Uusi euroviisuvuosi – vanhat kujeet
Vuonna 1984 Kirka edusti Suomea Eurovision laulukilpailuissa varsin mallikkaasti ja sijoittuikin suomalaisittain mukavalle yhdeksännelle sijalle. Ehkäpä juuri siksi Yleisradio ei uskaltanut muuttaa paljoakaan vuosina 1983-1984 hyväksi havaittua sapluunaa seuraavia Euroviisukarsintoja suunnitellessaan. Niinpä pystyyn pistettiin jälleen avoin sävellyskilpailu, johon kuka tahansa sai lähettää oman viisuehdotuksensa.
LUE LISÄÄ: Suomen Euroviisukarsinta 1984
Määräaikaan mennessä Yleisradioon saapui kuitenkin vain 150 kappaletta mikä oli melkein puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämän aiheutti se, että YLE oli uusinut sääntöjä ja esitysten piti nyt olla kunnolla nauhoitettuja, sovitettuja sekä nuoteille kirjoitettuja. Monet amatööribiisinikkarit eivät mitä ilmeisemmin tähän kyenneet. Edellisvuotiseen tapaan YLE oli valinnut etukäteen myös laulusolistit.
Yleisradion pestaamiin solisteihin kuului vuoden 1983 edustajamme Ami Aspelund, joka oli kutsuttu vastaavaan tehtävään jo vuosina 1982-1983. Lisäksi mukaan pyydettiin vuoden 1981 edustajamme Riki Sorsa, vuonna 1984 ensimmäisen Kevään Sävel -kilpailun voittanut Bianca Morales sekä Tapani Kansa, Pave Maijanen ja jo edellisvuonna 1984 kutsuartistien katraaseen kuulunut Sonja Lumme. Iltalehti kertoi asiasta vuoden ensimmäisessä euroviisu-uutisessaan 3.1.1985. Samassa jutussa mainittiin, että avoimen sävellyskilpailun määräaika oli päättynyt edellisenä päivänä eli 2.1.1985 sekä se että ”Säveltäjät saavat esittää solistitoivomuksen, duot ja triotkin ovat mahdollisia”.
Maijanen draamailee
Keskiviikkona 16.1.1985 uutisissa oli jo pientä draamanhakuisuutta, sillä otsikko kertoi ”Euroviisut lähellä kaatua rahariitaan: Maijanen jäi pois”. Pave Maijanen toden totta jättäytyi pois, sillä hän koki Yleisradion tiukan palkkiopolitiikan sorsivan solisteja. Aluksi mukaan näytti lähtevän muitakin solisteja, mutta lopulta Maijanen jäi pettymyksekseen mielipiteineen yksin. Hänen tilalleen kutsuttiin pikakomennuksella Jokke Seppälä, joka oli alun perin pestattu Euroviisukarsintojen taustakuoroon. Lopullisen televisiofinaaliin kuorokvartettiin Seppälän tilalle otettiin Sonja Lumpeen elämänkumppani Matti Auranen, joka oli saanut myös sävelmänsä ”Mulle rakkauden kevät toi” karsintafinaaliin. Tosin tuossa vaiheessa Sonjan ja Matin suhde oli vielä julkisuudelta salassa. Muut taustakuorolaiset olivat Yleisradion vakiokasvoihin kuuluvat Rele Kosunen, Kaija ”Koo” Kokkola ja Anita Pajunen.
Ensimmäiset karsintavaiheet
Samassa jutussa kerrottiin myös kilpailun kulusta. Ensimmäinen asiantuntijaraati valikoi avoimen sävellyskilpailun sadosta jatkoon 36 kelvollista biisiä. Asiantuntijaraatiin kuuluivat Yleisradion viihdepäällikkö Heikki Seppälä, kapellimestari Ossi Runne, toimittaja Heikki ”Hector” Harma, toimittaja Pentti Vuosmaa, toimittaja Jukka Haarma, muusikko Anki Lindqvist, muusikko Jussi Raittinen, Elvis Ry:n Harri Wessman sekä muusikko/kriitikko Arto Pajukallio.
Sitten raadin kokoonpanoa supistettiin ja mukaan tulivat myös artistit. He pääsivät siis jo tässä vaiheessa valitsemaan itselleen mieleisiä kappaleita laulettavakseen. Pave Maijanen oli vielä tässä vaiheessa mukana artistien joukossa. Muut valintakonklaavin jäsenet olivat Heikki Seppälä, Heikki Harma, Ossi Runne ja Pentti Vuosmaa. Liekö Maijasen mukanaolon ansiota, että hänen oma sävellyksensä ”Jossain” pääsi myös jatkoon. Tosin jatkoon pääsi myös kappaleita joiden tekijöihin kuului Tapani Kansa, Jokke Seppälä, Sonja Lumme sekä Ami Aspelund ja hänen elämänkumppaninsa Kari Kuusamo. Kuuluivatko nämä laulut oikeasti sävelsadon parhaimmistoon vai vedettiinkö tässä vähän kotiinpäin?
Toisessa raativaiheessa kappaleiden määrä väheni seitsemääntoista, jotka kaikki nauhoitettiin studiotasoisina versioina. Kaikki 17 laulua esitettiin radion rinnakkaisohjelmassa 3.2.1985 klo 15:00. Näistä kuitenkin pudotettiin vielä viisi laulua pois ja lopulta 16.2.1985 televisioidussa Suomen Euroviisukarsinnan finaalissa kuultiin ja nähtiin kaksitoista kilpailusävelmää. Yleisölle tarjottiin mahdollisuus tutustua kappaleisiin ennakkoon myös television kautta päivää ennen finaalia ohjelmassa ”Kohti Euroviisuja”.
Kohti Euroviisuja
Radiolähetystä seuraavan päivän Iltalehdessä edellisvuoden edustajamme Kirka arvioi Euroviisukappaleet. Hänen mielestään paras vaihtoehto oli Bianca Moralesin ja Jokke Seppälän duettona esittämä ”Huomenna”, jonka sävellyksestä vastasivat hittinikkarit Kassu Halonen ja Kisu Jernström ja sanoituksesta Vexi Salmi salanimellä Timo Lehtiö. Sillähän tuskin oli asian kanssa mitään tekemistä, että Halonen oli tuottanut myös Kirkan tuoreimman LP-levyn ”Hengaillaan”.
Toiseksi parhaana Kirka piti niinikään duettona esitettyä kappaletta ”Lapset maailman”, jonka esittivät kaksi aiempaa viisuedustajaamme Ami Aspelund ja Riki Sorsa. Sen oli säveltänyt Kari Kuusamo, jonka käsialaa oli myös Amin vuoden 1983 euroviisuedustuskappale ”Fantasiaa”. Ami itse oli osallistunut laulun sanoittamiseen. Kaiken kaikkiaan Kirkan kommentointi oli harvasanaista. Esimerkiksi Mika Siekkisen sävellys ja Bianca Moralesin esitys ”Ei aina svengaa” sai ytimekkään lausunnon ”Ei hyvä”.
Finaali koittaa
Kun finaalilauantai koitti, ei kilpailussa ollut selkeää ennakkosuosikkia. Kappaleiden tasoa luonnehdittiin melko vaatimattomaksi, mutta loppujen lopuksi niistä saatiin sovitettua ihan kelvollinen kattaus aika tarttuviakin ralleja. Siitä huolimatta lopputulosten kärkikaksikkoa lukuun ottamatta kappaleet eivät jääneet elämään jälkipolville. Kahdestatoista kappaleesta vain kaksi julkaistiin kaupallisesti äänilevyillä.
Tähän syynä oli varmasti sekin, että solisteista Seppälällä ja Aspelundilla ei ollut edes voimassaolevia levytyssopimuksia. Parikymmentä vuotta myöhemmin haastattelemani Bianca Morales kertoi myös, ettei missään vaiheessa kokenut esitettäväkseen saamiaan kappaleita omikseen. Joten hän tuskin edes halusi levyttää karsintakappaleitaan ”Ei aina svengaa”, ”Huomenna” tai ”Mennään vaan”.
Tapani Kansan edesottamukset
Jokseenkin erikoista oli ettei edes Tapani Kansa julkaissut tulevilla albumeillaan kilpailusävelmiä, joiden tekemisessä hän oli itse ollut mukana. Kilpailun avannut ”Siksi lauluni soi” -ralli oli Kansan tuolloisen orkesterin kapellimestarin Kaj Kuittisen säveltämä ja Kansan itsensä sanoittama. Lisäksi esikuuntelun jälkeen pudotettu kappale ”Minut muistatko vielä” oli kokonaan Kansan itsensä säveltämä ja sanoittama. Esikuunteluissa kuultiin vielä toinenkin Kansan sanoitus ”Sanat sanomatta jäivät”, johon sävelmän oli kirjoittanut Hillel Tokazier. Myös Pepe Willbergin säveltämä festivaaliballadi ”Onnellisuus” olisi ansainnut Tapani Kansan tulkintana levytyksen.
Tapani Kansa ei tosin julkaissut viisujen jälkimainingeissa muutenkaan uutta iskelmäalbumia, joten kappaleet ehkä unohtuivat sen vuoksi. Vuonna 1985 häneltä ilmestyi pianoballadeja sisältänyt ”Minä laulan sun iltasi tähtihin” ja seuraavana vuonna klassikkocovereita sisältävä LP ”Kaunis nainen”. Sen jälkeen oli vuorossa Lauri Viidan runoihin pohjautuva ”Betonimylläri” sekä toinen cover-albumi ”Kenties”. Euroviisuiskelmät eivät istuneet näihin teemoihin.
Finaalilauantain Iltalehdessä 16.2.1985 Tapani Kansa avaa pelätyn sanaisen arkkunsa ja katsoo aiheelliseksi haukkua koko Yleisradion. Lisäksi hän toteaa, ettei olisi edes lähtenyt mukaan, jos olisi tiennyt voittajan valitsevista alueraadeista. Hänelle oli kuuleman mukaan uskoteltu, että valinnan suorittaa Suomen kansa. Salaliittoteoriansa mukaan Kansa ei voi voittaa, jos valinnan suorittaa mikä tahansa raati. Edes tällainen tavallisista musiikin kuuntelijoista koottu sellainen. Taiteilijan mukaan ”Näihin raateihin mukaan otetut hienostelevat ja peittävät todelliset mieltymyksensä”.
Lisäksi Kansa kertoo kysyneensä Yleisradion ohjelmapäälliköltä, miksi yhtiö niin huonosti panostaa vuotuiseen suurtapahtumaansa ja saaneensa vastaukseksi ”Euroviisut eivät tosiasiassa kiinnosta meitä pätkääkään”. Kansa sanoo, että tässä nähdään kuinka kieroja Yleisradiossa ollaan.
Jokke Seppälä tuurasi Pave Maijasta
Solistijoukosta ovet paukkuen lähtenyt Pave Maijanen oli neuvotellut loppukilpailuun mukaan oman sävellyksensä ”Jossain”, jonka lopulta lauloi Jokke Seppälä. ”Jossain” -kappaleen melodia muistutti erehdyttävästi Pave Maijasen omalla vuoden 1984 lopulla julkaistulla sooloalbumilla ”Lähtisitkö” kuultavaa kappaletta ”Suuret sankarit”. Plagioiko Maijanen itseään? Ei varmaan ainakaan haastanut itseään oikeuteen. Jokke Seppälänkin sävellys kuultiin finaalissa. ”Mandy”-balladin esitti Ami Aspelund.
Seppo Hovin juontama karsintalähetys oli selkeän suoraviivainen ilman turhanpäiväisiä show-elementtejä. Juhlavuutta kokonaisuuteen toi korkeintaan Hovin hieno valkoinen smokki. Väliaikanumeroita tai edellisvuoden voittokappaleiden uusintaesityksiä ei nähty, mutta kilpailijatusinan puolivälissä juontaja jututti Euroviisut Suomeen tuonutta konkaritoimittajaa Aarno Wallia.
Alueraadit kokoontuvat
Kahdelta aiemmalta karsintavuodelta tutusta postikorttiäänestyksestä oli nyt luovuttu ja voittajan valinta suoritettiin samana iltana. Kello 19:35 – 20:30 välisenä aikana kuultiin ehdokkaat ja uutisten jälkeen palattiin Euroviisustudioon ottamaan yhteydet kuuteen eri puolilla Suomea kokoontuneeseen alueraatiin. Raatien jäsenet olivat tavallisia musiikinkuluttajia, jotka antoivat jokaiselle sävelmälle pisteitä yhdestä viiteen.
Alueraadit valitsivat 255:llä pisteellä voittajaksi Sonja Lumpeen esittämän kappaleen ”Eläköön elämä”. Maanantain lehtien kansissa poseerasivat tietenkin Suomen uudet euroviisuedustajat eli laulajatar Sonja Lumme ja kappaleen säveltäjä, 22-vuotias Petri Laaksonen. Laaksonen oli tuolloin musiikkimarkkinoilla täysi untuvikko ja ”Eläköön elämä” -laulusta tuli hänen ensimmäinen sävelmänsä, joka levytettiin.
Sonja vei voiton
Karsintavoitto oli kaikkien mieleen. Kerrankin oikea laulu voitti. Iltalehden mukaan ”Yhtään poikkipuolista sanaa ei kuulunut. Kaikki olivat onnellisia Sonjan puolesta”. ”Eläköön elämä” -kappaleen väitettiin kuitenkin poikkeavan radikaalisti ”Sonjan linjasta”. Säveltäjä Laaksonen kertoi Iltalehdelle, että ”Sonja ei ollut itsestään selvä esittäjä tälle laululle. En kauheasti tykännyt Sonjan tyylistä, hän kertoo rehellisesti, mutta hieman anteeksipyydellen. Olin ajatellut esittäjäksi Biancaa, mutta YLE päätti toisin ja nyt olen täysin samaa mieltä”.
Petri Laaksonen sanaili myös, että ”En meinannut löytää mistään sanoittajaa. En tiedä sanoittajista kovin, niin kuin en mistään muustakaan”. V-P Lehto kertoo nauraen, että Petri soitti hänelle ja kysyi, että ”Eks’sä ole joskus tehny?”. Lehto tunnettiin paremminkin suomalaiskansallisten laulujen tekijänä ja mm. Matin ja Tepon hovisanoittajana. Joku puuttuu taas siihen iänikuiseen kielikysymykseen. ”Eläköön elämä” -kappaleessa on paljon Y-, Ä ja Ö-kirjaimia.
23-vuotias Sonja Lumme otti Eurovision laulukilpailujen kansainvälisen finaalin tosissaan ja halusi valmistautua koitokseen tosissaan niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hän sanoo laulavansa korkealta ja kovaa: ”Niin että kitarisat näkyvät. Olisipa minulla pienempi suu”. Sonja ei myöskään täysin tyrmännyt ajatusta, että edustussävelmä olisi esitetty finaalissa ruotsiksi. Sijoitus saattaisi parantua, mutta kunnioitus kansan keskuudessa voisi häiriintyä.
Kohti Göteborgia
Suomeksihan ”Eläköön elämä” Göteborgin kansainvälisessä euroviisufinaalissa esitettiin ja säveltäjä Laaksosen pelko siitä, että levytetäänkö kappale, osoittautui turhaksi. ”Eläköön elämä” -single julkaistiin hyvissä ajoin ennen 4.5.1985 järjestettyjä euroviisuja. Levyn kääntöpuolelle kappale laulettiin englanniksi nimellä ”There’s life on earth”.
17.4.1985 Sonjan levy-yhtiö JP-Musiikki järjesti suojatilleen läksiäiset, joista kirjoitettiin seuraavan päivän lehtiin. Samoissa karkeloissa myös Sonjan salarakkaaksi paljastui artistin edellisen pitkäsoiton tuottaja Matti Auranen. He olivat muuttaneet yhteen kuukautta aiemmin. Auranen ei kuitenkaan ollut lähdössä Göteborgiin, sillä Sonja halusi keskittyä kilpailuun yksin ja rauhassa. Ruotsalaiset toivoivat kappaleiden tekijöiden esiintyvän kilpailusävelmien välissä esitettävissä postikorteissa, mutta Yleisradio ei ollut valmis kustantamaan suomalaistekijöiden matkoja. Niinpä säveltäjä Petri Laaksonen maksoi matkansa opintolainallaan.
Läksiäisissä näyttäytyivät myös Sonjan taustakuoroon kuuluvat Jokke Seppälä, Anita Pajunen, Rele Kosunen ja Kaija ”Koo” Kokkola. Sijoitustaan Sonja ei kuitenkaan lähtenyt veikkailemaan, mutta totesi että ”Kansainvälinen ura on kieltämättä aina kiinnostanut minua”. Lehdistö seurasi luonnollisesti Sonjan matkaa Göteborgissa ja vappuaaton aattona 1985 oli takana jo ensimmäiset harjoitukset. Ne olivat sujuneet erinomaisesti ruotsalaisen lehdistön hämmästellessä Sonjan musiikillisen koulutuksen laajuutta ja englantilaisen toimittajan kehuvan hänen vahvaa tulkintaansa.
Suomi suosikkien joukkoon
Viisufinaalia edeltävän päivän lehdessä suurin lööppi tiedotti ”Sonja nousi suosikkijoukkoon”. Tämä oli omiaan ruokkimaan suomalaisten perinteistä negatiivista asennetta euroviisuja kohtaan. Aina Suomen veikataan olevan ennakkosuosikki, mutta sitten ollaan viimeisten joukossa. Lontoon vedonlyöntitoimistot olivat asettaneet Suomen edustussävelmän viidenneksi. Samassa lehdessä kerrottiin Suomen lehdistötilaisuudesta ja se, että voittajasuosikki olisi Espanjan edustaja Paloma San Basilio. Lopultahan siinä kävi niin, että Suomi sijoittui mukavalle yhdeksännelle sijalle ja Espanja vasta sijalle 14. Voiton vei ensimmäistä kertaa euroviisuhistoriassa Norja, joka oli yleisen vitsin mukaan aina jakanut häntäpään sijoituksen Suomen kanssa.
LUE LISÄÄ: Bobbysocks voitti Euroviisut 1985
Euroviisujen tiimoilla JP-Musiikki julkaisi Sonjalta englanninkielisen albumin ”Easy Life”, joka oli käytännössä sama levy kuin Sonjan aiempi suomenkielinen LP ”Päivä ja yö”. Tuotannossa käytettiin samoja musiikkitaustoja. Vain ”Eläköön elämän” englanninkielinen versio ”There’s life on earth” korvasi alkuperäisen älppärin kappaleen ”Oon kotona taas”.
Euroviisut kantavat hedelmää
Toiseksi Suomen karsinnassa sijoittui Riki Sorsan esitys ”Haaveissa vainko oot mun”, josta tuli radiohitti vasta elokuussa 1985. Kappaleen oli säveltänyt ja sanoittanut Kari Kuivalainen, joka julkaisi ensimmäisen oman albuminsa ”Tavallinen elämä” vielä saman vuoden aikana. Kuivalainen kutsuttiin mukaan myös seuraavan vuoden 1986 Euroviisukarsintoihin, joka onkin sitten taas jo oma tarinansa.
1980-luvun alussa pääasiassa englanninkielellä esiintynyt Riki Sorsa vaihtoi vuonna 1983 laulukielen menestyksekkäästi suomeen ja sai ison käännöshitin kappaleesta ”Muuttohaukka”. Vuonna 1984 Riki menestyi Hittimittarissa rallilla ”Na na naa”. ”Haaveissa vainko oot mun” julkaistiin uutena levytyksenä artistin ensimmäisellä kokoelma-albumilla ”Riki Sorsa 1980-1985: Tähän asti… So far”, joka oli tupla-LP. Ensimmäinen levy sisälsi Rikin suomenkielisiä kappaleita ja toinen englanninkielisiä. Riki sai levystä uransa ensimmäisen kultalevyn.
Kolmannelle sijalle alueraatien käsittelyssä ylsi konkaritähti Tapani Kansa, jonka esittämiä lauluja oli kuultu vuosina 1975-1985 kuultu Suomen Euroviisukarsinnoissa kaksitoista kappaletta. Näin ollen hän on useimmiten Suomen karsintoihin osallistunut artisti, joka ei koskaan ole päässyt meitä edustamaan. Lehdissä Kansa oli itsevarmaan tyyliinsä uhonnut, että ”Jos pääsen viisuihin niin ensi vuonna kisat pidetään Suomessa”. Nyt hän koki kuitenkin tulleensa erilaisten ammattilaisraatien kaltoin kohtelemaksi ja ilmoitti osallistuneensa viisukarsintoihin viimeisen kerran ja haluavansa antaa tilaa nuoremmilleen. Vuonna 2009 Tapani Kansa teki kuitenkin comebackin Suomen Euroviisukarsintoihin.
Euroviisuedustus oli joka tapauksessa jo vuonna 1985 suomalaisartistille iso juttu. Sonja Lumme sai nimensä kaikkien huulille ja hän oli kevään kiistaton puheenaihe. ”Eläköön elämä” -viisusta pidettiin kansan keskuudessa ja kappale on jäänyt elämään yhtenä rakastetuimmista edustussävelmistämme. Sonja Lumme itse ei halunnut jatkaa uraansa iskelmiä laulavana tähtösenä, vaikka tähän olisi varmasti ollut tarjolla erinomaiset edellytykset. Hänen uransa eteni toisenlaisia latuja, jotka olivat ehkä monipuolisemmat ja jossain määrin jopa kunnianhimoisemmat.
LUE LISÄÄ: Sonja Lumme ja monipuolinen ura musiikin maailmassa
Suomen Euroviisukarsinta 1985 finaalin lopputulokset:
- 255 p. Sonja Lumme: Eläköön elämä
- 221 p. Riki Sorsa: Haaveissa vainko oot mun
- 184 p. Tapani Kansa: Siksi lauluni soi
- 180 p. Ami Aspelund & Riki Sorsa: Lapset maailman
- 179 p. Bianca Morales & Jokke Seppälä: Huomenna
- 158 p. Jokke Seppälä: Jossain
- 155 p. Bianca Morales: Mennään vaan
- 144 p. Ami Aspelund: Mandy
- 131 p. Ami Aspelund: Sången om vårt hus
- 128 p. Tapani Kansa: Onnellisuus
- 123 p. Sonja Lumme: Mulle rakkauden kevät toi
- 105 p. Bianca Morales: Ei aina svengaa
Esikarsinnassa putosivat:
Bianca Morales: Huomen kauas johtaa
Jokke Seppälä: Ei tarvii sympatiaa
Tapani Kansa: Minut muistatko vielä
Sonja Lumme: Musiikin syke
Tapani Kansa: Sanat sanomatta jäivät
Esikuuntelu: 3.2.1985 klo 15:00 (Radion rinnakkaisohjelma)
Esikatselu: Perjantai 15.2.1985 klo 18:20 (YLE TV 1, Kohti Euroviisuja)
Loppukilpailu: Lauantai 16.2.1985 klo 19:35 (YLE TV 1)
Alueraatien tulokset: Lauantai 16.2.1985 klo 21:00 (YLE TV 1)
LUE LISÄÄ:
1980-luvun Suomen Euroviisukarsinnat
1980-luvun Euroviisuvoittajat
1980-luvun Euroviisuhitit
Katso koko Suomen Euroviisukarsinta 1985 YLE Areenassa
Seuraa Retropopparia somessa:
Lähteet:
Asko Murtomäki: Finland 12 points! Suomen euroviisut (Teos 2007)
Iltalehti
YLE Areena (kuvakaappaukset)
Wikipedia
RETROPOPPARI 