Levyarvio: Fancy pisti kasarihittinsä uusiksi, mutta ovatko uudelleenäänitetyt timantit ikuisia

FANCY: DIAMONDS FOREVER PART 1 (In-OUT Records 2022)

Vanha kunnon Fancy (oik. Manfred Segieth, s. 1946) ilahduttaa vannoituneimpia fanejaan jälleen uudella kokoelmalevyllä, jonka kaikki kappaleet on tällä kertaa myös äänitetty uudelleen. Oliko se tarpeellista tai oliko siitä edes mitään hyötyä? Fancyn edellinen kokonaan uusi studioalbumi ”Masquerade (Les Marionnettes)” ilmestyi kesällä 2021 ja se ikuistettiin tämän hetken kasarisaundeihin perehtyneimmän tuottajan Luis Rodriguezin studioilla Mallorcalla. Myös uuden kokoelman ”Diamonds forever part 1” musiikki on tallentunut kyseisen Team 33 Music -porukan toimesta ja julkaistu samaisen tiimin In-OUT Records -levymerkillä. Fancy on ehtinyt ilmoittaa sosiaalisessa mediassa julkaisevansa ensi vuonna 2023 jälleen myös uuden studioalbumin, mutta sitä ennen on tyytyminen tuttuun materiaalin ja pohdintaan onko vanhassa vara parempi.

”Diamonds forever part 1” -cd:n kannessa mainostetaan juhlallisesti ”Top hits in 40 years re-recorded in 2022”. Rahtusen siitä joudutaan nipistämään, sillä Fancyn ensimmäiset singlet ”Slice me nice” ja ”Chinese eyes” ilmestyivät vuonna 1984. Molemmista löytyy toki uudet äänitykset tältä kokoelmalta. Vauhtiin päästään ”Slice me nicen” varsin alkuperäistä mukailevalla sovituksella. Aika monessa muussakin kappaleessa on uusissa sovitusideoissa edetty säästöliekillä. Pikemminkin päinvastoin, alkuperäisen version parhaat kikkailut on jätetty pois ja taustoja on yksinkertaistettu ja virtaviivaistettu. Räikeimmin nämä epäkohdat tulevat esiin juuri 1980-luvun klassikoissa, joiden hienot syntetisaattorisäksätykset ovat muuttuneet tasaiseksi rytmimatoksi. Puhumattakaan 76-vuotiaan päätähden tulkinnoista, joista ymmärrettävästikin puuttuu vuosikymmenten takainen mystinen kainous ja viehkeys.

Singlenä ja videonakin julkaistu ”Running man” on uutuuden iloisimpia yllätyksiä ja pesee melkein jopa vuoden 1989 ”All my loving” -pitkäsoitolla kuullun originaalin. Sen sijaan klassikko ”Bolero (Hold me in your arms)” on ikivihreä, johon ei olisi kannattanut kajota. Alkuperäistä vuoden 1986 ei vain voi ylittää. Yksi henkilökohtaisista suosikeistani ”Chinese eyes” on tärvätty täysin. Poissa ovat itämaisesti tiluttavat syntikat, kuiskaukset, läiskähdykset ja maailman paras bassokuvio, ja tilalle on ohjelmoitu yksinkertainen kasarimatto, joka tuo erehdyttävästi mieleen C.C.Catchin ”I can lose my heart tonight” -hitin pohjan. Liekö C.C.Catchin tuotannossakin mukana ollut Rodriguez kaivellut syntetisaattorinsa muistikorttiarkistoja vähän liian syvältä?

”C’est la vie”, ”Flames of love” tai vaikkapa ”When guardian angels cry” rullaavat harmittomina uusioversioina, joissa saa höristellä korviaan jotta eroja alkuperäisiin verrattuna pystyisi rakentavassa mielessä analysoimaan. ”Lady of ice” sen sijaan kuulostaa melkein huoltoasemakasettiversiolta. Vuoden 1991 vähäiselle huomiolle Suomessa jääneen albumin ”Six – Deep in my heart” kappaleet ”Deep in my heart”, ”No more sin” ja ”Promised land” puoltavat paikkaansa kokoelmalla jo siksikin, etteivät ne ole Fancy-faneillekaan niin läpikotaisin puhkisoitettuja. Samalta levyltä lainattu ”Cool jerk” olisi voitu hyvin jättää poiskin, sillä moisen turhanpäiväisen jammailun tilalle olisi Fancyn kataloogista kyllä löytynyt varteenotettavampiakin vaihtoehtoja uudelleenversioitavaksi.

Uudelleenäänitysten kavalkadin päättää vuonna 1998 julkaistulla kokoelmalla ”Hit party” ilmestyneet kappaleet ”Magic of your mind”, ”Blue eyes and a broken heart” ja ”Deja vu”, joista ehkä viimeksimainitun läsnäolosta voi ilahtua. Kaksi edellistä eivät säväyttäneet 25 vuotta takaperinkään. ”Hit party” oli Fancyn kokoelmista yksi, joka sekoitteli alkuperäishittejä, remixejä ja uusia kappaleita. Bonuskappaleena mainitaan hieman jouluisaa tunnelmaa fiftarihenkisesti sivuava ”Voice from heaven”, joka ilmestyi alunperin vuonna 1996 hassulla ”Christmas in Vegas” -joulualbumilla. Sitä ei kansimaininnoista päätellen ole äänitetty uudelleen ja mukanaolo selittynee levyjulkaisun näin joulun alla tapahtuneeseen ajankohtaan. Tuoreimmat kappaleet tällä kokoelmalla ovat siis vuodelta 1998, joten 40:tä vuotta hehkuttava kansiteksti on tässäkin suhteessa hieman erheellinen. Kappaleet ovat vuosilta 1984-1998 eli 14:sta vuoden ajanjaksolta. Fancy on kuitenkin Fancy ja heikoimmillaankin hyvä tai vähintään harmiton. Enemmän odotan kuitenkin sitä luvattua uutta albumia, vaikka onhan tämä kokoelma pahaenteisesti ”Part 1” joten joudummeko vastaanottamaan lisäosia uudelleenäänitysten sarjassa?

Kappaleluettelo:

  1. Slice me nice 2022
  2. Running man 2022
  3. Bolero 2022
  4. Chinese eyes 2022
  5. C’est la vie 2022
  6. Flames of love 2022
  7. Cool jerk 2022
  8. Lady of ice 2022
  9. Deep in my heart 2022
  10. No more sin 2022
  11. When guardian angels cry 2022
  12. Promised land 2022
  13. Magic of your mind 2022
  14. Blue eyes and a broken heart 2022
  15. Déjà vu 2022
    Bonus track:
  16. Voices from heaven

Lue Fancyn albumi ”Masquerade (Les Marionnettes)” arvostelu Retropop.blogista

Lue Fancyn albumin ”Flames of love” (1988) tarina Retropopin pophistoriasta

One thought on “Levyarvio: Fancy pisti kasarihittinsä uusiksi, mutta ovatko uudelleenäänitetyt timantit ikuisia

Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: