Vuodet ohi käy, mutta ei kannata nukkua pommiin: 1980-luvun euroviisut kiinnostivat yleisöä

Ensimmäinen varma kevään merkki on Eurovision laulukilpailujen lähestyminen ja tietenkin niitä edeltävät eri maiden karsintakilpailut. Suomessakin nykyään Uuden musiikin kilpailu -nimen alla käytävään esikarsintaan on nimetty seitsemän toiveikasta ehdokasta, jotka kisaavat Suomen euroviisuedustuspaikasta helmikuussa 2021. Kansainvälinen loppukilpailu käydään Rotterdamissa, mutta varsinainen kisakonsepti on maailmanlaajuisen pandemian johdosta vielä vähän harkinnassa. Viime vuonnahan kilpailu peruutettiin kokonaan, mutta nyt ollaan jo kaukaa viisaampia ja järjestäjät ovat ehtineet miettiä erilaisia variaatioita kisojen läpivientiin. Voi siis olla ettei kisapaikalle päästetä yleisöä lainkaan tai äärimmäisessä tapauksessa kisa käydään etukäteen kunkin artistin kotimaassa kuvattujen esitysten pohjalta. Joka tapauksessa euroviisut veisataan, se on vissi.

Mutta koska yksi Suomen vuoden 2021 kandidaateista on seitsemän kertaa aiemmin mukana ollut Danny, retroilemme mekin menneisyydessä. Aiemmin tässä blogissa on käsitelty Suomen euroviisukarsinnat 1980-luvulta sekä kansainvälisen kisan voittajat samalta kultaiselta vuosikymmeneltä, mutta nyt luomme katsauksen mitä muuta euroviisut iloksemme saattoivat 1980-luvulla. 1970-luvun loppu ja 1980-luvun alku olivat varmasti levymyynnillisesti euroviisujen kulta-aikaa. Suomessakin artistit kävivät miltei tukkanuottasille kilpailessaan kuka saa levyttää käännösversion mistäkin viisusta. Vuosina 1976-1981 julkaistiin myös omat kokoelma-LP-levynsä euroviisuteemalla, jotka sisälsivät kunkin vuoden euroviisujen parhaimmiston suomalaissuosikkien esittäminä. Joistakin kappaleista tuli klassikoita myös käännöksinä, kuten 1970-luvun lopulta Frederikin esitys ”Tsingis khan”, Katri Helenan ”Lintu ja lapsi” tai sekä Dannyn että Marionin versioima tanskalaisviisu ”Disco tango”. Vuosikymmen pyörähti uusille kymmenluvuille siis toiveikkaissa merkeissä.

Vuonna 1980 Eurovision laulukilpailut kisailtiin Alankomaiden Haagissa ja Suomen värejä lähti liehuttamaan pahamaineinen Vesa-Matti Loiri ”Huilumiehineen”. Kisan voittaja Johnny Logan nousi listoille niin meillä kuin muuallakin – tääällä ihan ykköseksi asti. Kappaleen ”What’s another year” levyttivät täkäläisittäin kilpailevien levy-yhtiöiden kiinnitykset Fredi ja Kisu. Ruotsia edusti Tomas Ledin, joka oli nouseva Suomen listoille vasta vuosi pari myöhemmin, mm. hitillään ”Sommaren är kort”. Euroviisukappale ”Just nu” on jäänyt vähän tuntemattomammaksi. Isoja ja pieniä euroviisufaneja ilahdutti sen sijaan Luxemburgin edustajasiskokset Sophie & Magaly lastenlaulumaisella rallillaan ”Papa pingouin”, josta Armi Aavikko levytti suositun version. Katri Helenan esitettäväksi puolestaan sopi isäntämaan kaihoisa valssi ”Amsterdam”. Muusta sadosta ei paljon lapsille olekaan kerrottavaa, jos ei halua huomioida Belgian edustusryhmää Telex, jonka vuoden 1979 syntikkapophitti ”Moskow diskow” tunnettiin toki täälläkin alan piireissä. Heidän euroviisuinstituutiota parodioiva edustussävelmänsä ”Euro-vision” vääntyi suomenkieliseksi Juha Vainion sanoittamana ja Seitsemän seinähullun veljeksen esittämänä. Suomen raati räpsäytti kansainvälisessä finaalissa 12 pistettä Sveitsin edustajalle, Paolalle ja elokuvateatterimuistoihin uppoutuvalle kappaleelle ”Cinema”. Paula Koivuniemi lauloi Eurovisio special -kokoelmalla ”Sunnuntainäytöksestä”, mutta ikivihreä jäi syntymättä.

Vuosi 1981 vei euroviisuja entistäkin kaupallisempaan suuntaan ja jopa Suomen karsinnat synnyttivät ikivihreitä, kuten Frederikin kilpailukappaleen ”Titanic”. ”Titanicia” ei tietenkään valittu Dublininiin, sillä valinnan suorittanut asiantuntijaraati oli aivopesty äänestämään Riki Sorsaa ja brittiläisen Jim Pembroken säveltämää ”Reggae OK” -kappaletta. Mutta kyllähän Suomen kansakin piti reggaeta ihan ok:na, sillä single nousi jopa listaykköseksi. Myös englanninkielisen version sisältänyt LP ”Changing tunes” menestyi hyvin. Euroviisuissa sillä ei kuitenkaan ollut ottia, vaikka väittämien mukaan kappale olisi noussut listoille myös joissakin muissa Euroopan maissa. Isoa-Britanniaa edustanut voittajakvartetti Bucks Fizz puolestaan sai uralleen varsin lentävän lähdön ja useita vuosia kestäneen hittien täyteisen uran. Harvinaista näin viisuvinkkelistä. Länsi-Saksaa edustanut Lena Valaitis ja ”Johnny blue” puolestaan muistetaan Suomessa oikeinkin hyvin, etenkin Katri Helenan tulkintana. Danny levytti suomeksi Kreikan kauniin ”Feggari kalokerino” -viisun nimellä ”On meri tänään rauhaton”. Mitään listahittiä siitä ei tullut, mutta ilmeisesti Iso-D pitää kappaletta arvossaan ja on säilyttänyt sen keikkaohjelmistossaan aina näihin päiviin asti. Suomen raati arvosti puolestaan Sveitsin hienoa, italiankielistä edustussävelmää ”Io senza te” kahdentoista pisteen arvosta. Matti Eskon ja Beritin suomenkielinen versio ”Jos sua ei ois” ei sen sijaan ole jäänyt elämään. Levytys löytyy ”Eurovisio special 81” -kokoelma-LP:ltä, johon on mukavasti otettu mukaan myös Suomen karsinnan parhaimmistoa käännösviisujen keskuuteen. Hupaisaa kuitenkin, että Suomen edustuskappale ei tekijänoikeussyistä ole mahtunut mukaan alkuperäisversiona, vaan ”Reggae OK:n” tulkitsee Hannu Heinisaari.

Vuoden 1982 isäntämaa Iso-Britannia halusi vähän leikitellä konseptilla ja vei kisat syrjäiseen Harrogaten kaupunkiin, pienehköön konferenssikeskukseen. BBC yritti modernisoida kisaa jo vuonna 1963, jolloin esitykset nähtiin tv-studiopuitteissa vailla suoraa kontaktia yleisön ja artistien välillä. Suomesta Harrogateen matkusti Kojo, jonka esitys ”Nuku pommiin” on saanut ehkä ansaitsemattomankin ”kaikkien aikojen kauheimman euroviisun” viitan harteilleen. Nollathan sieltä tuli, kuten Kojon myöhempien aikojen lempinimestä muistamme, mutta on Juice Leskisen sanoittamassa kappaleessa hetkensäkin. Muusta kisaajajoukosta elämään on jäänyt Saksan voittoisan rauhanlaulun ”Ein bisschen Friedenin” lisäksi Kyproksen ”Mono i agapi”, joka suomalaisiin korviin kuulosti kuin siinä laulettaisiin ”Monoja kaappiin”. Kappaleen esittäjä Anna Vissi palasi euroviisuestradille ottamaan mittaa itsensä Lordin kanssa Kreikan kotikisoissa 2006. Suomenkielinen versio ei kuitenkaan saanut nimekseen ”Monoja kaappiin”, vaan ”Rakkaus voittaa” esittäjänään Berit. Ruotsin perinteikkäältä kuulostavan ”Dag efter dag” -rallin levytti suomeksi Meiju Suvas nimellä ”A-huu a-heijaa”. Alkuperäisduon Chips muodostivat norjalainen Elisabeth Andreassen ja ruotsalainen Kikki Danielsson, jotka ovat sittemmin nuohonneet skandidaavisia euroviisukarkeloita enemmän kuin säännöt sallisivat. Belgian edustaja Stella ja kappale ”Si tu aimes ma musique” herätti Suomessa jonkin sortin innostusta ja neitokaisen LP-levy julkaistiin meidänkin markkinoilla englanninkielisenä painoksena nimellä ”If you do like my music”. Nykyään emme ylläty, jos kirpputorin LP-laarissa kyseinen kiekko tulee plärätessä vastaan. Suomeksi kappale tottelee nimeä ”Jos muistat sen laulun” Armi Aavikon tulkintana. Se julkaistiin yhteissinglenä Meiju Suvaksen viisucoverin kanssa. 12 pistettä Suomen raati halusi antaa Israelin vauhdikkaalle piirileikille ”Hora”, jonka Markku Aro versioi kotimaiseksi nimellä ”Tahdon elää”. Varsinaista Eurovisio special -kokoelma-LP-levyä ei enää julkaistu, mutta Finnlevyn ”Kesähitit 82” -älppärin materiaalista noin puolet kytköksissä euroviisuihin.

Länsi-Saksa sai siis ensimmäisen euroviisuvoittonsa ja pääsi isännöimään vuoden 1983 kilpailuja. Kisat järjestettiin Münchenissä ja Suomikin ryhdistäytyi karsintajärjestelyissään kolmen floppivuoden jälkeen. Valinnan avaimet annettiin Suomen kansalle, joka postikortein päätti edustajakseen Ami Aspelundin ”Fantasiaa” -kappaleen. Nyt ei ainakaan tarvinnut hävetä. Kisan kiistaton komeetta oli Ruotsin 16-vuotias edustaja Carola Häggkvist, joka euroviisujen siivittämänä nousi suureen suosioon kotimaansa lisäksi myös Suomessa ja Norjassa. ”Främling” nousi meillä singlelistan kuutoseksi ja samanniminen LP sijalle 14. Ruotsissahan ”Främling” albumi on kaikkien aikojen myydyin pitkäsoitto yli miljoonan kopion myynnillään. Mutta tämä oli vasta alkua, sillä Carolan toinen LP ”Steg för steg” kohosi ”Tommy tycker om mig” -hitin avustuksella Suomen virallisen listan ykköseksi asti. Toinen yllätysmenestyjä oli Jugoslaviaa edustanut Daniel (oik. Milan Popovic), josta suomalainen raati piti kaikkein eniten. ”Julie” -neitoselle omistettu reipas ralli nousi Suomen singlelistan sijalle 4 ja kokopitkä LP-levyllinen Danielin lauluja näki täkäläisenkin päivänvalon. Italian euroviisut ovat myös olleet usein suomalaiseen makuun ja kiintotähti Riccardo Foglin ajaton balladi ”Per Lucia” muistetaan myös täälläpäin, eritoten Katri Helenan kotoisampana ”Kirje sulle” -versiona.

Luxemburgin vietyä voiton, päätyivät euroviisuilijat kisaamaan lilliputtiin. Vuoden 1984 osallistujakattaus oli varsin tasokas kokonaisuus, mutta yksittäisiä hittilauluja ei sadosta irronnut. Toki Ruotsin voittoisa Herrey’s -veljeskolmikko muistetaan. Voittokappale ”Diggi-loo diggi-ley” nousi singlelistamme sijalle 4 ja myös kaksi ensimmäistä kokopitkää menestyivät listoilla. Suomeksihan rallin veivasi Meiju Suvas. Suomen raadin tavoitteet olivat puolestaan paljon korkeammalla, sillä täältä 12 pistettä lähti komealle italoiskelmälle ”I treni di Tozeur”. Monet melodian varmaan muistavatkin. Harva sen sijaan haluaa muistaa, että kappale käännettiin myös suomenkielelle ja sovitettiin ison orkesterin sijaan pienimuotoisin syntetisaattoritaustoin. Yleensä upean tulkitsijan Seija Simolan itsensä sanoittamaa ”Juna Turkuun” -versiota ei tarvinne nostaa niiden onnistuneimpien euroviisukäännösten marmoritaululle.

Vuosikymmenen ylitettyä puolivälinsä alkoi listasuosiota – tai ylipäätään minkäänlaista suosiota – nauttivien pophelmien osuus eurovisiosadossa vähentyä. Vuonna 1985 Suomen raati arvosti isäntämaana toiminutta Ruotsia ja heidän edustajaansa Kikki Danielssonia kaikkein eniten. Kikkihän oli edustanut maataan jo vuoden 1982 Chips-duossa. Kilpailukappale ”Bra vibrationer” esiintyi meilläkin joillakin kokoelmalevyillä, mutta harvapa tuota enää kaipaa. Anneli Saariston väkevä versio Espanjan edustuskappaleesta ”La fiesta termino” eli ”Päättyneet juhlat” on sen sijaan jäänyt pienimuotoisesti elämään, ja Anneli esittää sitä edelleenkin mielellään keikoillaan.

Vuosi 1986 oli Belgian ja Sandra Kimin. 13-vuotiaan Sandranhan muistavat kaikki. Euroviisut saivat pirteän pop-hittinsä, jonka söpö musavideo jäätelötötteröä lipovasta Sandrasta pyöri Sky channelilla. Suomen raatikin tykkäsi biisistä eniten, mikä oli poikkeuksellista, sillä aina täältä eivät täydet pisteet tosiaankaan lähde koko kisan voittajalle. Belgiakin sai vihdoin ensimmäisen (ja toistaiseksi viimeisen) euroviisuvoittonsa. Voittoviisu ”J’aime la vie” levytettiin myös suomeksi Kati -nimisen lapsitähden toimesta nimellä ”Elän rakastaen”, mutta versio jäi melko tuntemattomaksi.

Vuosikymmenen ensimmäinen voittaja Johnny Logan uusi voittonsa vuonna 1987 ja näin ollen on ainoa artisti, joka on voittanut euroviisut kahdesti. Kaunis balladi ”Hold me now” on jäänyt elämään euroviisuklassikkona ja se menestyi myös listoilla hienosti. Suomessakin se nousi listan sijalle 4. Myös meidän euroviisuraatimme piti Loganin esitystä illan parhaana. Kuten todettua, italialaisviisut ovat suomalaiseen makuun ja joku ehkä vielä muistaa äijäduo Umberto Tozzin ja Rafin esityksen ”Gente di mare”. Paremmin Raf ehkä muistetaan Laura Branigan kansainväliseksi hitiksi nostaman ”Self control” -kappaleen alkuperäisesittäjänä.

1980-luvun lähestyessä loppuaan alkavat myös vuosikohtaiset tarinat euroviisuista kutistua kuin pyy maailmanlopun edellä. Vuonna 1988 Suomen raati tunnisti lahjakkuuden, sillä se palkitsi kahdellatoista pisteellä vielä melko tuntemattoman Lara Fabianin, jonka Luxemburg oli ostanut edustajakseen. Kilpailukappale ”Croire” ei sen sijaan paistattellut myyntitilastoissa tai edes kuuntelijoiden muistoissa, kun ikivihreistä euroviisuista keskustellaan.

Vuosikymmenen viimeiset 12 pistettä Suomen raadilta menivät Tanskaan. Vuonna 1989 heitä edusti Birthe Kjaer -niminen pirteä rouvashenkilö, jonka vauhdikas schlager-numero ”Vi måler byen röd” sijoittui lopputuloksissa komeasti kolmanneksi. Ikään kuin päättäen yhden aikakauden Eurovision laulukilpailujen historiassa.

Lähteet:
Wikipedia
Suomenlistalevyt.blogspot.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s