Pophistoria: Frankie goes to Hollywood: Welcome to the pleasuredome (1984)

Frankie goes to Hollywood sai nimensä uutisesta, jonka otsikko kertoi Frank Sinatran muuttavan takaisin Los Angelesiin. Yhtye syntyi 1980 Liverpoolissa ja useiden jäsenistövaihdosten jälkeen kokoonpanoksi vakiintui Holly Johnson, Peter Gill, Mark O’Toole ja Brian Nash, taustoja laulavan tanssijan Paul Rutherfordin viimeistellessä viisikon.

Vauhdikas porukka vakiinnutti viihdyttäjän asemansa Liverpoolin ja Leedsin alueella live-esiintymisillään, kunnes he lopulta pääsivät esittämään laulujaan BBC:n legendaarisen demo-spesialistin John Peelin ohjelmaan. Sieltä tie vei vieraaksi television tuoreen The Tube -ohjelmaan, jossa frankiet pistivät parastaan pahennusta herättääkseen. Yhtyeen jäsenet olivat sonnustautuneet S&M -henkisiin fetissiasusteisiin, kumiin, pvc:hen ja nahkaan.

Vasta toinen vierailu John Peelin ohjelmassa herätti tuottaja Trevor Hornin huomion. Hän kiinnitti Frankie goes to Hollywoodin vastaperustamalleen ZTT-levymerkille ensimmäisenä bändinä. Brian Nash kommentoi myöhemmin, että mikään muu levy-yhtiö ei olisi pestannut listoilleen yhtyettä, jossa on kaksi avoimen homoseksuaalia laulajaa. Trevor Horn oli demosessioista aistinut oitis ”Relax”-biisin hittipotentiaalin ja sitä lähdettiin työstämään. Hornin kertoman mukaan töitä olikin tehtävänä paljon, sillä Frankien kitaristi ei hänen mukaansa osannut soittaa. Sen sijaan rumpali, basisti ja laulaja olivat tuottajan mielestä hyviä – ja ennen kaikkea biisi oli hyvä.

Loppujen lopuksi ”Relax”-klassikon listahittiversiolla, jonka me kaikki tunnemme, ei soita yksikään Frankie goes to Hollywoodin jäsenistä. Bändin viidestä jäsenestä neljä istui studion tarkkaamossa kuuntelemassa, kun laulusolisti Holly Johnson ja Trevor Hornin palkkaamat studiomuusikot tekevät pophistoriaa. Single julkaistiin lokakuussa 1983, mutta siitä ei tullut välittömästi superhittiä.

Hitaasti mutta varmasti levy nousi TOP-40:een ja Frankie goes to Hollywood pääsi esittämään kappaleen Top of the Pops -listaohjelmaan. Esiintymisen jälkeen levy singahti kärkikymmenikköön. Nopeasti Britannian yleisradioyhtiössä havaittiin kappaleen sanoituksen avoimen seksuaalinen sanoma ja BBC laittoi kappaleen soittokieltoon. Tämä osaltaan aiheutti sen, että kansan oli syöksyttävä levykauppoihin ostamaan levy, sikäli mikäli kappaleen halusi kuulla.

Tammikuussa 1984 levy nousi Britannian singlelistan ykköseksi ja pysytteli siellä viisi viikkoa. Kaiken kaikkiaan ”Relax” viihtyi Britti-listalla käsittämättömät 52 viikkoa ja siitä tuli siellä kuningaskunnan koko 1980-luvun toiseksi myydyin levy heti Band Aidin ”Do they know it’s christmas” -projektin jälkeen. Lisää vettä kohumyllyyn heitettiin ”Relax”-biisin ensimmäisellä musiikkivideolla, sillä oli lähes ilmiselvää että avoimen seksuaalista toimintaa esittelevä gay-yökerhoon sijoittuva video tultaisiin kieltämään kaikilla kanavilla. Kappaleeseen tehtiin siistimpi musiikkikanaville soveltuva versio, jossa bändi esiintyy laserefektien sävyttämänä.

”Relax”-menestyksen jyllätessä kuumimmillaan, Trevor Horn halusi lähteä työstämään seuraavaa singleä. Horn on todennut, että bändin olemassaolleesta materiaalista kappale ”Two tribes” oli ainoa, joka toimi. Ja se toimikin todella hienosti, sillä kesäkuussa 1984 single nousi suoraan Britannian ykköseksi ja pysytteli paalupaikalla huimat yhdeksän viikkoa. Tällä kertaa laulun aiheena oli seksuaalisuuden sijaan ajan hengen mukainen ydinsodan uhka ja klassisella musiikkivideollakin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtajat Ronald Reagan ja Konstantin Tšernenko käyvät painiotteluun muiden valtakuntien edustajien seuratessa ottelun etenemistä katsomossa. Singlestä tuli 1980-luvun neljänneksi myydyin Britanniassa. Samaan aikaan ”Relax” nousi takaisin listakakkoseksi ja Frankie goes to Hollywoodista tuli ensimmäinen bändi sitten The Beatlesin, joka piti hallussaan brittien singlelistan kahta kärkisijaa.

Vuosi 1984 oli Frankie goes to Hollywoodin. Viikko toisensa jälkeen he esiintyivät Top of the Popsissa hätkähdyttäen yleisöä. Yhdessäkin ohjelmassa bändin laulusolisti Holly Johnson repi ”The Sun” -lehden, jonka kannessa hänen vanhempansa avautuivat poikansa seksuaalisesta suuntautumisesta. Lokakuussa 1984 – vuosi ”Relaxin” julkaisun jälkeen – markkinoille saapui Frankie goes to Hollywoodin esikoisalbumi ”Welcome to the pleasuredome”, joka myi jo ennakkotilauksissa miljoona kopiota. Oli siis sanomattakin selvää, että levy nousi suoraan Britannian albumilistan ykköseksi – sisälsi se mitä tahansa.

Ikävä kyllä, tupla-albumi sisälsikin melkein mitä tahansa: hittisinkkujen lisäksi käytännössä sekalaisen valikoiman coverbiisejä sieltä sun täältä. Vinyyliversion ensimmäisen levyn A-puoli on periaatteessa yksi kappale, vaikka raitoja on merkitty neljä. Niistä ensimmäiset kolme ovat minuutin pituisia erilaisia introja ja sitten päästään levyn nimikkokappaleen 13-minuuttiseen albumiversioon. B-puolelta löytyy hittibiisit ”Relax” ja ”Two tribes” sekä niiden välistä The Temptationsin tuotannosta poimittu coverkappale ”War”, joka muistetaan myös Bruce Springsteenin tulkintana.

Bruce Springsteenin alkuperäistuotantoa on sen sijaan kakkosälppärin A-puolelta löytyvä rokkaava ”Born to run”. Sitten siirrytään tunnelmasta toiseen, kun versioinnin kohteeksi päätyy Burt Bacharachin säveltämä pehmeä iskelmä ”Do you know the way to San Jose”, jonka alunperin tulkitsi Dionne Warwick. Tuplan viimeinen sivu onkin sitten kokonaan alkuperäismateriaalia, mutta kokeelliset vedot lähinnä hämmentävät. ”Black night white light” lienee kiistatta vahvin albumiraita sinkkujen ulkopuolelta funkkaavine bassolinjoineen. Albumin päättävä balladi ”The power of love” lohkaistiin marraskuussa 1984 levyn kolmanneksi singleksi ja siitä tuli myös Frankie goes to Hollywoodin kolmas peräkkäinen listaykkönen Britanniassa.

”The power of love” oli jälleen erilainen siirto. Kauniin mahtipontinen balladi on yksi 1980-luvun tunnusomaisista rakkauslauluista. Musiikkivideolla nähdään Jeesus-lapsen syntytarina seimineen ja itämaan tietäjineen. Usein jouluiseksi lauluksikin rinnastettu kappale pysytteli ykkösenä vain yhden viikon, kun koko 1980-luvun myydyin Britti-single ”Do they know it’s christmas” syrjäytti sen. Maaliskuussa 1985 albumilta julkaistiin vielä neljäs single, radioystävälliseksi mixattu versio nimikkokappaleesta ”Welcome to the pleasuredome”. Levy-yhtiö tavoitteena oli tuottaa yhtyeelle neljäs peräkkäinen ykköshitti, mutta valitettavasti singlen listanousu pysähtyi sijalle 2. Ykköspaikan vei Phil Collinsin ja Philip Baileyn duettohitti ”Easy lover”.

Frankie goes to Hollywood pokkasi vuoden 1985 Brit-awards-gaalassa parhaan singlen palkinnon ”Relax”-biisillään, mutta sen jälkeen alkoi Frankie-huuma laantua. Uutta materiaalia saatiin odottaa markkinoille vuoden 1986 elokuulle, ja vaikka ”Rage hard” single nousi vielä Brittilistan TOP-5:een sen jälkeiset julkaisut jäivät vähäiselle huomiolle. Mukaan lukien lokakuussa 1986 julkaistu toinen ja viimeinen albumi ”Liverpool”. Pian tämän jälkeen laulusolisti Holly Johnson halusi irtautua Frankie goes to Hollywoodista ja levytyssopimuksesta, mutta joutui käymään erinäisiä oikeustaisteluja. Lopulta hän pääsi soolouralle, mutta kaikki Frankie goes to Hollywoodin materiaalin julkaisuoikeudet jäivät levy-yhtiölle. Levy-yhtiö onkin niitä hyödyntänyt ja julkaissut vuosien varrella kokoelmalevyn poikineen.

Holly Johnsonin sooloura alkoi vauhdikkaasti kahdella TOP-5-hitillä ”Love train” ja ”Americanos” sekä platinaa myyneellä ykkösalbumilla ”Blast”. Vuonna 1993 hän kertoi julkisuudessa saaneensa HIV-tartunnan. Uutta soolomateriaalia on syntynyt vielä tälläkin vuosikymmenellä, mutta menestys on ollut vaisumpaa. Frankie goes to Hollywood jätti kuitenkin jälkensä 1980-lukuun ja synnytti ainakin kolme kiistattoman kovaa koko vuosikymmentä kuvaavaa tunnussävelmää ”Relax”, ”Two tribes” ja ”The power of love”.

Kappalelista:
1. The world is my oyster (including ”Well” and ”Snatch of fury”)
2. Welcome to the pleasuredome
3. Relax
4. War
5. Two tribes
6. For the victims of ravishment
7. Ferry (Go)
8. Born to run
9. San Jose (The way)
10. Wish (The lads were here)
11. The ballad of 32
12. Krisco kisses
13. Black night white light
14. The only star in heaven
15. The power of love
16. Bang

Lähteet:
Classic pop magazine
Wikipedia
Gambaccini, Rice, Rice: Hits of the 80s (Guinness 1990)