Kultaisella 1980-luvulla Eurovision laulukilpailut poikivat vielä isoja listahittejä. Tahti tosin alkoi hiipua vuosikymmenen lähestyessä loppuaan. Euroviisut olivat myös aarreaitta suomenkielisiä cover-versioita tehtaileville levy-yhtiöille ja lähes kaikki viisuvoittajat käännettiin myös suomeksi. Tässä artikkelissa keskitytään vain 1980-luvun Eurovision laulukilpailuvoittajiin. Muistathan Retropop-blogin aiemman artikkelin 1980-luvun Suomen euroviisukarsinnoista. Sen voit lukea täältä.
Johnny Logan – What’s another year
1980 Haag, Alankomaat
Irlannin edustaja Johnny Logan (oik. Sean Sherrard, s. 13.5.1954 Frankston, Australia) toi Irlannille heidän euroviisuhistoriansa toisen voiton. Ensimmäinen oli vuosimallia 1970. Loganin esittämä koruton balladi ”What’s another year” oli aikanaan moderni ja uudenlainen euroviisu. Nuori miessolisti istumassa jakkaralla laulamassa kaihoisaa balladia. Voitto oli kohtalaisen selkeä, sillä Irlanti sai 143 pistettä, toiseksi sijoittuneen Saksan liittotasavallan saadessa 128 pistettä. Kappaleesta sukeutuikin melkoinen hitti ympäri Eurooppaa: ykkönen Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa sekä tietenkin Johnnyn kotimaassa Irlannissa. Ajan hengen mukaisesti laulu levytettiin tietenkin myös suomennoksena. Täkäläisittäin kappale sai nimekseen ”Vuodet ohi käy” ja sen levyttivät kilpailevien levy-yhtiöiden edustajat Kisu ja Fredi.
Buck’s fizz – Making your mind up
1981 Dublin, Irlanti
Kahden miehen ja kahden naisen muodostama lauluyhtye Buck’s fizz muodostettiin nimenomaan Eurovision laulukilpailuja silmällä pitäen Ison-Britannian viisukarsintaan. Siellä saavutettu voitto ja kansainvälisten edustustehtävien tuoma kaikkein kirkkain mitali jatkoi yhtyeen uraa vuosiksi eteenpäin. Buck’s fizzin euroviisuvoitto Dublinissa oli kuitenkin siihen astisista kaikkein täpärimmin saavutettu, sillä eroa toiseksi tulleeseen Saksan liittotasavallan edustajaan oli vain neljä pistettä. Vauhdikkaassa lavaesityksessä nähtiin yksi varhaisimmista euroviisupukutempuista, kun miehet nappaavat tanssin tiimellyksessä mekot tyttöjen lanteilta paljastaen lyhyemmät minimekot. Britannian voitto oli tervetullut jatkumo Eurovision laulukilpailujen nuorennusleikkaukseen Abban viitoittamalle tielle. Täysin yksiselitteiseksi poplaulukilpailuksi euroviisuista ei ollut kuitenkaan vielä moneen vuoteen.
Drinkistä nimensä napannut Buck’s fizz -yhtye näytti kuitenkin arvostelijoille pitkää nenää ja rikkoi yhtyeen kotimaassa mm. ennätyksen ”Eniten ykköshittejä vuoden ajanjaksolla”. Nimittäin myös singlet ”My camera never lies” ja ”The land of make believe” nousivat listakärkeen. Sanomattakin lienee selvää, että myös rempseärytminen edustuskappale ”Making your mind up” nousi ykköseksi paitsi Britanniassa myös muualla Euroopassa, kuten Itävallassa, Belgiassa, Irlannissa ja Alankomaissa. Listasijoitukset olivat korkeita myös Skandinaviassa, Ruotsissa toinen ja Suomessa viides. Buck’s fizzin ura jatkui yhtäjaksoisena läpi koko 1980-luvun ja he esiintyvät edelleenkin. Tosin erinäisten riitojen seurauksena saamme nykyään nauttia kahdestakin eri Buck’s fizzista – Bobby G:n luotsaamasta sekä kolmen muun alkuperäisjäsenen muodostamasta The Fizz -kokoonpanosta. The Fizz levytti vuonna 2017 varsin mainion ”The F-Z of pop” -albumin Stock-Aitken-Waterman -tuotantotiimistä tutun Mike Stockin alaisuudessa. Suomenkielinen versio ”Making your mind upista” kantaa nimeä ”Ei määrää sua toiset” ja esitti Robin Wikman.
1982 Harrogate, Iso-Britannia
Vuonna 1982 oli tarjolla monia nuorekkaita vaihtoehtoja, mutta voitto meni kuitenkin ehkä perinteisimpään mahdolliseen osoitteeseen. Saksan liittotasavalta nappasi kisoista vihdoinkin ensimmäisen voittonsa jo tuohon aikaan tunnetun euroviisutehtailijan Ralph Siegelin rauhanlaululla ”Ein bisschen Frieden”. Siegel on tunnettu täsmäiskuistaan ja hän onnistui räätälöimään täysin eri tyylisiä viisukappaleita kysynnän mukaan. Hänen kynästään on mm. vuoden 1979 Saksan edustuskappale ”Dschingis khan” sekä toiseksi sijoittuneet tyystin erilaiset edustajat vuosilta 1980-1981 ”Theater” ja ”Johnny blue”. Kaiken kaikkiaan Siegel on kynäillyt eri maiden viisuedustuskappaleita yhteensä 24. Nuoren Nicole -neitokaisen esittämä ”Ein bisschen Frieden” osoittautui sekin suureksi euroviisuhitiksi, joka englanninkielisenä versiona ”A little peace” nousi jopa Britti-ykköseksi. Ykköstiloja tuli muutenkin lähes kaikkialta, myös Suomesta. Yleensä niin innokkaat suomentajatkin saivat tällä kertaa nuolla hetken näppejään, sillä käännöslupaa kappaleelle ei irronutkaan saman tien. Huhujen mukaan Siegel olisi halunnut Nicolen levyttävän kappaleen kaikilla Euroopan kielillä, mutta loppujen lopuksi versiot tehtiin vain kuudella kielellä. Käännöslupaa odotellessa suomenkielisen version levyttäjäksi valittu Katri Helena lauloi aluksi kappaleen valmiille taustalle englanniksi. Myöhemmin alkuperäisen version suosion hiipuessa, Katri Helenakin pääsi laulamaan kappaleen suomeksi nimellä ”Vain hieman rauhaa”.
Corinne Hermes – Si la vie est cadeau
1983 München, Saksan liittotasavalta
Saksan kisat olivat jossain määrin askel taaksepäin. TV-toteutus näytti vanhanaikaisemmalta kuin parina aiempana vuotena ja popkappaleetkin saatiin kuulostamaan sinfonisilta kolkossa kisahallissa suuren orkesterin säestäminä. Voittokin meni pitkästä aikaa perinteiseltä euroviisudraamaballadilta kuulostavalle Luxemburgille. Corinne Hermesin esittämästä ”Si la vie est cadeau” -voittokappaleesta ei pitkästä aikaa tullut Euroopanlaajuista ykköshittiä – eikä oikeastaan hittiä laisinkaan. Suomeksi laulu levytettiin nimellä ”Lahjan sain” ainakin Lea Lavenin ja Taiskan toimesta.
Herrey’s – Diggi-loo diggi-ley
1984 Luxemburg
Luxemburgin kisoissa palattiin välivuoden jälkeen nuorekkaammalle linjalle ja mukana kisassa oli discobiittiäkin. Voittokin meni nuorekkaalle popkappaleelle naapuriimme Ruotsiin. Tasan kymmenen vuotta Abban ”Waterloon” jälkeen Ruotsin viisumaineen soihtua kantoivat Herreyn veljekset Per, Richard ja Louis tarttuvalla rallilla ”Diggi-loo diggi-ley”, joka on jäänyt elämään ainakin täällä Skandinaviassa. Listasuosiota tuli kyllä tasaisesti muualtakin. Levy kohosi jopa Britti-listan sijalle 46. Herrey’sien ura jatkui aktiivisena muutaman vuoden poikien muutamia muitakin pienempiä hittejä. Suomessa trion esikoisalbumi nousi lp-listan sijalle 27. Suomenkielellä kappaleen levytti Meiju Suvas. Mainittakoon, että toiseksi kansainvälisessä finaalissa sijoittui Irlannin Linda Martin, joka esitti vuoden 1980 voittajan Johnny Loganin säveltämän kappaleen ”Terminal 3”.
1985 Göteborg, Ruotsi
Ruotsi hallitsi euroviisuisännän otteet jo 1980-luvulla ja Göteborgin kisat olivat rennon nuorekkaat. Svengaava bändi sai kappaleet kuulostamaan mukaansatempaavilta. Svengaavat puhaltimet sopivatkin Norjan voittoisaan viisuralliin ”La det swinge”. 1960-luvun kuvastosta esikuvansa ammentanut kahden naisen duo Bobbysocks jäädytti helvetin jo ennen Suomea, sillä vielä tuohon aikaan kukaan ei uskonut ikuisen nollakerholaisen Norjan voittoon. Kansainväliseen suosioon ei Bobbysocksia kuitenkaan onnistuttu nostamaan, vaikka kyllähän kappale ainakin täällä Skandinaviassa soi. Bobbysocks levytti muutaman albumin ja sen jäsenet Hanne Krogh ja Elisabeth Andreassen ovat tuttuja kasvoja euroviisujen ystäville lukuisista euroviisukarsinta- ja loppukilpailuosallistumisistaan ennen ja jälkeen vuoden 1985. Suomeksi ”La det swinge” eli ”Let it swing” levytettiin nimellä ”Vanha svengi” Virve ”Vicky” Rostin laulamana.
1986 Berge, Norja
Vuonna 1986 mentiin euroviisuissakin taas jo vahvasti ajan hengessä. Yhdellä jos toisellakin esiintyjällä oli lavalla sähkörumpua ynnä muuta modernia instrumenttia. Voittokin meni varsin synteettiselle discopopille, joka tuli Belgiasta. Belgian ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan viisuvoiton toi vasta 13-vuotias Sandra Kim (oik. Sandra Caldarone). ”J’aime la vie” -kappaleen muistavat varmasti monet, vaikka Suomessa se ei listoille noussutkaan. Musiikkivideokin pyöri aikoinaan SkyChannelin musiikkiohjelmissa. Vähäiselle huomiolle jääneen suomenkielisen version kappaleesta levytti muuan Kati nimellä ”Elän rakastaen”.
1987 Brysseli, Belgia
Herra Euroviisuksi nyttemmin tituleerattu Irlannin Johnny Logan palasi kirkkaimpiin parrasvaloihin vielä toistamiseen 1980-luvulla. Hän uusi voittonsa ja oli näin ollen ensimmäinen kaksi kertaa euroviisut voittanut artisti. Lisäsulka päällikön päähineeseen tuli vielä vuonna 1991, kun hänen säveltämänsä kappale ”Why me” voitti Irlannille euroviisut Linda Martinin laulamana. Johnnyn tämänkertainen voittoviisu ”Hold me now” oli myös hänen itsensä säveltämä ja siitä on kiistatta muodostunut yksi tunnetuimmista viisukappaleista. Euroviisuvoittajasta tuli pitkästä aikaa myös hitti ja levy nousi Britanniassa ja Saksassa listan sijalle 2. Suomessa single oli parhaimmillaan sinkkulistan sijalla 5. Vähän kyseenalaisen, onneksi vähemmälle huomiolle jääneen, suomenkielisen version kappaleesta on levyttänyt Juhamatti ”Koskee niin” -nimisenä.
Celine Dion – Ne partez pas sans moi
1988 Dublin, Irlanti
Vuonna 1988 voittoisimmin lauloi yksi tunnetuimmista Eurovision laulukilpailuihin osallistuneista artisteista, Celine Dion. Kanadanranskalainen Dion oli vielä tuohon kohtalaisen tuntematon artisti Euroopassa ja euroviisufanaatikot mielellään kertovat tarinaa, kuinka juuri euroviisut nostivat hänet maailmanmaineeseen. Vaikka levytyksiä oli tehty jo 1980-luvun alusta lähtien, suuret listahitit loistivat poissaolollaan. Uskon kuitenkin, että matkalla englanninkielellä esiintyväksi balladikuningattareksi oli muitakin onnekkaita sattumia kuin euroviisuvoitto. Dionin maailmanvalloitus alkoi vuonna 1990 kappaleella ”Where does my heart beat now”. Uskon myös, että Celine Dion olisi tehnyt tämän ilman täpärää euroviisuvoittoaankin. Hän nimittäin voitti toiseksi tulleen Ison-Britannian yhdellä ainoalla pisteellä.
1989 Lausanne, Sveitsi
1980-luku euroviisuissa hiipui melkoiseen sillisalaattiin ja voittokin meni yhdelle euroviisuhistorian turhimmista renkutuksista. Jugoslavia ehti juuri ennen hajoamistaan vielä voittaa Eurovision laulukilpailut ja isännöidäkin ne seuraavana vuonna. Kroatialainen Riva-yhtye kuulosti enemmänkin ruotsinlautan yökerhobändiltä ja kappale ”Rock me” ei herättänyt intohimoja levyjä ostavan yleisön keskuudessa. Kilpailussa toiseksi tulleen Ison-Britannian euroviisuselostaja Terry Wogan kutsui Rivan voittoa ”euroviisujen kuolinkelloiksi”. Yksi hieno aikakausi oli saatu päätökseen ja 1990-luku tuli olemaan melkoista hakuammuntaa euroviisuissakin. Onneksi siitä selvittiin ja nykyään Eurovision laulukilpailu voi jälleen paksummin kuin koskaan.