1980-luvun alku oli Dannyn (oik. Ilkka Lipsanen, s. 24.9.1942) uran hiljaisinta aikaa. Uuden vuosikymmenen myötä hellyysbuumi alkoi hiipua ja kahden Armi Aavikon kanssa levytetyn menestysalbumin jälkeen Danny ei levyttänyt uutta materiaalia muutamaan vuoteen. Myös isot Danny-show’t oli laitettu tauolle ja esiintymiset muuttuneet pienimuotoisemmiksi.
Dannyn hovikapellimestari Veikko Samuli oli jättänyt Scandia-musiikin ja pistänyt kumppaneidensa kanssa pystyyn oman VIP Music levy-yhtiön, joka parissa vuodessa tuottikin kultaa myyneitä hittilevyjä mm. Jonnalle, Beritille ja Matti Eskolle. Vuonna 1985 VIP Music oli tullut tiensä päähän ja sen katalogi myytiin turkulaisten Ruohosten veljesten M & T Tuotannolle. Samuli jatkoi tuotantotöitään heidän tallissaan, jonne myös vailla levytyssopimusta oleva Danny tuli mukaan.
Vuonna 1985 julkaistiin M & T Tuotannon alamerkillä Penguin ensimmäinen uusi Danny-levytys kuuteen vuoteen. Singlen A-puolella kuultiin slaavilaishenkinen käännöskappale ”Siellä jossakin”, jonka alun perin esitti Don Marco & Bremer Shanty kuoro. Kääntöpuolelta löytyi uusi Armi & Danny duetto ”Ensirakkaus ja nuoruuspäivät”. Julkaisu jäi kuitenkin lähes olemattomalle huomiolle.
Vuonna 1986 Danny panosti comebackiin ja oli vahvasti esillä televisiossa. Vuosi alkoi osallistumisella Suomen euroviisukarsintoihin. Veikko Samuli oli kutsuttu säveltäjänä mukaan kilpailuun ja hän valitsi Dannyn esittämään vauhdikkaan iskelmänsä ”Ninja”. Kilpailukappaleet esiteltiin televisiossa ennen suoraa karsintalähetystä ja iltapäivälehtien perusteella Suomen kansan suosikki euroviisuedustajaksi olisi ollut nimenomaan Danny. Lopullisen valinnan teki kuitenkin studioon koottu asiantuntijaraati, joka sijoitti kappaleen karsinnan toiseksi viimeiselle sijalle. Kansainvälisiin edustustehtäviin pääsi Kari Kuivalainen kappaleellaan ”Päivä kahden ihmisen”.
Danny osallistui myös toiseen televisioituun laulukilpailuun eli MTV:n vuosina 1984-1987 järjestettyyn Kevään Sävel -kisaan, tällä kertaa Armi Aavikon kanssa. Tässäkin kilpailussa kansa äänesti Dannyn ja Armin finaaliin, mutta siellä tuomaristot arvioivat Veikko Samulin säveltämän ”Pelkkää hyvää” -kappaleen koko kilvan kehnoimmaksi.
Lisää TV-näkyvyyttä Danny sai Maikkarin Levyraati-ohjelmassa, jossa hän esitti uudelleen sanoitetun version Charles Aznavourin klassikosta ”Yesterday when I was young”, nyt nimeltään ”Pelin kyyneleet”. Aiemmin suomalaiset tunsivat kappaleen Markku Aron tulkitsemana nimellä ”Eilen kun mä tiennyt en”. Laulu julkaistiin ”Ninja” -singlen kääntöpuolella.
Näille teoksille pohjustettiin Dannyn uusi pitkäsoitto ”Ninja” – ensimmäinen LP-levy yli kuuteen vuoteen. Tuottajana toimi itseoikeutetusti pitkäaikainen yhteistyökumppani Veikko Samuli. Tuotanto oli arvatenkin melko pienimuotoinen ja lähes kaikki soitanta tehtiin syntetisaattoreilla. Albumin kymmeneen kappaleeseen sisältyi kolme käännösiskelmää, kuusi Veikko Samulin uutta sävellystä sekä yksi Vesa Torpan säveltämä kappale. Torpan menestynein sävellys lienee kaksi vuotta aiemmin Syksyn Sävel -kilpailun voittanut ”Ollaan hiljaa vain”, jonka esitti 16-vuotias Anja Niskanen. Kymmenestä kappaleesta kahdeksaan sanoitukset loihti Raul Reiman.
Albumin avaa itse oikeutetusti euroviisukarsintalaulu ja levyn nimikkokappale ”Ninja”, joka levyversiona eroaa televisiokilpailun orkesteriversiosta synteettisyydellään. ”Ninjan” diskopoljentoon syntikat kuitenkin sopivat ihan passelisti, toisin kuin kakkosraidan ”Pelin kyyneleet” ikivihreän sävelmän hienostuneeseen dramaattisuuteen. Toisaalta on hieman hämmentävää, miksi Aznavourin klassikko päätettiin sanoittaa ja levyttää uusiksi, mutta Reimanin pateettista alakuloa henkivässä tekstissä on kyllä hetkensäkin.
”Romanssi” on selvääkin selvempi pastissi 1980-luvun puolivälin saksalaisista eurodiscokappaleista. Taustapoljento ei kalpene rullaavuudessaan Bad Boys Bluen tai Modern Talkingin hiteille. Haikea, puolitempoinen ”Joutsen” on tasavahvaa Samuli/Reiman -yhteistyötä. Selkeän kertosävelen puuttuessa kappale jää albumikokonaisuudessa välisoitoksi, joskin vahvaksi sellaiseksi. Vesa Torpan säveltämä ”Sellainen on ihmismieli” on pykälää vahvempi albumiraita tarttuvan kertosäkeistönsä ansiosta, vaikka kappale onkin discohenkisen LP:n iskelmällisintä antia.
Tosin vieläkin iskelmällisemmälle linjalle mennään LP-levyn kääntöpuolen aloituskappaleen, edellisvuonna singlenäkin julkaistun, ”Ensirakkaus ja nuoruuspäivät” -kappaleen myötä. Laulun poljento on jopa humpahtava . ”Siellä jossakin”/”Ensirakkaus ja nuoruuspäivät” -singlestä saattoi päätellä, että Dannyn paluuta yritettiin tehdä vetoamalla suomalaisten rakkauteen slaavisävyjä kohtaan. Muutamassa muussakin tekstissä 44-vuotias Danny on laitettu muistelemaan nuoruusvuosiaan, mikä kuulostaa nykyään hauskaltakin kun miltei 40 vuotta myöhemmin isäntä porskuttaa edelleen menemään.
Kevään Sävel kilpailukappale ”Pelkkää hyvää” puolestaan toimii Veikko Samulin syntikka-studioversiona jopa paremmin, kuin Maikkarin bändin televisiossa esittämänä. Vauhdikkaasta discoiskelmästä ei kuitenkaan koskaan tullut mitään ikivihreää. Melodinen ja hyväntuulinen ”Enkeli ja kulkuri” voisi olla vaikka Cliff Richardin albumiraita, mutta vahvistaa läsnäolollaan mukavasti myös Dannyn älppäriä. Slaavikuoron ja tamppaavan tempon sävyttämä vakavaksi tarkoitettu, mutta ehkä hieman tahattoman koominen ”Siellä jossakin” on Reimanin suomalaisessa tekstissä ammentanut aiheensa Suomen sodista ja Kannaksen taisteluista. Tässä albumikokonaisuudessa teos tuntuu irrallisemmalta kuin mikään muu kappaleista, vaikka Danny tulkitseekin tekstiä täydellä antaumuksella revitellen.
Kymmenen kappaleen kavalkadin päättää Armi Aavikon soolokappale ”Marleena”, joka on suomenkielinen versio Goombay Dance Band -yhtyeen tuohon aikaan tuoreesta samannimisestä singlejulkaisusta. Tuottaja Veikko Samulin kunniaksi on todettava hänen virtuoosimainen taituruutensa syntetisaattorivelhona, jolla hän on loihtinut runsaalta kuulostavat taustat näihin levytyksiin. Tosin äänittäjä Jari Laasasella on sanottu olevan myös sormet vahvasti pelissä ohjelmointien tiimoilla. Suomalaisen iskelmämusiikin historian ehkä pahimmassa aallonpohjassa he pystyivät luomaan aikaa kestävää, uutta kotimaista kevyttä musiikkia.
Huhtikuussa Iltalehti uutisoi ”Dannyn kolmannesta tulemisesta”. Jutussa puitiin artistin edesottamuksia niin Euroviisukarsinnoissa kuin Kevään Sävelessäkin. Lisäksi kerrottiin, että Danny esittää kappaleen ”Romanssi” uudelta albumiltaan ”Toivotaan, toivotaan” -ohjelmassa. Musiikkivideossa laulajan ihastuksen kohteena nähtiin Miss Suomi perintöprinsessa Maarit Salomäki. Danny odotteli, miten hänen levynsä otetaan vastaan. ”Jos se lähtee menemään hyvin, voisin harkita Danny-show’n ylöspanoa. En kuitenkaan vielä tänä kesänä.”
Dannyn hiljaiselo ei ollut jäänyt lehdistöltä huomaamatta. Viimeinen Danny-show oli kiertänyt kesällä 1979. Sitten tuli ”Tahdon olla sulle hellä” -kausi, sitten hiljaisuus. ”Kun tuli lapsia ja kaikenlaista, uran hoitaminen ei enää ollut pääasia”, laulaja kommentoi toimittajalle. ”Paluu julkisuuteen tapahtuu nyt siksi, että koen että mulla on nyt paineeton viritin ja vastaanottokyky.”, hän muotoili ehtaan Danny-tyyliinsä.
Nykypäivän kuulija ehkä mainitsisi jotain ”Ninja”-albumin soitinosaston syntikkasaundeista, mutta se oli myös ajan henki. Iskelmämusiikkiin ei satsattu ja tuottajilla ei ollut varaa pestata studioon isoja bändejä. Samuli tekee kuitenkin ihmeitä konkarimaisena sovittajavelhona. Danny niinikään on ehkä parhaassa vedossa tulkitsijana. Pieni tauko ja notkahdus urassa on tehnyt hyvää ja tekstien sisäistämiseen on tullut ihan uudenlaista vetoa. Ja mikä hienointa, suurin osa levyn materiaalista on originaalia, Suomessa alusta loppuun sävellettyä ja sanoitettua.
”Ninja”-levyn vastaanotto jäi vaatimattomaksi. Kuten todettua, Dannyn paluu huomioitiin televisiossa ja muissa medioissa, mutta listoille ei levy eikä yksikään sen kappaleista noussut. Pikemminkin levyä voitaneen pitää yhtenä vähiten muistetuista Danny-julkaisuista. Tänä päivänä sen muistavat vain vannoutuneet Danny-fanit ja discoiskelmäharrastajat, jotka puolestaan pitävätkin albumia yhtenä Dannyn parhaista. Eikä Danny itsekään tulkitse levyn kappaleita konserteissaan.
Tästä oli kuitenkin hyvä jatkaa eteenpäin ja parin vuoden kuluttua Kassu Halosen ja Vexi Salmen Levytuottajat-levymerkki otti seuraavaksi Dannyn siipiensä suojiin jatkaen osittain samoja discopoljentoisia raiteita. ”Elämän sävel” -albumin johtosävelinä toimivat Johnnyltä pihistetty ”Amarillo” 1980-luvun henkeen sovitettuna discoversiona sekä Ison D:n oma ”Tuuliviiri” uutena vauhtiversiona. Niillä Danny tänäkin päivänä villitsee yleisönsä konserteissaan. Iskelmän aallonpohjasta oli suunta vain ylöspäin.
Kappaleet:
1. Ninja (säv. Veikko Samuli, san. Jyrki Hämäläinen, Raul Reiman)
2. Pelin kyyneleet – Yesterday when I was young – (säv. Aznavour, suom. san. Reiman)
3. Romanssi (säv. Samuli, san. Reiman)
4. Joutsen (säv. Samuli, san. Reiman)
5. Sellainen on ihmismieli (säv. Vesa Torppa, san. Reiman)
6. Armi & Danny: Ensirakkaus ja nuoruuspäivät (säv. Samuli, san. Vexi Salmi)
7. Armi & Danny: Pelkkää hyvää (säv. Samuli, san. Reiman)
8. Enkeli ja kulkuri (säv. Samuli, san. Reiman)
9. Siellä jossakin – Anno Domini – (säv. Peters, Mastra, Paul, suom. san. Reiman)
10. Armi: Marleena (säv. Ekkehart-Stein, Jass, suom. san. Reiman)
SEURAA RETROPOPPARIA SOMESSA:
Lähteet:
Discogs
Youtube
Iltalehti
RETROPOPPARI 