Laura Branigan – Self control (1984)

Laura Ann Branigan (s. 3.7.1952) oli parissa vuodessa noussut suosionsa aallonharjalle ja vuodesta 1984 tuli hänen uransa suurin. Vuonna 1982 Lauran single ”Gloria” nousi Yhdysvaltojen HOT 100 -listan kakkoseksi ja pysytteli tilastoissa huikeat 36 viikkoa, mikä oli tuohon aikaan naisartistien ennätys. Lisäksi sinkku nousi ykköseksi Australiassa ja Kanadassa, sekä Britanniassakin sijalle kuusi. Muualla Euroopassa kappale tunnettiin ehkä paremmin alkuperäisenä italialaisena versiona. Umberto Tozzin originaali nousi vuonna 1979 topteniin Italian lisäksi Sveitsissä, Espanjassa, Belgiassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa.

Myös seuraavana vuonna Laura sai kotimaassaan topten-hitin levyttämällä eurooppalaisen coverbiisin. Tällä kertaa käsittelyyn pääsi ranskalaisen Martine Clémenceaun kappale ”Solitaire”, johon Diane Warren teki englanninkielisen tekstin. Laura Braniganin yhdeksi tavaramerkiksi tulikin eurooppalaisen musiikin saattaminen amerikkalaisten tietoisuuteen, ja hän teki sen vakuuttavasti laulaen monet lauluista omiin nimiinsä. Kaikki materiaali ei toki ollut lainakamaa. Lauran kakkoslevy sisälsi mm. balladin ”How am I supposed to live without you”, jonka oli säveltänyt tuohon aikaan vielä tuiki tuntematon Michael Bolton. Singlenäkin julkaistu kappale nousi jenkkilistan sijalle 12 ja Kanadassa aina ykköseksi asti. Myöhemmin Bolton levytti itsekin sävellyksensä. Sen sijaan Lauran ensimmäiset albumit ”Branigan” (1982) ja ”Branigan 2” (1983) eivät koskaan nousseet rapakon takana terävimpään listakärkeen, vaikka ne myivätkin pitkässä juoksussa kultalevyyn oikeuttavat 500.000 kappaletta kumpikin.

Vuonna 1984 aloitettiin Lauran kolmannen albumin valmistelut aiemmilta levyiltä tutun tuottajan Jack Whiten johdolla. White valitsi levylle kappaleet ja tälläkin kertaa hän turvautui eurooppalaisiin hitteihin. Italialaislaulaja Raf (oik. Raffaele Riefoli) oli julkaissut alkuvuodesta 1984 kappaleen ”Self control”, jonka hän oli kirjoittanut yhdessä Steve Piccolon ja Giancarlo Bigazzin kanssa. Hittinikkari Bigazzi oli kirjoittanut myös Lauran ensimmäisen hitin ”Gloria”. Rafin versio nousi ykköseksi Italiassa ja Sveitsissä, ja kakkoseksi Saksassa. Laura levytti omansa heti tuoreeltaan ja monissa maissa, kuten Suomessa, versiot kilpailivat listamenestyksestä keskenään samanaikaisesti. Yhdysvalloissa Lauran versio nousi sijalle neljä ja lopulta vei kisassa voiton muuallakin maailmassa.

Suosio oli suurta myös Suomessa – täällä Lauran ”Self control” kohosi listaykköseksi. Samoin kävi Ruotsissa, jossa singlestä tuli koko vuoden 1984 myydyin hitti. Tuohon aikaan hittien elämä oli pidempi. Syyskuussa 1984 alkoi uusi musiikkiohjelma ”Hittimittari”, jonka ensimmäisessä ulkomaisia musiikkivideoita esitelleessä jaksossa nähtiin myös ”Self control” ja se äänestettiin kuukausi toisensa jälkeen aina myös jatkoon. Ajan hengen mukaisesti kappale levytettiin tietenkin myös suomeksi. Ensimmäisen version ”Viet itsekontrollin” teki Leena Vanamo ja tietenkin myös kilpailevan levy-yhtiön suojatti Meiju Suvas lauloi kappaleesta oman näkemyksensä LP-levylleen ”Tottakai”.

Tuottaja Jack White valjasti studiotyöhön Robbie Buchananin sekä Giorgio Moroderin suojatin Harold Faltermeyerin, jonka kädenjälki kuuluu etenkin ”Self controlin” napakassa sovituksessa ja terävissä syntikkasaundeissa – vaikkakin Rafin version syntikkakoukku vaihdettiin kitaroinniksi. Kappaleeseen kuvattiin myös tyylikäs video, jonka ohjasi mm. ”Manaaja” -elokuvan ohjannut William Friedkin. Friedkin oli palkittu myös Oscarilla vuoden 1971 elokuvastaan ”Kovaotteiset miehet”. Videon tarinaa, jossa naamioitu mies noutaa Lauran vuoteestaan ja ohjaa hänet yöelämään, pidettiin kuitenkin liian rohkeana MusicTelevisioniin ja he kieltäytyivät pyörittämästä videota. Videoon oli pakko tehdä muutoksia, jotta se pääsi tehosoittoon. Se kuitenkin kannatti, sillä video pääsi ehdolle American Music Award 1985 -gaalassa parhaiden naisartistien musiikkivideoiden kategoriaan. Voitto meni kuitenkin Cyndi Lauperille.

Huhtikuussa 1984 julkaistulta ”Self control” -albumilta lohkaistiin heinäkuussa toisena singlenä levyn avausraita ”The lucky one”, joka oli kirjoitettu varta vasten Lauralle. Singleen kuvattiin musiikkivideo, jossa Laura esittää rikkauksista unelmoivaa huoltoaseman työntekijää. Levy nousi Yhdysvaltojen listan sijalle 20, mutta muualla maailmassa vastaanotto oli vaatimattomampaa. Kolmas single oli jälleen lainatavaraa Italiasta ja tutuilta tekijöiltä. Umberto Tozzin jo vuonna 1977 levyttämä ”Ti amo” oli ”Self controlin” tavoin Giancarlo Bigazzin käsialaa. Diane Warren teki lauluun jälleen englanninkielisen tekstin. Tästäkään ei sukeutunut Amerikan maalla isoa hittiä, vaan single nousi korkeimmillaan listan sijalle 55. Sen sijaan Australiassa ja Kanadassa siitä tykättiin TOP5-sijoitusten edestä. ”Ti amo” jäi ”Self control” -albumin viimeiseksi singlejulkaisuksi Yhdysvalloissa.

Sen sijaan muualla maailmassa albumilta lohkottiin lisääkin singlejä. Alkuperäisen LP-levyn kakkospuolen aloittaa sykkivän menevä ”Satisfaction”, joka on täydellinen hi-nrg tanssilattian täyttäjä. Sävelmän jäljet juontavat Saksan maalle hittinikkari Bernd Dietrichin sylttytehtaalle. Faltermeyer ja Buchanan kertovat tehneensä sovituksen parissa töitä yötä päivää, jotta lopputuloksesta tulisi juuri niin täydellinen kuin siitä tuli. Ikävä kyllä ostava yleisö ei aikanaan löytänyt laulua, mutta se on vuosien saatossa noussut suureksi fanisuosikiksi. Suomessa kappaleen levytti vuoden 1985 albumilleen Eini nimellä ”Tyydytys”. Toinen fanien rakastama laulu on A-puolen neljäs kappale ”Heart”, jossa olisi myös ollut ilmiselvää singleainesta. Dramaattisesti alkava puolitempo-kappale kuului pitkään Lauran vakiokonserttiohjelmistoon ja toimi usein konserttien avauskappaleena.

A-puolen päättää Lauran upea tulkinta Carole Kingin kaihosta balladista ”Will you still love me tomorrow”, jossa säestys toteutetaan lähes yksinomaan pianolla. Laura on kertonut laulun olleen ensimmäisiä, jonka hän on itse opetellut soittamaan pianolla. Levyversiossa flyygelin takana on kuitenkin Robbie Buchanan. Tämäkin kappale kuului Lauran konserttiohjelmistoon ja usein hän konserttitilanteessa asettui itse pianon ääreen. Diane Warren teki Lauralle kaksi uutta laulua, joista balladi ”Silent partners” kuuluu albumin ehdottomiin huippuhetkiin. 1980-lukua sykkivä, nopeatempoinen ”Breaking out” ei sekään kalpene edelliselle. ”Silent partners” ja ”Breaking out” oli kuitenkin julkaistu ”Self control” ja ”The lucky one” -singlejen B-puolilla. ”Ti amo” -sinkun kääntöpuolelle poimittiin raita ”I’m not the only one” edelliseltä ”Branigan 2” -albumilta.

Sähäkkä ”Take me” puoltaa paikkaansa kokonaisuudella tasokkaana albumiraitana ja B-puolen viimeisenä kappaleena kuullaan ajaton balladi ”With every beat of my heart”, jota ei pidä sekoittaa Taylor Daynen myöhemmin julkaistuun samannimiseen hittiin. Lauran kohtalokkaan raa’asti tulkitsema kappale julkaistiin Euroopassa ”Self control” -pitkäsoiton viidentenä ja viimeisenä singlenä. Singlen kakkospuolelle sijoitettiin ennen julkaisematon kappale ”When”, joka oli kokonaan Lauran itsensä kirjoittama. Kappale löytyy vuonna 2020 julkaistulta ”Self control” -levyn erikoispainokselta. Samalla levyllä on myös ”Self control” -sessioissa äänitetty kappale ”Hot night”. Laulua ei kuitenkaan otettu mukaan levylle, vaan se pääsi mukaan saman vuoden menestyselokuvan ”Ghostbusters” -soundtrackille. Vauhdikkaassa discobiisissä olisi kyllä ollut ainekset vaikka singlejulkaisuksi.

”Self control” on Laura Braniganin uran menestyksekkäin pitkäsoitto. Yhdysvalloissa se myi platinalevyyn oikeuttavat yli miljoona kappaletta, vaikka korkein sijoitus albumilistalla oli 23. Suomessa levy nousi virallisen listan sijalle kaksi. Maailmanlaajuisen yhteismyynnin arvioidaan lähentelevän kahta miljoonaa kappaletta. Lauran ja tuottaja Jack Whiten yhteistyö jatkui heti seuraavana vuonna ”Hold me” -albumin merkeissä. Suurin menestys oli kuitenkin jäävä vuoteen 1984, eikä Laura enää saanut TOP20-hittiä Yhdysvalloissa.

Albumeja ilmestyi kuitenkin tasaiseen tahtiin vuoteen 1993 asti, yhteensä seitsemän kappaletta. Vuonna 2004 hän levytti uudet versiot kasarihiteistään ”Gloria” ja ”Self control” ja suunnitteli comeback-albumia. Elokuun 26:a päivänä Laura ei kuitenkaan enää herännyt uuteen aamuun. Hän menehtyi nukkuessaan aivoaneurysmaan eli valtimon pullistumaan aivoissa, vain 52-vuotiaana. Laura oli pitkään valitellut päänsärkyjä, muttei hakeutunut vaivojensa vuoksi lääkäriin. Musiikkimaailma menetti yhden persoonallisimmista äänistään aivan liian varhain, mutta onneksi levytetyt laulut elävät ikuisesti.

Kappalelista:
1. The lucky one
2. Self control
3. Ti amo
4. Heart
5. Will you still love me tomorrow
6. Satisfaction
7. Silent partners
8. Breaking out
9. Take me
10. With every beat of my heart
2020 Expanded edition bonuslevyn kappalelista:
1. Self control (extended version)
2. Self control (edit)
3. Self control (classic summer mix 1992)
4. Self control (117 bpm club 1992)
5. The lucky one (single version)
6. The lucky one (Jack White mix)
7. The lucky one (John Robie mix)
8. Satisfaction (single version)
9. Satisfaction (special dance mix)
10. When (single version)
11. Hot night

Lähteet:
Laura Branigan – Self control (expanded edition, Cherry Pop 2020) kansilehti
Wikipedia
Suomenlistalevyt.blogspot.com