1980-luvun myydyimpien suomalaisartistien ja -yhtyeiden tilasto on yksitoikkoisempaa luettavaa, kuin ulkomaalaisten vastaava. Tietyt laulajat ja bändit keikkuvat kaikkien aikojen listauksessa useilla albumeilla. Samaten genret rajoittuvat hyvinkin tarkasti 50/50 iskelmään ja rockiin. Jotta edes hieman variaatioita saatiin aikaiseksi, kelpuutin tähän kartoitukseen mukaan korkeintaan yhden studioalbumin samalta esittäjältä – sen myydyimmän. Kokoelmalevyjä ei myöskään otettu huomioon.
Katso 1980-luvun 10 myydyintä ulkomaalaista levyä Suomessa
Kärkipäätä listalla pitävät Kirka, Dingo ja Vesa-Matti Loiri ovat selviä tapauksia, mutta seuraavana listalla komeilevan Topi Sorsakosken ja Agentsien kaksi muutakin pitkäsoittoa ovat myyneet enemmän kuin seuraavana listalla olevan Irwin Goodmanin myydyin levy. Artikkelin lopussa on TOP-25 kaikista 1980-luvun myydyimmistä kotimaisista studioalbumeista. Aivan niin yksiselitteistä ei levymyynti ole siltikään, sillä jotkut levyt ovat saavuttaneet myyntihuippunsa vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Mutta eiköhän tämäkin katsaus jonkinlaisen kuvan anna 1980-luvulla eläneiden suomalaisten musiikkimausta.
Jamppa Tuominen: Kuumat kyyneleet (1983) 73 663 kpl
Syvien suomalaistuntojen tulkki on kirkasääninen Jarmo ”Jamppa” Tuominen (s. 1949 – k. 1998), jonka hittilevytyksiltä ei 1980-luvulla voinut välttyä. Menestys alkoi heti esikoislevyllä ”Aamu toi, ilta vei” vuonna 1977 ja jatkui tasaisen varmana seuraavat vuodet. Uutta vaihdetta silmään laitettiin vuonna 1983, kun Jampan levy-yhtiö ja tuotantotiimi vaihtuivat.
Jamppa erottui muusta iskelmämassasta reippailla twist-poljentoisilla ralleillaan, joiden sanoituksissa haikailtiin kaupungista takaisin maaseudun rauhaan. Kansan syvät rivit kehäkolmosen ulkopuolella saivat äänitorven. Jampan persoona oli myös sopivalla tavalla kaksijakoinen. Vaikka levyjenkansissa poseerasi kravattiin ja slipoveriin sonnustautunut naapurinpojalta näyttävä pyöreäposkinen unelmavävy, kaikki tiesivät hänen reippaan alkoholinkäyttönsä ja rosoisen puolensa. Fanitettavaa riitti siis kaikenkarvaisille iskelmänystäville.
Reijo Kallio: Viikonloppuisä (1980) 75 580 kpl
Suomalainen melankolia sai hekumallisen kliimaksinsa heti vuosikymmenen vaihduttua 1980-luvun puolelle. Reijo Kallio (s. 1933 – k. 2018) oli jo pitkän uran tehnyt muusikko lyödessään itsensä lopullisesti läpi levymarkkinoilla. Tietä tasoitti loistavasti menestynyt esikoisalbumi ”Yksinäinen” vuonna 1979, mutta nimenomaan Jukka Kuoppamäen sävellys ja Chrisse Johanssonin sanoitus ”Viikonloppuisä” iski suomalaisten herkkään kohtaan avioerojen yleistyttyä.
Samanniminen LP myi hieman yli 75.000 kappaletta ja nousi edeltäjänsä tavoin Suomen virallisen listan ykköseksi. Vielä seuraavakin kokopitkä ”Kuin tuhka tuuleen” myi platinaa, mutta hiljalleen tahti alkoi hiipua. Reijo Kallio ei varmaankaan voi sanoa olevansa katkera, mutta kuitenkin hänen levy-yhtiönsä oli ehkä halunnut lisää myyntiä. CBS-yhtiön kanssa syntyi vielä kolme albumia, joista kaksi ensimmäistä myi kultaa. Sen jälkeen Kallio poistui takavasemmalle lähinnä omasta toiveestaan.
Yö: Varietee (1983) 84 881 kpl
Ensin oli Yö, sitten tuli Dingo ja pilasi kaiken. Kaksi porilaista yhtyettä kisaili suomalaisteinien suosiosta 1980-luvun alkupuoliskolla varsin samankaltaisin aineksin. Molemmat yhtyeet tekivät pop-sävytteistä suomirockia, joiden sanoitusten aihealueet liikkuivat teiniangstisessa rakkaudessa. Kummankin yhtyeen jäsenet pukeutuivat näyttävästi, ympyröivät silmänsä kajalli-kynällä ja tupeerasivat hiuksensa pystyyn.
Suosio ehti keskittyä Yöhön vain muutaman kuukauden, ennen kuin Dingo saapui samoille apajille. Yhtyeen esikoisalbumi ”Varietee” nousi listaykköseksi marraskuussa 1983. Sitä oli pohjustettu singlehiteillä ”Likaiset legendat” ja ”Särkynyt enkeli”. Yö ei pysynyt kilpailussa mukana ja viimeinen niitti 1980-luvun menestykselle oli lauluntekijä Jussi Hakulisen lähtö yhtyeestä.
Yö jatkoi kuitenkin tahkoamista ja saavutti uuden tulemisen 1990-luvun puolivälistä alkaen. Suurimman menestyksensä he saavuttivat 20 vuotta myöhemmin albumilla ”Rakkaus on lumivalkoinen”, jonka nimikkokappale tuli jälleen Jussi Hakulisen kynästä. Sen jälkeen Yö sementoi asemansa Suomi-rockin legendojen joukkoon ja suosio jatkui tasaisena aina laulusolisti Olli Lindholmin kuolemaan saakka vuoteen 2019.
Matti ja Teppo: Et voi tulla rajan taa (1981) 121 579 kpl
Turkulaisveljekset Matti ja Teppo Ruohonen ovat siinä mielessä jännä duo, että 1980-luvulla kukaan ei tunnustanut kuuntelevansa heitä, mutta silti levyt myivät tuplaplatinaa. ”Et voi tulla rajan taa” käänsi uuden lehden veljesten uralla ja 1980-luvusta tuli heidän kultakautensa. Menestyshittejä ja pitkäsoittoja tupsahteli lähes vuosittain.
”Et voi tulla rajan taa” on Ruohosten viides albumi ja edeltävän kokopitkän julkaisusta ehti vierähtää neljä vuotta. Nimikkokappaleen lisäksi levyn suurin hitti on reippaampi ”Näitä polkuja tallaan” sekä toinen single ”Kuka on tuo mies?”. Albumi nousi virallisen listan sijalle kaksi ja pysytteli listalla 37 viikkoa.
Duon omaehtoisuutta lisäsi, että Matti Ruohonen sävelsi itse lähes kaikki heidän hittikappaleensa ja levyt julkaistiin veljesten omalla M & T Production -levymerkillä. Myös seuraava albumi ”Pidä itsestäsi huolta” ylitti sadan tuhannen myydyn levyn maagisen rajan ja platinaa myivät myös vuoden 1983 ”Minuun voit luottaa” sekä vuonna 1985 julkaistu kokoelmalevy ”Parhaat”.
Eppu Normaali: Kahdeksas ihme (1985) 124 715 kpl
Jos kaikkien 1980-luvulla julkaistujen Eppu Normaali -levyjen myyntiluvut laskettaisiin yhteen, olisi yhtye kiistatta Suomen suosituin. Itse asiassa Eppu Normaali on sitä millä vuosikymmenellä tahansa, sillä levymyynnissä mitaten yhtye on Suomen kaikkien aikojen suurin.
”Kahdeksas ihme” on Eppu Normaalin myydyin studioalbumi, mutta kauas eivät jää ”Valkoinen kupla” (1986, 124 488 kpl), ”Imperiumin vastaisku” (1988, 105 860 kpl), ”Rupisia riimejä, karmeita tarinoita” (1984, 70 875 kpl) sekä kokoelmalevy ”Lyömättömät” (1989, 99 742 kpl). Puhumattakaan vuonna 1996 julkaistusta uudemmasta kokoelmasta ”Repullinen hittejä”, joka on Suomen kaikkien aikojen toiseksi myydyin levy yli neljännesmiljoonan kappaleen myynnillään.
Pelkästään 1980-luvulla Eppu Normaali myi yhteensä pitkälti yli puoli miljoonaa pitkäsoittoa. ”Kahdeksas ihme” on kenties kuitenkin se levy, joka teki yhtyeestä koko kansan suosiman orkesterin. Räikeimmät punk-vivahteet oli karsittu pois ja kappaleista tuli radioystävällisempiä. Levyn hittejä olivat ”Kitara, taivas ja tähdet”, ”Vuonna ’85” ja ”Voi kuinka me sinua kaivataan”, jotka voidaan kaikki lukea Eppu Normaali -klassikoiden sarjaan.
Irwin Goodman: Rentun ruusu (1988) 125 000 kpl
Irwin Goodman (oik. Antti Hammarberg, s. 1943 – k. 1991) rämpi 1980-luvun alussa pohjamudissa niin suosionsa kuin terveydentilansakin suhteen. Hän oli vähällä joutua perheineen taivasalle, kun Irwinin lapsuudenystävä Vexi Salmi teki laulajan kanssa sopimuksen. Irwin sitoutui levyttämään Salmen omistamalle yhtiölle albumillisen ralleja joka vuosi ja sai vastapalveluksena asua levy-yhtiön omistamassa talossa kuolemaansa asti.
Niinpä Salmi ja hänen yhtiökumppaninsa Kassu Halonen pistivät töpinäksi ja kirjoittivat hitin ”Rentun ruusu”. Yhtäkkiä retkusta tuli taas koko kansan renttu ja albumimyynti ponnahti hurjiin lukemiin, vaikka levy ei sisältänytkään muita hittejä. Toisena singlenä comeback-kiekolta lohkaistiin ”Tule kultaiseen ankkuriin”/”Ostoskeskus ja krouvi”, jonka B-puoli taisi kohota paraatipuolta suositummaksi. Myös muita ralleja kaihoisampi, levyn päättävä ”Viimeinen laulu” on jäänyt elämään.
Tästä alkoi Irwinin uran viimeinen noususuhdanne. Vaikka levymyynnistä ja radiosoitosta hän ei saanutkaan penniäkään, tuloja tuli keikoista. Tätä iloa ei kuitenkaan kestänyt kovin pitkään, sillä kolme vuotta ja neljä albumia myöhemmin Irwin menehtyi vuonna 1991.
Topi Sorsakoski & Agents: Besame mucho (1987) 165 822 kpl
Topi Sorsakoskesta ja Agents -yhtyeestä leivottiin 1980-luvun puolivälissä suomalaisen iskelmän pelastaja. Vuosikymmenen alussa iskelmä vaipui alennustilaan ja siitä tuli lähes halveksittu musiikkigenre. Agents palautti soittoon aidot instrumentit ja juurevan tunnelman, joka kuorrutettiin Sorsakosken vanhan hyvän ajan iskelmätähdet mieleen tuovilla tulkinnoilla. Tanssilavat täyttyivät uudesta sukupolvesta, joista suurin osa ei saapunutkaan pistämään jalalla koreasti.
Vuonna 1979 perustettu kitaristi Esa Pulliaisen luotsaama Agents ehti säestää Tuomari Nurmiota ja Rauli ”Badding” Somerjokea sekä tehdä yhden instrumentaalialbumin, ennen kuin he saivat solistikseen Topi Sorsakosken (oik. Pekka Tammilehto, s. 1952 – k. 2011). Sorsakoski ehti levyttää vuonna 1985 yhden loistavasti menestyneen soololevyn ”Hurmio”, ennen kuin hän hyppäsi Agentsien kelkkaan.
Jo ensimmäinen yhteistyön hedelmä ”In beat” (1986) nousi listakärkeen ja myi tuplaplatinaa, mutta toinen kokopitkä ”Besame mucho” räjäytti pankin lopullisesti. Kokoonpanon ohjelmistohan koostui 100-prosenttisesti vanhoista tutuista ja vähän tuntemattomistakin iskelmäklassikoista, Agents-henkeen sovitettuna.
”Besame mucholta” lohkaistiin peräti neljä radiosoittoa saanutta singleä ”Vihreät niityt”, ”Tuuli tuo, tuuli vie”, ”Yksin oon mä vain” ja ”Olet rakkain”. Menestys jatkui vielä kolmannellakin tuplaplatina-albumilla ”Pop” vuonna 1988, mutta vuosikymmenen vaihduttua Sorsakoski lähti takaisin soolouralle ja Agents sai uusia laulusolisteja.
Vesa-Matti Loiri: Sydämeeni joulun teen (1988) 167 788 kpl
Vesa-Matti Loiri (s. 1945 – k. 2022) on kerännyt Uuno Turhapurona elokuvateatterit täyteen ja rikkonut ennätyksiä silläkin saralla, mutta on myös muusikkona uskomattoman suosittu. Vuosikymmenen alussa hän pokkasi platinalevyjä Eino Leino -tulkinnoillaan ja vuonna 1986 Vesku niitti menestystä Jean-Pierre Kusela -hahmossaan levytetyllä ”Naurava kulkuri” -rallillaan.
Jouluksi 1988 julkaistu ”Sydämeeni joulun teen” on kuitenkin Loirin myydyin albumi ja kaikkien aikojen myydyin suomalainen joululevy. Albumin tuottaja Vexi Salmi pääsi jälleen kertomaan tarinaa, sillä pääasiassa tuttuja joululauluja sisältäneeltä levyltä puuttui materiaalia. Niinpä hän pikapikaa kirjoitti sanoituksen ja vei sen tuottajakollegansa Kassu Halosen sävellettäväksi. Albumin nimikkokappale syntyi tyyliin yhden tupakkatauon aikana ja siitä tuli ikivihreä.
”Sydämeeni joulun teen” alkuperäinen julkaisu sisältää kymmenen joululaulua, joissa kaksi on uusia. Nimikkobiisin lisäksi ”Tähti tähdistä kirkkain” on noussut myös muiden esittämänä suosituksi. Osan sovituksista on Halosen rinnalla tehnyt Vesa-Matti Loirin luottomies Olli Ahvenlahti. Levyn kokonaismyynti on karttunut vuosien saatossa. Vuonna 1998 siitä tehtiin uusintapainos, joka sisälsi myös uusia kappaleita. Lähes 168 000:n kappaleen myynnillään pitkäsoitto on Suomen kaikkien aikojen kymmenenneksi myydyin.
Dingo: Kerjäläisten valtakunta (1985) 190 894 kpl
Dingon menestystarina alkoi tammikuussa 1984, kun he esittivät Levyraati-ohjelmassa esikoissinglensä ”Sinä ja minä”. Huhtikuussa 1984 julkaistu ensimmäinen albumi ”Nimeni on Dingo” nousi listaykköseksi ja pysytteli tilastoissa yli vuoden. Levyä myytiin yli 108.000 kappaletta. Uutta materiaalia saatiin markkinoille jo saman vuoden marraskuussa. ”Autiotalo” -singlestä tuli valtava hitti, joka myi singlelle harvinaiset yli 10.000 kappaletta. Myyntiä edesauttoi myös maksisinglejulkaisu, joka mahdollisti myynnin myös tavarataloissa ja marketeissa.
Suomen teinit oli siis huolellisesti valmisteltu vastaanottamaan sensaation toinen albumi ”Kerjäläisten valtakunta”, joka saatiin ulos maaliskuussa 1985. Levy nousi tietenkin listaykköseksi ja se pysytteli paalupaikalla komeat yksitoista viikkoa. Levyä myytiin käsittämättömät 190.000 kappaletta. Aiempia ennätyksiä pitivät hallussaan lähinnä Finnhits -kokoelmat ja Tapio Rautavaaran kuoleman kunniaksi julkaistu kokoelmalevy.
Pave Maijasen tuottama ”Kerjäläisten valtakunta” poiki muitakin suosittuja hittejä Dingon ohjelmistoon, kuten singleinäkin julkaistut ”Kirjoitan” ja ”Nahkatakkinen tyttö”. Dingo oli vuosina 1984-1986 Suomen suosituin ja seuratuin yhtye, mutta kuten kaikki menestystarinat – ne ovat tuomittuja päättymään. Dingon kohdalla on kuitenkin hieman epäreilua kuvata kolmatta, keväällä 1986 julkaistua, albumia ”Pyhä klaani” flopiksi. Levy oli kuitenkin listaykkönen ja myi yli 77.000 kappaletta.
Kirka: Surun pyyhit silmistäni (1988) 214 196 kpl
Kirill ”Kirka” Babitzinin (s. 1950 – k. 2007) ura eli 1980-luvulla varsinaista myllerrystä. Vuosikymmenen alussa hän levytti imelämpää iskelmää kuin koskaan aiemmin ja ilmeisen vastentahtoisesti. Suosio sai positiivisen käänteen vuoden 1984 euroviisuedustuksen myötä ja ”Hengaillaan” -albumi toi hänelle uran ensimmäisen kultalevyn. Vuonna 1985 tehtiin vielä yksi iskelmä-LP ja sopimus CBS-yhtiön kanssa tuli päätökseen. Sen jälkeen oli luvassa kaksi englanninkielistä rock-albumia, joista ensimmäinen kävikin hyvin kaupaksi.
Vuonna 1988 oltiin jälleen uuden äärellä, kun Flamingo-yhtiön omistajat Vexi Salmi, Kristian ”Kisu” Jernström ja Kassu Halonen houkuttelivat Kirkan mukaan Syksyn sävel -kilpailuun. Aluksi rockin makuun päässyt artisti ei innostunut lainkaan ajatuksesta, mutta suostui lopulta mukaan. Loppu onkin historiaa, sillä ”Surun pyyhit silmistäni” -kappale voitti kilpailun selkeällä äänimäärällä 32 386. Tulokset julkistettiin 15.10.1988 ja postikortteja kilpailuun oli lähetetty yhteensä 209 379 kappaletta.
Tuottajille tuli kiire rakentaa voittokappaleen ympärille kokonainen albumi. Tarinoiden mukaan Flamingon markkinoinnista vastannut Vexi Salmi myi levyä suurille kauppaketjuille, vaikka sitä ei ollut vielä olemassakaan ja ilmoitti sitten musiikillisesta puolesta vastanneelle Kassu Haloselle että parin viikon sisällä pitäisi olla valmista. Vaikka yhtäkään nuottia ei oltu vielä sävelletty, saatikka soitettu.
Kiireestä huolimatta studiossa syntyi tasaista laatua ja kymmenen kappaleen kokoelma nuorekasta iskelmää saatiin markkinoille marraskuussa 1988. Laulujen joukossa oli neljä Jernströmin ja Halosen yhdessä säveltämää kappaletta ja viisi Halosen yksin tekemää sävellystä sekä yksi cover-biisi ”Sua mä kaipaan” eli alunperin Leo Sayerin ”When I need you”. Kaikki sanoitukset syntyivät Vexi Salmen kynästä ja sovitukset teki Kassu Halonen.
Sisällössä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta on silti jossain määrin hämmentävää miksi juuri tästä levystä tuli niin valtavan suosittu. Suomalaiset ostivat sitä koteihinsa yli 214.000 kappaletta ja albumi ohitti Dingon ennätyksen rikkoneen ”Kerjäläisten valtakunnan” kaikkien aikojen myydyimpänä levynä Suomessa. Kirka piti ykköspaikkaa, kunnes Jari Sillanpää ohitti hänet vuonna 1996 esikoisalbumillaan. Myös Eppu Normaalin tuplakokoelma ”Repullinen hittejä” pyyhälsi samoihin aikoihin ohi.
Virallisella listalla ”Surun pyyhit silmistäni” viihtyi 39 viikkoa, korkeimmillaan sijalla neljä. Maaliskuussa 1989 levyltä lohkaistiin toinen single ”Kaksin rannalla yksinäiset”, joka sai myös mukavasti radiosoittoa. Muita ikivihreitä ei pitkäsoitolta jäänyt ihmiskunnan mieleen. Kirka oli joka tapauksessa artistina nyt kuumempi kuin koskaan, joten jatkoa seurasi jo syyskuussa 1989. Myös ”Anna käsi” -albumi myi muhkeat yli 111.000 kappaletta eli tuplaplatinaa. Eivätkä menestyslevyt tähän jääneet. Kirka on Suomen kaikkien aikojen viidenneksi myydyin kotimainen artisti.
1980-luvun suomalaisten albumien TOP-25:
- Kirka: Surun pyyhit silmistäni (1988) 214 196 kpl
- Dingo: Kerjäläisten valtakunta (1985) 190 894 kpl
- Vesa-Matti Loiri: Sydämeeni joulun teen (1989) 167 788 kpl
- Topi Sorsakoski & Agents: Besame mucho (1987) 165 833 kpl
- Topi Sorsakoski & Agents: Pop (1988) 136 110 kpl
- Topi Sorsakoski & Agents: In beat (1986) 134 496 kpl
- Irwin Goodman: Rentun ruusu (1988) 125 000 kpl
- Eppu Normaali: Kahdeksas ihme (1985) 124 715 kpl
- Eppu Normaali: Valkoinen kupla (1986) 124 488
- Matti ja Teppo: Et voi tulla rajan taa (1981) 121 579 kpl
- Vesa-Matti Loiri: Eino Leino (1980) 117 903 kpl
- Kirka: Anna käsi (1989) 111 269 kpl
- Dingo: Nimeni on Dingo (1984) 108 591 kpl
- Eppu Normaali: Imperiumin vastaisku (1988) 105 860 kpl
- Vesa-Matti Loiri: Kusela – Naurava kulkuri (1985) 92 000 kpl
- Matti ja Teppo: Minuun voit luottaa (1983) 85 772 kpl
- Dingo: Pyhä klaani (1986) 77 425 kpl
- Topi Sorsakoski: Hurmio (1985) 76 282 kpl
- Reijo Kallio: Viikonloppuisä (1980) 75 580 kpl
- Jamppa Tuominen: Kuumat kyyneleet (1983) 73 663 kpl
- Kikka: Mä haluun viihdyttää (1989) 71 807 kpl
- Eppu Normaali: Rupisia riimejä, karmeita tarinoita (1984) 70 875 kpl
- Paula Koivuniemi: Vie minut pois (1980) 70 000 kpl
- J. Karjalainen ja Mustat lasit: Varaani (1986) 67 530 kpl
- J. Karjalainen ja Mustaa lasit: Lumipallo (1988) 64 750 kpl
Lähteet:
Ifpi
Discogs
Wikipedia
Pennanen: Sisältää hitin – Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972 (Otava 2006)
Latva/Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas – 500 suomalaista viihdetaiteilijaa (WSOY 2004)
RETROPOPPARI 
Jätä kommentti