Pet shop boys – Actually (1987)

pet shop boys

Vuonna 1985 kansainvälisen läpimurtonsa ykköshitillä ”West end girls” ja sitä vuonna 1986 seuranneella loistavalla esikoisalbumilla ”Please” tehnyt Pet shop boys näytti hetken aikaa jopa perinteiseltä ”yhden hitin ihmeeltä”. Muut ”Please” -levyltä lohkotut singlet ”Opportunities”, ”Love comes quickly” ja ”Suburbia” eivät näyttäneet yltävän terävimpään listakärkeen laadukkuudestaan huolimatta. Samaten kahden ensimmäisen studioalbumin välissä julkaistu remix-albumi ”Disco” jäi vähäiselle huomiolle, mutta sehän olikin vain remix-albumi. Neil Tennantilla ja Chris Lowella oli kuitenkin iso nippu valttikortteja takataskussaan ja toinen albumi tuli toimimaan merkittävänä merkkipaaluna heidän matkallaan kohti kaikkien aikojen suosituimman brittiläisen duon titteliä.

Pet shop boys – It’s a sin (musiikkivideo)

Toiselle ”Actually”-albumille valittiin tarkoituksella useita tuottajia. Tärkeimpinä Julian Mendelsohn, joka oli tuottanut esikoislevyltä lohkaistun ”Suburbian” uudelleenäänitetyn singleversion, sekä Stephen Hague joka tuotti ”Pleasen”. Mendelsohnin vaikuttavin työ levylle oli sen johtosinglen ”It’s a sin” tuotanto. Kappale oli ollut olemassa jo vuosia ja se oli mukana Pet shop boysin demonauhalla, joka vakuutti Parlophone -levy-yhtiön levytyssopimuksen solmimiseen. Pojilla oli myös suunnitelma, että Stock-Aitken-Waterman tuotantotiimi olisi tuottanut ”It’s a sinin” jo ”Please”-albumille, mutta Pete Waterman ei pitänyt kappaleesta. Kappaleen lopullinen versio oli kulkenut pitkän matkan alkuperäisestä Bobby Orlandon tuottamasta demosta ja nimenomaan Mendelsohnin jylhä tuotanto teki siitä sen klassikon, jollaisena me sen tiedämme. Single julkaistiin kesäkuussa 1987 ja se nousi Britti-listan ykköseksi kolmeksi viikoksi. Siitä tuli oletetusti koko Euroopan vuoden kovin hitti ja yksi Pet shop boysin ikimuistoisimmista kappaleista.

Pet shop boys feat. Dusty Springfield – What have I done to deserve this? (musiikkivideo)

Toiseksi singleksi valikoitui hieman erilainen laulu ”What have I done to deserve this?”, jonka Pet shop boys halusi levyttää duettona legendaarisen Dusty Springfieldin kanssa. 48-vuotias Springfield oli tuolloin uransa aallonpohjassa ja asui halvassa motellissa Hollywoodissa. 1960-luvulla suurimmat hittinsä levyttäneellä laulajattarella oli kuitenkin itsetunto tallella ja hän oli äänityssessioissa hyvinkin tarkka esimerkiksi siitä, miltä hänen äänensä tulisi kuulostaa. Tuottaja Mendelsohn on kuvaillut studiotyöskentelyä ”melko tuskalliseksi”. Neil Tennantista Julian Mendelsohn on todennut, että vaikka Neilillä on hyvä ääni hänellä oli jatkuvia vireongelmia. Tuottajana hän piiskasi vokalistista kaikki tehot irti ja lopullinen versio koottiin usein neljän tai viiden oton parhaista paloista. Kaikki työ kuitenkin palkittiin, kun single nousi listakakkoseksi sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa. Briteissä sen piti pois ykköstilalta vain maan koko vuoden myydyin sinkkuhitti, Rick Astleyn ”Never gonna give you up”. Samalla Dusty Springfield sai suurimman hittinsä sitten vuoden 1966 klassikon ”You don’t have to say you love me” ja uralleen onnistuneen comebackin.

Pet shop boys – Rent (audio)

Albumi näki päivänvalon kuukautta myöhemmin, syyskuussa 1987. Lokakuussa siltä lohkaistiin kolmas single ”Rent”, joka oli jälleen erilainen Pet shop boys -kappale. Rauhallinen, lähes musikaaliesityksen omainen ja sarkastisella kertosäkeistöllä ”I love you, you pay rent” varustettu raita nousi sekin Britti-listan topteniin, tarkemmin sanottuna sijalle 8. Laulun kirjoittamisen aikoihin Neil Tennant oli kiinnostunut italodiscosta ja tavoitteli kappaleeseen samaa tunnelmaa kuin Gazebon ”I like Chopin”-hitissä. Ensimmäinen Bobby O -demoversio oli myös nopeatempoinen, mutta Julian Mendelsohnin mielestä levyllä oli jo liikaa high energy -biisejä, joten ohjelmoija Andy Richardsin aloitteesta sovitus muutettiin puolitempoksi. Myöhemmin Pet shop boys tuotti albumin Liza Minnellille ja hänen levyltään löytyy kokonaan orkestroitu balladiversio ”Rentistä”.

”Actuallyn” avausraita ”One more chance” oli myös yksi vaihtoehto singleksi, kuten tämän albumin kaltaiselta hittiputkelta sopii odottaakin. Itse asiassa kappale oli julkaistu singlenä, mutta jo vuonna 1984 Bobby Orlandon tuottamana, ennen Parlophone-levy-yhtiötä. Orlando tuotti myös dragtähti Divinen levyjä ja alkuperäisen ”One more chancen” pohjana käytettiin muuatta julkaisematonta Divine-kappaletta, jonka päälle Pet shop boys sävelsi ja sanoitti uuden melodian ja tekstin. ”Actuallylle” kappale äänitettiin uudelleen, mutta pojat olivat tyytymättömiä Stephen Haguen miksaamaan singleversioon. Julian Mendelsohn miksasi kappaleesta 12-inch-remixin, joka laitettiin albumille. Chris Lowe onkin kertonut olleensa ylpeä, että heidän albuminsa avaa pitkä remix-versio. Singleversio jäi julkaisematta, kunnes se vuonna 2001 otettiin mukaan ”Further listening 1987-1988” -special painokselle.

Pet shop boys – Always on my mind (musiikkivideo)

Pet shop boysin ironisuuden myyttiä kasvattivat hittipotentiaalia sisältävät, menevärytmiset albumiraidat ”Shopping” ja ”Hit music”, jotka kertovat juuri siitä mistä otsikot antavat ymmärtääkin. Jouluksi 1987 julkaistiin kokonaan uusi single, joka ei ollut lohkaisu albumilta. Kyseessä oli cover-versio Elviksen hitistä ”Always on my mind”. Kappale tehtiin alunperin Elvis Presleyn kuoleman 10-vuotis muisto-ohjelmaa varten, mutta se osoittautui niin onnistuneeksi että se päätettiin julkaista myös sinkkuna. Teko kannatti, sillä levy nousi Britti-listan jouluykköseksi. Musiikkivideo kappaleeseen leikattiin Pet shop boysin surrealistisesta musiikkielokuvasta ”It couldn’t happen here”, joka oli kuvattu ”Actually”-albumin kanssa samoissa hektisissä hetkissä ja julkaistiin kesällä 1988. ”Actuallylta” löytyy myös elokuvan nimikkokappale, joka on sinfonisen mahtipontinen balladi. Sanoituksen tematiikassa sivutaan tuolloin ajankohtaista Aids-aihetta ja orkestraatiosta vastaa Angelo Badalamenti, joka hieman myöhemmin nousi maailmanmaineeseen Twin peaks -tv-sarjan musiikin myötä.

Pet shop boys – Heart (musiikkivideo)

Tunnelmallinen ”I want to wake up” syntyi alunperin Chris Lowen yksityisissä studiosessioissa. Hän ohjelmoi koko taustan itsekseen ja antoi sitten sen Neilille sanoitusta ja laulumelodiaa varten. Tuotantoavuksi pyydettiin New Yorkin ajankohtaisin remixaaja Shep Pettibone ja lopputulos on varsin rullaava albumiraita. Hieman poliittiseksi ja Thatcher-vastaiseksi Pet shop boysit heittäytyvät albumin päätösraidalla ”King’s cross”, joka ammentaa aiheensa 1980-luvulla Britanniaa piinanneesta lamasta. Sitä edeltänyt lp-levyn kakkospuolen toiseksi viimeinen raita ”Heart” sen sijaan lohkaistiin vielä neljänneksi singleksi huhtikuussa 1988. Singlelle kappale kylläkin äänitettiin kokonaan uudelleen ja tekijöiden itsensäkin yllätykseksi se nousi Britti-listan ykköseksi. Näin ollen siitä tuli Pet shop boysin neljäs ja tähän päivään mennessä viimeisin Britti-ykkönen. Kappaleesta sukeutui iso hitti myös muualla Euroopassa, mutta duon omiin suosikkeihin se ei koskaan ole kuulunut.

Peribrittiläiseen tapaan nimetty ”Actually” sai nimensä Neilin ja Chrisin noihin aikoihin hokemasta sanasta. Kansitaidetta hiottiin pitkään ja lopulta päädyttiin ”What have I done to deserve this?” -musiikkivideon kuvauksissa otettuihin henkilökuviin, jossa Chris on tyypilliseen tapaansa kivikasvona ja Neil haukottelee. Chris Lowe on kertonut aina inhonneensa kyseistä kuvaa. Yhdeksi mutkaksi matkaan meinasi koitua, että kyseinen kuva oli lähetetty Smash hits -lehden kansikuvaksi ja lehti oli menossa seuraavana päivänä painoon. Viime hetkessä lehtikuva saatiin vaihdettua ja klassiseksikin muodostunut valokuva ”Actually”-albumin kanteen. Albumista muodostui huikea menestys, joka myi maailmanlaajuisesti yli neljä miljoonaa kappaletta ja joka kohosi Britannian albumilistan sijalle 2. Suomalaisillekin Pet shop boysin syntikkadisco maittoi ja täkäläisittäin levystä tuli ykkösalbumi neljäksi viikoksi. Platinamyynnillään ”Actually” on poikien myydyin levy myös täällä pohjolan perukoilla. Vaikka ”Actually” on kokoelma loistavia aikakautensa ikkunoina toimivia pop- ja dancebiisejä, se on kuitenkin kokonaisuutena hieman vähemmän kuin osiensa summa. Näin myös tekijöiden itsensä mielestä ja he ovat myöhemmin kertoneet onnistuneensa albumien kokoamisen suhteen vieläkin paremmin. Valitettavasti listasijoitukset ja levymyynti eivät aina ole suoraan suhdannaisia musiikin laadukkuuteen.

Kappalelista:
1. One more chance
2. What have I done to deserve this?
3. Shopping
4. Rent
5. Hit music
6. It couldn’t happen here
7. It’s a sin
8. I want to wake up
9. Heart
10. King’s cross
Further listening 1987-1988 bonus-cd:
1. I want to wake up (breakdown mix)
2. Heart (Shep Pettibone version)
3. You know where you went wrong
4. One more chance (seven inch mix)
5. It’s a sin (disco mix)
6. What have I done to deserve this? (extended mix)
7. Heart (disco mix)
8. A new life
9. Always on my mind (demo version)
10. Rent (seven inch mix)
11.I want a dog
12. Always on my mind (extended dance mix)
13. Do I have to?
14. Always on my mind (dub mix)

Lähteet:
Actually: Further listening 1987-1988, cd-levyn kansilehti (Parlophone 2001)
Classic pop presents: Pet shop boys – special edition
Wikipedia
Timo Pennanen: Sisältää hitin (Otava 2006)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s