystäkään ole kuin kolme vuotta. Heinäkuun kesäisissä tunnelmissa tanssittavalta albumilta on napattu kolme singleä, nimikkokappale ”Masquerade”, ”Forever young” ja albumiversiota vauhdikkaammaksi muokattu Almighty-remix biisistä ”Running with the night”.

Howard Jones: Dialogue
1980-luvun hittivuosien jälkeenkin brittiläinen syntetisaattorivelho Howard Jones on ollut aktiivinen ja uutta musaa on julkaistu kaikilla vuosikymmenillä. Tänä vuonna päivänvalon nähnyt ”Dialoque” on harmoninen kokonaisuus, jolta löytyy singlet ”Who do you really want to be”, ”Formed by the stars” ja sokerina pohjalla ”Celebrate it together”. Lisäksi Howardilta on julkaistu konserttitaltiointi vuodelta 1984 ”Live in Japan”.

Alphaville: Eternally yours
Saksan lahja syntikkapopille, Alphaville, toteutti albumin Deutsches Filmorchester Babelsberg sinfoniaorkesterin kanssa. Vaikka levy sisältää suurimmaksi osaksi uusia versioita vanhoista kappaleista, otimme sen mukaan uutuuslevyjen joukkoon. Ovathan versiot kokonaan uudenlaisia ja mukana on myös muutama kokonaan uusi kappale. Levy on tunnelmaltaan uusi. Levyn singletkin ovat samat kuin vuoden 1984 esikoisalbumin ”Forever young” eli ”Big in Japan”, ”Sounds like a melody” ja ”Forever young”, mutta uusina sinfonisina versioina.

Men without hats: Again, pt. 2
Kanadalainen Men without hats muistetaan ennenkaikkea vuoden 1982 maailmanlaajuisesta megahitistään ”The safety dance” ja sittemmin päähineettömät veijarit ovatkin olleet pari kertaa tauolla. Ensin vuodesta 1993 vuoteen 2003, jolloin he tekaisivat yhden levyn ja katosivat taas. Mutta vuodesta 2010 työ on ollut aktiivisempaa. Alkuperäisestä miehistöstä mukana tosin on vain persoonallisen baritonin omaava laulusolisti Ivan Doroschuk. Vuonna 2021 Men without hats julkaisi viiden biisin EP:n ”Again, pt. 1”, joka sai tänä vuonna jatkoa kokonaisen albumin ”Again, pt. 2” muodossa. Kaikki levyn 14 raitaa ovat uusia, johtotähtenään single ”If the world should end today”.

Jean-Michel Jarre: Oxymore
Legendaarinen Jean-Michel palasi hänkin parrasvaloihin varsinkin teknisesti upealla ”Oxymore” -albumillaan. Levy on järjestyksessä 74-vuotiaan maestron kahdeskymmenestoinen. Singlemaistiaisina levyltä on tarjolla ”Brutalism” ja ”Epica”, joista löytyy myös erilaisia versioita joita ovat olleet tekemässä mm. Depeche moden Martin Gore sekä Brian Eno.

Bubblin’ under:

Secret service: Secret mission
Mukavaa että ruotsalaissedät tekivät uuden albumin tai toisinsanoen kokosivat viime vuosina julkaisemansa biisit yhteen nippuun. Mitään legendaarista settiä ei kuitenkaan syntynyt, mutta varsin mukiinmenevää tyylille uskollista poppia toki.

Lue Retropopin arvoselu albumista

Erasure: Day-glo (Based on a true story)
Erasure pisti tavallaan uusiksi edellisen mainion studioalbuminsa ”The neon” (2020) kappaleet kokeellisessa mielessä. Mukavaa vaihtelua, mutta Retropoppari ottaa Erasurensa mieluummin perinteisessä muodossa.

Billy Idol: The cage EP
Nykyajan streamauskulttuurityyliin julkaisut eivät noudattele enää niin yksiselittäistä single- ja albumilinjaa. Billy Idol julkaisi viime vuonna 2021 neljän biisin EP:n ”The roadside”, joka sisälsi mainion ”Bitter taste” -biisin. Ja tänä vuonna toiset neljä biisiä otsikolla ”The cage”. Vuosi sitten Billy julkaisi myös joulualbumin ”Happy holidays”, joka kannattaakin ottaa tarkasteluun näin joulun alla.

KOKOELMAT JA SPECIAL EDITIONIT:

Madonna: You can dance (single edits)
Retropoppari on aina ollut perso ytimekkäille single-editeille enemmän kuin extended remixeille. Toki hetkensä on myös useissa remixeissä, mutta Madonnan 35 vuoden takaisen remix-albumin julkaisu editoiduilla versioilla on silkkaa mannaa.

Michael Jackson: Thriller 40
Maailman myydyin albumi ”Thriller” täytti sekin jo 40 vuotta ja sai uusintajulkaisunsa monissa eri formaateissa. Tähän levyyn ei vain kyllästy koskaan.

Queen: The miracle (collector’s edition)
Vuonna 1989 julkaistu Queen-albumi ”The miracle” oli yhtyeen kolmastoista. Arkistoista löytyi keräilijöiden painokselle myös ennen julkaisemattomia kappaleita, joissa äänessä on edesmennyt Freddie Mercury. Singlenä niistä julkaistiin ”Face it alone”.

Erasure: Erasure (1995) (2022 expanded edition)
Erasure on julkaissut tasaiseen tahtiin laajennettuja versioita takavuosien tuotannostaan ja nyt vuoronsa sai vuoden 1995 albumi ”Erasure”, joka oli duon seitsemäs studioalbumi. Mukana on tietysti kattava rypäs remixejä ja demoversioita.

Rick Astley: Whenever you need somebody (Deluxe edition – 2022 remaster)
Rick Astleyn 35 vuoden takainen esikoisalbumi ”Whenever you need somebody” julkaistiin sekin laajempana laitoksena. Rickin Stock-Aitken-Waterman-albumit on toki julkaistu tuplapainoksina jo aiemminkin, mutta nyt pääsemme nauttimaan remastoroidusta saundista. ”Never gonna give you up” kuulostaa vieläkin hienommalta kuin silloin joskus.

Madonna: Finally enough love – 50 number ones
Madonna juhlii pitkää uraansa tuuppaamalla digitaalisille alustoille vanhaa tuotantoaan. ”Finally enough love” on jättipaketti, joka sisältää huikeat 50 hittibiisiä erilaisina remix-versioina.

Fancy: Diamonds forever part 1
Vanha kunnon Fancykin pisti muinaiset eurodiscohittinsä uusiksi. Siitä oliko se tarpeen, voidaan olla montaa mieltä, mutta kyllä maailmaan hyvää eurodiscoa mahtuu vaikka uusina versioinakin.

Lue Retropopin arvostelu albumista

Nik Kershaw: Extended versions
Nik Kershaw: B-sides
Spotifyn ja internetin parhaita puolia on juuri se, että sinne helppo tuupata materiaalia ohi vinyyli- ja CD-levytehtaiden. Kasaritähti Nik Kershawin kataloogista löytyy kaksi kokoelmallista materiaalia, joita hänen albumeilleen ei mahtunut.

Telex: Telex EP1
Belgialainen Telex julkaisee keväällä 2023 koko tuotantonsa kattavassa vinyyliboksissa, mutta jo nyt on saatu esimakuna kuuden biisin EP. Kattaus sisältää biisit kultakin Telexin kuudelta studioalbumilta. Aikaisemminhan näitä ei vielä esimerkiksi Spotifysta ole löytynyt.

KUUNTELE RETROPOPIN SPOTIFY-SOITTOLISTAA ”NEW RETRO PLAYLIST”
Sisältää retroartistien uutta tuotantoa ja uusien artistien retrohenkistä musiikkia. Esimerkiksi kaikki tässä artikkelissa mainitut biisit.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: