Kirkan ”Hengaillaan” täyttää 40 vuotta – Suomen Euroviisukarsinta 1984 oli todellinen Uuden musiikin kilpailu

Suomen Euroviisut oli saatu Nolla-Kojo-vuoden jälkeen vuonna 1983 Ami Aspelundin ja ”Fantasiaa”-kappaleen johdolla uuteen nousujohteeseen, joten Yleisradio ei uskaltanut muuttaa valintamenettelyä paljoakaan. Kuten edellisvuonna, myös tällä kertaa järjestettiin avoin sävellyskilpailu, johon Yleisradio valitsi laulujen esittäjät etukäteen ja lopullisen valinnan suoritti Suomen kansa postikorttiäänestyksellä. Edellisvuotisista solisteista uuden kutsun sai ainoastaan Kirka. Kilpakumppaneiksi hänelle pyydettiin Paula Koivuniemi, Tomas Ek, Sonja Lumme, Anneli Saaristo ja Leena Nilsson.

Kirka & Suomen karsintafinaalin taustakuoro:
Jokke Seppälä, Kaija ”Koo” Kokkola, Anita Pajunen ja Pepe Willberg

Sävelmiä saapui Yleisradioon 286 kappaletta. Uutena elementtinä vuoden 1984 Euroviisuissa oli pelkästään radiossa kuultava esikarsinta, jossa asiantuntijaraati pudotti 21 sävelmästä kymmenen pois pelistä. Ennakkotiedoissa tarkkaa lukua ei kerrottu etukäteen, vaan raadin kerrottiin valitsevan televisioitavaan karsintafinaaliin 10-12 laulua kappaleiden tasosta riippuen. Loppujen lopuksi Suomen finaalissa kuultiin yhteensä yksitoista kilpailukappaletta.

Alkukarsinnan paikkaa toimittanut radiolähetys oli kaikessa yksinkertaisuudessaan melko karu. 21 sävelmää oli sovitettu ja äänitetty studiossa esityskuntoon. Kaikki kappaleet kuultiin liukuhihnalta peräkkäin koruttoman informatiivisine esittelyineen radion rinnakkaisohjelmassa sunnuntai-iltapäivänä alkaen kello 14:45. Sen jälkeen Yleisradion valitsema kahdeksanjäseninen asiantuntijaraati vetäytyi miettimään ja ilmoitti seuraavana päivänä yksitoista finaaliin päässyttä esitystä.

Iltalehti oli värvännyt laulaja Matti Eskon perheineen kuuntelemaan toosaa ja arvioimaan ehdokkaita. ”Jos Eskonniemet saisivat päättää, Kirka edustaisi maatamme toukokuussa Luxembourgissa kappaleella Nuoruus”, lehdessä kerrottiin. ”Päällä maan, alla taivaan olisi toinen vaihto. Paula Koivuniemen Pienen hymyssä oli myös sitä jotakin, Matti kiteyttää perheensä ajatuksia”. Yleisradion raati oli toista mieltä ja yksikään kolmesta Eskonniemen perheen suosikista ei edennyt Suomen karsintafinaaliin.

Muuten euroviisukappaleet saivat laulaja Matti Eskolta kehnon yleisarvosanan. Hän kuvaili kappaleissa olevan ”kulmankurtistus-fiilinkiä”. Paula Koivuniemen ”Pienen hymystä” Matti Esko totesi: ”Penskatkin (Kaisa, 12 ja Anna, 9) sanoivat heti, että tässä on kiva kappale”. Ruotsiin päin katseltiin kadehtivasti jo silloin. ”Niillä on kai sellaista mentaliteettia, joka meikäläisiltä puuttuu”, Matti Esko pohti vuonna 1984 ja oikeassahan hän oli, sillä Ruotsi kiri tuolloin koko kansainvälisen kilpailun voittoon.

Yleisradiota kiusannut sähköhäiriö meinasi tosin estää koko lähetyksen, mutta vika saatiin korjattua viime hetkellä ja suora lähetys saatiin eetteriin. Iltalehden toimittaja Marja Aarnipuro antoi hänkin vielä maanantain lehdessä lyhyet kommentit kaikista kilpailukappaleista, jotka eivät osoittautuneet kovinkaan hyödyllisiksi. Kuten esimerkeistä voi päätellä:

Sonja Lumme – ”Sut vain”: ”Duubi, duubi ja mikä ettei.”
Sonja Lumme – ”Laulajan tie”: ”Hidas, mutta kaunis.”
Sonja Lumme – ”Muistojen taulut”: ”Missä viipyy Suomen Waterloo?”

Kirka oli säveltäjien suosikkivalinta solistiksi ja hän lauloikin esikarsinnan 21:sta kappaleesta peräti seitsemän. Paula Koivuniemi lauloi alkukarsinnan kappaleista neljä, joista kaksi hän julkaisi myös tulevalla LP-levyllään ”Rakkaustarina”. Sonja Lumme sai esitettäväkseen myös neljä sävelmää, mutta Tomas Ek ja Anneli Saaristo kelpasivat vain kahdelle säveltäjälle. Solisteista vähiten säveltäjiä kiinnosti Leena Nilsson, joka lauloi vain yhden soolokappaleen ja sen lisäksi toisen duettona Tomas Ekin kanssa. Leenan molemmat esitykset etenivät kuitenkin finaaliin.

Asiantuntijaraati valitsi finaaliin kolme Kirkan ja kolme Sonja Lumpeen kappaletta, mutta muut saivat tyytyä yhteen esitykseen – Tomas ja Leena lisäksi toiseen duettona. Kenties raatia oli ohjeistettu valitsemaan kultakin solistilta ainakin yksi kappale televisioitavaan finaaliin, ettei kukaan vetäisi hernettä nenäänsä. Kymmenen alkukarsinnassa karsiutuneen kappaleen joukkoon ei suuria ikivihreitä jäänyt itämään, mutta finalistilauluista sen sijaan suurin osa julkaistiin äänilevyillä esittäjiensä toimesta.

Suomen karsintafinalistit esiteltiin keskiviikkona 15.2.1984 45 minuutin pituisessa ohjelmassa ”Euroviisuista on kysymys”. Finaalipäivän Iltalehdessä aikaisemmat Euroviisuedustajamme Ami Aspelund ja Katri Helena arvostelivat ehdokkaat. Heidän ajatuksensa saattoi kiteyttää Katri Helenan kommenttiin ”Kaikki nämä ovat hyviä, tasokkaita iskelmiä, mutta yksikään ei aiheuttanut ahaa-elämystä”.

Samassa lauantain lehdessä avattiin lukijoiden ”Kuuma linja” eli kansalaiset saivat soittaa lehteen ja kertoa mielipiteensä kandidaateista. Maanantain lööppi kirkui: ”Kirka hengailee voittoon”. Sehän tarkoitti, että kaikista soittajista 12 henkilöä piti Kirkan laulua parhaana. Ikuisena kakkosena pidetty Kirka sai kuitenkin osakseen myös myötätuntoääniä ja joidenkin mielestä hän ansaitsi edustusmatkan jo yritteliäisyytensä ansiosta. Paula Koivuniemellä ja Anneli Saaristolla oli myös kannattajansa, joten varmaa voittajaa ei voitu etukäteen julistaa.

Maria Valkaman emännöimä karsintafinaali lähetettiin suorana lähetyksenä Pasilan TV-studiolta lauantaina 18.2.1984. Sonja Lumme sai kunnian esittää finaalissa sekä ensimmäisen että viimeisen kappaleen. Avausnumero ”Sut vain” oli Sonjan lauluista reippain ja se sijoittuikin parhaiten eli viidenneksi. Muut kaksi ”Muistojen taulut” ja ”Laulajan tie” olivat rauhallisempia, mutta myös helpommin unohdettavia. ”Laulajan tie” jäikin kisan jumboksi alle tuhannella postikorttiäänellä.

Numerolla kaksi kuultiin Kirkan kappaleista ensimmäinen, Pave Maijasen salanimellä Maija Paavonen säveltämä ja sanoittama ”Laulu maailmalle”. Moniosaisessa sävelmässä oli tyylikkyyttä ja italotyyppisiä sävelkulkuja. Kansalle se ei avautunut, sillä se sijoittui seitsemänneksi.

Kolmantena kuultiin kisan ainoa ruotsinkielinen esitys, Tomas Ekin ”Machoman”. Tomas Ek lauloi alkukarsinnassa myös duettonsa Leena Nilssonin kanssa ruotsiksi nimellä ”Sol och vår”. Finaalipaikan varmistuttua he vaihtoivat kuitenkin laulukielen suomeksi ja kappaleen nimeksi tuli ”Kevään saan”. He epäilivät, että Suomen kansa vierastaisi ruotsinkielisiä kappaleita, eivätkä siten äänestäisi heitä postikortteineen.

Äänivyöryä ei tullut suomen kielestä huolimatta, vaan hempeä lemmenduetto sijoittui kahdeksanneksi. Tomasin ruotsinkielinen sooloesitys sijoittui vielä pykälää kehnommin. Neljäntenä sooloesityksensä laulaneen Leena Nilssonin erikoisesti nimetty ehdokas ”Sun silmät on satava salaisuus” oli puolestaan kymmenes eli toiseksi viimeinen. Esiintymisnumerolla viisi esiintyi Kirka toistamiseen.

Lähetyksen puolivälin kevennyksenä esiintyi vuoden 1964 edustajamme Lasse Mårtenson, joka haastatteluosuudessaan naureskeli ettei hänen muinainen kilpailukappaleensa ”Laiskotellen” enää 20 vuotta myöhemmin olisi pärjännyt Euroviisuissa. Pitkin ohjelmaa Marja Valkaman pikaisissa haastatteluissa käväisi myös osa ehdokaslaulujen säveltäjistä, kuten finaalilaulujen ainoa naissäveltäjä Eeva Kiviharju.

Mårtensonin jälkeen lavalle saapui Anneli Saaristo, jolla oli takanaan kuuden vuoden tauko euroviisuestradilta. Flamencosävytteinen ”Sä liian paljon vaadit” olikin eräänlainen ”La dolce vitan” esiaste, vaikka oli kappaleena synkempi ja dramaattisempi. Kappale oli Annelin tuolloisen elämänkumppanin Eero Tiikasalon säveltämä, kuten Annelin vuoden 1978 karsinnassakin laulama kappale. Laulu sijoittui hienosti kolmanneksi ja täysin ansaitusti.

Anneli Saaristo ohjelmassa ”Euroviisuista on kysymys”

Kolmen viimeisen laulun joukossa kuultiin kilpailun jumbon lisäksi kisan kärkikaksikko. Jukka Siikavireen Kirkalle säveltämä pirteä ralli ”Hengaillaan” poikkesi Jukan aikaisemmista viisusävellyksistä. Takana oli dramaattisia viisuehdokkaita, kuten ”Neidonryöstö” ja ”Liehuva liekinvarsi”. Tällä kertaa harpattiin iso askel kaupallisempaan suuntaan ja varsin menestyksekkäästi, sillä esitys nappasi lähes kolmanneksen postikorttiäänistä ja melkein puolet enemmän kuin toiseksi sijoittunut Paula Koivuniemen ”Tuultako tavoitan”.

Postikorttiäänestyksen tulos julkistettiin perjantaina 9.3.1984 estradiviihde-ohjelmassa ”Iltapala”. Mitään erillistä tuloslähetystä ei siis järjestetty ja ”Iltapalan” sisältöäkään ei erityisemmin mainostettu, vaikka juontaja Maria Valkama ilmoittikin kolme viikkoa aikaisemmin varsinaisen Euroviisulähetyksen lopuksi missä ja milloin tulos julkistetaan.

Iltalehti päätti kuitenkin tarttua aiheeseen ja uutisoi sarkastiseen sävyynsä ”Joko Kirkaa viimeinkin onnistaa? Miten pärjää kypsä nainen Paula Koivuniemi? Entä äitihahmoinen Anneli Saaristo? Kysymyksiä, jotka kansan mieliä kutkuttavat. Siksi kait asian julkistamisajankohtakin on jätetty pois ohjelmatiedoista.” Loppukaneettina pikku-uutisessa sanaillaan: ”Siis: Iltapala TV 1 kello 21:25. Hyytävää jännitystä siihen asti.”

Kirka saatiin tuoreeltaan lauantain lehden kanteen otsikolla ”Osaan minäkin voittaa”. Hänestä oli mediassa leivottu eräänlainen ”ikuinen kakkonen”, mutta tosiasiassa hän oli sijoittunut Suomen Euroviisukarsinnoissa toiseksi vain kaksi kertaa, vuosina 1980 ja 1983. Osallistumisia oli takana yhteensä yhdeksän kappaleen verran, joista kolme hän lauloi vuonna 1983.

Haastattelussa Kirka valmistautui kansainväliseen Euroviisufinaaliin yllättävän itsevarmana. Poissa oli suomalainen ”mennään tekemään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää” -mentaliteetti. Hän kertoi saman tien puhuneensa kiistellyn teatteriohjaajan ja kriitikon Jukka Kajavan henkilöohjaajaksi, mistä aiheutuikin kevään mittaan perinteinen euroviisukohu. Yleisradio ei nimittäin ollut valmis kustantamaan paikalle ulkopuolista henkilöohjaajaa.

”Hengaillaan” -ralli syntyi vähän kuin Whamin ”Wake me up before you go go”. Kappaleen sanoittaja Jussi Tuominen oli edellissyksynä lähettänyt säveltäjä Jukka Siikavireelle lapun ”22:45 meni viimeinen juna, mut siitä viis”. Siikavire painiskeli sävelmänsä kaikki kuukauden päivät ja rakensi sen nimenomaan Euroviisuja silmälläpitäen. Kirka oli myös hänen ykkösvalintansa solistiksi.

Kirkalla oli nyt syytä riemuun. Hän sai jo hieman laskusuhdanteeseen kääntyneen uransa Euroviisujen myötä uuteen nousuun ja ”Hengaillaan” -viisun mukaan nimetty LP toi Kirkalle hänen ensimmäisen kultalevynsä. Samalla hän sai viisukarsinnasta mukavasti materiaalia tulevalle LP-levylleen, sillä ”Hengaillaan” -albumin kymmenestä laulusta puolet on euroviisuehdokkaita ja lopuista viidestä neljä on käännöskappaleita.

Lue lisää: Kirkan albumista ”Hengaillaan”

Kirka sai matkata Luxemburgiin kansan vahva tuki takanaan. 28.4.1984 Iltalehden lauantai-numerossa Kirka valmistautui luottavaisin mielin Luxemburgin matkaan. ”Mahdollisuudet viiden joukkoon”, kertoi otsikko. Jutussa mainitaan myös orastava kansainvälinen ura. ”Itse asiassa olen panostanut siihen pari kolme vuotta”, Kirka sanoi. Salaiseksi aseekseen artisti mainitsee huuliharppunsa. ”Kukaan muu ei soita Luxemburgissa huuliharppua. Sen olen tarkistanut.”

Kansainvälisen Euroviisufinaalin lähestyessä Iltalehti tiesi kertoa henkilöohjaaja Jukka Kajavan saapuneen paikan päälle. Heti alkuun laitettiin osa koreografiastakin uusiksi. Kirka ei enää juokse sivusta mikrofonin luo ja katso kelloonsa, kuten alkuperäiset suunnitelmat olisivat edellyttäneet. ”Kun kukaan ei kerran osaa suomea, ei kukaan muutenkaan tajuaisi, mistä eleissä on kysymys”, Kirka valaisi. Finaalin aattona perjantaina otsikko kirkuikin ”Jukka Kajava ja YLE ilmiriidassa Luxemburgissa”. Jutussa terävästä kielestään tunnettu ohjaaja-kriitikko tykittää Yleisradion henkilökunnasta tiukkoja mielipiteitään.

Samassa lehdessä oli kuitenkin myös koko keskiaukeaman kokoinen Kirka-juliste. Kevät 1984 kuului Kirkalle.

Suomen Euroviisukarsinta 1984 finaalin lopputulokset:

  1. 22040 ääntä Kirka: Hengaillaan
  2. 11793 ääntä Paula Koivuniemi: Tuultako tavoitan
  3. 10961 ääntä Anneli Saaristo: Sä liian paljon vaadit
  4. 5291 ääntä Kirka: Oo Marie
  5. 5136 ääntä Sonja Lumme: Sut vain
  6. 3970 ääntä Sonja Lumme: Muistojen taulut
  7. 3640 ääntä Kirka: Laulu maailmalle
  8. 2823 ääntä Tomas Ek & Leena Nilsson: Kevään saan
  9. 1976 ääntä Tomas Ek: Machoman
  10. 1556 ääntä Leena Nilsson: Sun silmät on satava salaisuus
  11. 863 ääntä Sonja Lumme: Laulajan tie

Esikarsinnassa putosivat:
Kirka: Hymy
Sonja Lumme: Aidat kaatuu
Paula Koivuniemi: Etsin juuriain
Anneli Saaristo: Elän hetkessä
Paula Koivuniemi: Pienen hymy
Kirka: Nuoruus
Tomas Ek: Barnet
Kirka: Taivas ja maa
Kirka: Päällä maan, alla taivaan
Paula Koivuniemi: Via dolorosa

Esikarsinta: Sunnuntai 22.1.1984 klo: 14:45 (Radion rinnakkaisohjelma)
Esikarsinnan tulokset: Keskiviikko 15.2.1984 klo 19:45 (YLE TV1, Euroviisuista on kysymys)
Loppukilpailu: Lauantai 18.2.1984 klo: 18:45 (YLE TV1, TV-studio 2, Pasila, Helsinki)
Postikorttiäänestyksen tulokset: Perjantai 9.3.1984 klo 21.25 (YLE TV1, Iltapala)

Lue lisää:
1980-luvun Suomen Euroviisukarsinnat
1980-luvun Euroviisuvoittajat
1980-luvun Euroviisuhitit

Katso koko Suomen Euroviisukarsinta 1984 YLE Areenassa

Lähteet:
Asko Murtomäki: Finland 12 points! Suomen euroviisut (Teos 2007)
Iltalehti
YLE Areena (kuvakaappaukset)

3 thoughts on “Kirkan ”Hengaillaan” täyttää 40 vuotta – Suomen Euroviisukarsinta 1984 oli todellinen Uuden musiikin kilpailu

Add yours

Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑