Howard Jones – Human’s lib (1984)

Kun Howard Jonesin (s. 1955) esikoisalbumi ”Human’s lib” nousi Ison-Britannian listan ykköseksi vuonna 1984 oli se monelle ulkopuoliselle varmasti sadunomainen hetki – yhdessä yössä tähtiin. Harva ymmärtää, kuinka paljon töitä oli tehty ennen tätä hetkeä. Pianotunnit alkoivat vuonna 1962, Howardin ollessa 7-vuotias. Teini-iässä hän alkoi kiinnostua elektronisista kosketinsoittimista ja soittikin urkuja ensimmäisessä bändikokoonpanossaan Warrior. He levyttivät vuonna 1971 omakustanne-LP:n ”Invasion”, jota painettiin sata kappaletta. Vuosikymmenen loppupuolella hän opiskeli klassista pianonsoittoa Manchesterissa, mutta ei kokenut sitä omaksi jutukseen. Howard halusi tehdä popmusiikkia, keskeytti opinnot ja muutti takaisin kotikonnuilleen vanhempiensa luokse High Wycombeen, Buckinghamshireen. Hänellä oli haave yhden miehen elektronisesta orkesterista, joka toteuttaa biisit yksin ilman kompromisseja.

Howard ja hänen silloinen tyttöystävänsä – nykyinen vaimonsa – Jan lainasivat hieman rahaa vanhemmiltaan ja he ostivat osamaksulla High Wycomben halvimman talon. Sinne Howard alkoi varojen sallimissa puitteissa koota laitteistoaan. Hän osti Lontoon Denmark streetin musiikkikaupasta Moog Prodigy syntikan ja he erehdyksessä lähettivät Howardille niitä kaksi kappaletta. Howard kokeili toista bassolinjoille ja toista melodioille, ja päätti ostaa molemmat. Se oli iso harppaus eteenpäin kohti yhden miehen syntikkabändiä. Samaan aikaan Howard kävi päivisin töissä tehtaassa, antoi illalla yksityisiä pianotunteja yli kuudellekymmenelle oppilaalle ja teki sen jälkeen öisin omaa musiikkiaan pienessä kotistudiossaan. Kynttilä paloi molemmista päistä, mutta vaihtoehtoja ei ollut, sillä Howard ja Jan eivät olleet varakkaiden perheiden lapsia. He olivat työväenluokkaa ja töitä oli paiskittava.

Varallisuutta lisätäkseen Howard ja Jan ostivat vihannestenkuljetusauton, jolla he toimittivat hedelmiä ja vihanneksia kaupasta asiakkaille. Eräänä iltana vuonna 1980 heidän autoonsa törmäsi rankassa humalassa ollut rattijuoppo niin kovalla voimalla, että auto kaatui Janin päälle ja yhden asiakkaan jalkakin jäi auton alle. Jan loukkaantui vakavasti, mutta kaikeksi onneksi toipui onnettomuudesta. He saivat kuitenkin melko suuren summan korvauksia ja Jan vaati ehdottomasti, että rahat käytetään Howardin musiikkiuran tukemiseen ja niinpä Howard hankki uuden arsenaalin laadukkaampia laitteita. Howard ja Jan olivat yhtä mieltä siitä, että he olisivat molemmat voineet kuolla tuona iltana ja että elämä on liian lyhyt haaskattavaksi. Oli aika ottaa riskejä ja olla välittämättä siitä, mistä rahat olivat peräisin.

Saatuaan uusilla, hienoilla syntetisaattoreillaan ohjelmistonsa kuosiin Howard alkoi tehdä keikkoja paikallisissa pubeissa. Hän huomasi kuinka ihmiset rakastivat rumpukoneiden ja syntikoiden saundeja. Settiin kuului coverkappaleita, mutta myös varhaisia versioita Howardin tulevista levytyksistä ja hiteistä. Howardin musiikillisia esikuvia olivat mm. Stevie Wonder ja Elton John. Wonderin albumi ”Songs in the key of life” etenkin oli tehosoitossa. Howardin pubi-illat keräsivät säännöllisesti ison yleisön ja hän rakensi yhden miehen shown’sa ympärille myös visuaalisia elementtejä. Lavalle aseteltiin useita tv-vastaanottimia, joissa pyöri varhaisilla tietokoneelle tehtyjä, yksinkertaisia grafiikoita. Pian Howardin show nähtiin myös Lontoossa ja hänen uskolliset faninsa High Wycombesta seurasivat sinnekin. Hän yritti myös tehdä demoja, mutta siitä ei oikein tullut mitään. Howard äänitti kotona biisejään c-kasetille ja teki kaseteista kopioita, joita hän myös myi keikoillaan. Hän kertoo olleensa niin naiivi, että käveli vain levy-yhtiöön sisään ja pyysi saada tavata johtajan. Vastaanotossa naurettiin, että ”jätä vain kasettisi tähän”. Tuskin niitä kuunteli kukaan.

Vuonna 1982 Howard tapasi David Stoppsin, joka pyöritti isoa ”Friars”-klubia Aylesburyssa. Howard pääsi vähän nimekkäämpien artistien lämmittejäksi. Sellaisten kuten Fashion, The Flying pickets ja Kajagoogoo. Stoppsilla oli muitakin kontakteja musiikkibisneksessä ja hän esitteli Howardin Stiff-yhtiön Paul Conroylle. Pian Stiff-tiimi tuli Howardin keikalle, mutta kaikki muut inhosivat artistilupausta. Paul piti itsepintaisesti kiinni Howard Jonesista ja muut olivat lopulta valmiita taipumaan levytyssopimuksen allekirjoittamiseen. Onneksi Paul Conroy sai juuri ennen sopparin tekoa paikan Britanniaan rantautuneen uuden WEA-levymerkin palveluksessa ja hän vei Howard Jonesin mukanaan. Siellä taitavan multi-instrumentalistin arvo ymmärrettiin ja albumin tekoon ryhdyttiin saman tien. Tuottajaksi valittiin Colin Thurston, joka oli tuottanut mm. Duran duran esikoismenestyksen. Heti kättelyssä äänitettiin kappale ”New song”, joka julkaistiin myös ensimmäisenä singlenä.

Singlen julkaisun aikoihin Howard ja levy-yhtiön tiimi joutui toteamaan, että yhteistyö Thurstonin kanssa ei ollut täysin saumatonta, vaikka ”New song” -levytystä pidettiinkin onnistuneena. Niinpä tuotantovastuu siirrettiin Rupert Hinelle. Howardin moniraitademot toimivat hyvänä pohjana ja valmista syntyi kuudessa viikossa. Tuottaja Rupert Hine ja äänittäjä Stephen W. Tayler onnistuivat vangitsemaan Howard Jonesin persoonallisen tyylin levylle. Howard soitti kaikki instrumentit, paitsi ”Pearl in the shell” -kappaleessa kuultavan Davey Paynen avantgardistisen saksofonisoolon. Syyskuussa 1983 julkaistu ”New song” nousi Britti-listan sijalle kolme, mutta ensimmäistä kertaa Howard pääsi esiintymään suosittuun Top of the pops -ohjelmaan jo kun kappale oli vasta listan sijalla 44. Yleensä tv-lähetykseen ei otettu mukaan noin alhaalle sijoittuneita lauluja, mutta kyseiseen lähetykseen tuli niin monta peruutusta, että Howard kutsuttiin lyhyellä varoitusajalla hätiin. Tällä esiintymisellä oli varmasti myös vaikutusta singlen huikeaan listanousuun.

Marraskuussa julkaistiin toinen single ”What is love?”, joka ponnahti suoraan listan sijalle kaksi. Vuoden 1984 helmikuussa juuri ennen albumin julkaisua laitettiin ulos vielä kolmas single, mahtipontinen balladi ”Hide and seek”, joka oli listalla korkeimmillaan sijalla 12. Albumi ”Human’s lib” sen sijaan nousi ykköseksi ja myi ensimmäisen viikkonsa aikana Britanniassa yli 100.000 kappaletta. 57 listaviikkonsa aikana albumi myi yli 600.000 kappaletta eli tuplaplatinaa. Howard Jones jäi varsin brittiläiseksi ilmiöksi ja muualla maailmassa hänen levynsä eivät nousseet kirkkaimpaan listakärkeen. Toki kohtalaista menestystä on siunaantunut muualta, mutta esimerkiksi Suomessa yksikään hänen hengentuotteensa ei ole sijoittunut listoille. Neljäntenä lohkaisuna levyltä tuli vielä ”Pearl in the shell” toukokuussa 1984. Se kohosi Britannian singlelistalla sijalle seitsemän.

Howard Jones oli poikkeuksellinen artisti 1980-luvun brittiläisissä popkuvioissa. Hän ammensi teksteihinsä ideoita filosofisista teoksista, joita olivat kirjoittaneet mm. Gandhi, Daisaku Ikeda ja Søren Kierkegaard. Kylmän sodankin jyllätessä taustalla ”Human’s lib” kysyy kuulijaltaan ”Mikä on elämän tarkoitus?”. Howard halusi sanoituksiensa olevan kantaaottavia ja vakavia, ajatuksia herättäviä. Samaan aikaan kuitenkin tehtiin popmusiikkia listoille ja artisti piti ulkonäköään tylsänä. Niinpä hän hyppäsi Lontoon junaan ja perille päästyään asteli ensimmäiseen kampaamoon ja totesi, että ”Haluan hiuksiini radikaalin muutoksen. En tiedä minkälaisen, mutta muutoksen.”. Kampaaja Lisa Boni totesi halunneensa aina tehdä asiakkaalle David Bowien ”The man who fell to earth”-kampauksen. Sellainen tehtiin ja siitä kampaamokäynnistä alkoi vuosia jatkunut yhteistyö. Lisasta tuli Howardin stailisti, joka seurasi häntä maailmankiertueilla eri puolille maailmaa.

Howard on myös uraauurtava musiikintekijä monella muulla tapaa. ”Human’s lib” -albumin avauskappaleessa ”Conditioning” kuullaan ehkä ensimmäisiä levytettyjä sampleja, kun osa saundeista on muokattu mukaan erikoistehostealbumeilta. Lisäksi biisien remixaus oli Howardin ja muun tuotantoporukan intohimo. Lukuisista biiseistä tehtiin monia eri versioita maksisingleille ja marraskuussa 1984 julkaistiinkin ”The 12″ album”, joka sisälsi neljä remix-versiota ”Human’s libin” kappaleista sekä uuden singlen ”Like to get to know you well” ja yhden uuden kappaleen. Kesällä 1984 julkaistu TOP-5-hitti vauhditti remixalbuminkin myyntiä ja kohotti Howard Jonesin asemaa myös klubiskenen puolella. Hän kokee tehneensä eräänlaista varhaista EDM-musiikkia moninaisilla pitkillä versioillaan. Howard Jonesin menestys jatkui kirkkaana vielä seuraavat pari vuotta, mutta sen jälkeen listasijoitukset muuttuivat kehnommiksi kunnes loppuivat kokonaan. Kahden ensimmäisen albumin myötä saavutettu kivijalka ja kymmenen TOP-40-hittiä ovat kuitenkin riittäneet sementoimaan hänet täysiveriseksi ja täysipäiväiseksi muusikoksi. Tuorein, kolmastoista albumi, on vuodelta 2019.

Kappaleluettelo:

1. Conditioning
2. What is love?
3. Pearl in the shell
4. Hide and seek
5. Hunt the self
6. New song
7. Don’t always look at the rain
8. Equality
9. Natural
10. Human’s lib

Lähteet:
Howard Jones – Human’s lib (Cherry red records 2018, cd:n kansilehti)
Wikipedia
Discogs
Suomen listalevyt