Dieter Bohlen tunnetaan saksankielisen maailman ulkopuolella lähinnä Modern talkingin söpön laulusolistin taustalla virnuilevana hassuna setänä, mutta todellisuudessa hän on yksi Euroopan tuotteliaimmista, määrätietoisimmista ja menestyneimmistä musiikkituottajista. Dieter syntyi 7.2.1954 Bernessä, Länsi-Saksassa Hans ja Edith Bohlenin rakennusurakoitsijaperheen esikoisena. Vanhempiensa toivomuksesta Dieter hankki kaupallisen alan tutkinnon ja valmistui vuonna 1978. Musiikki kiinnosti Dieteriä kuitenkin kaupan alaa enemmän ja hän kirjoitteli lauluja jo opiskeluaikoinaan. Hän pääsi yhdeksi hampurilaisen Intersong-levymerkin biisinikkariksi, joiden tuotokset päätyivät eri schlager-artistien levytettäviksi. Dieteriä kiehtoi myös esiintyminen ja vuonna 1978 hän perusti ensimmäisen yhtyeensä Monzan yhdessä Holger Garboden kanssa. Monzan esikoissingle ”Hallo taxi nummer 10” oli toisen menestyvän saksalaistuottajan Tony Hendrikin käsialaa. Hendrik saavutti myöhemmin mainetta mm. Bad Boys Blue -yhtyeen eurodiscohittien tekijänä. Monzan toinen single ”Heiße Nacht in der City” oli cover-versio klassikkobiisistä ”Hot in the city”. Kumpikaan singleistä ei menestynyt.
Vuosikymmenen vaihduttua Dieter muutti Berliiniin ja alkoi työskennellä Hansa-levy-yhtiölle. Hän levytti ensimmäisen soolosinglensä ”Don’t throw my love away” taiteilijanimellä Steve Benson, joka oli tavallaan englanninnos hänen ristimänimestään. Vuonna 1981 singlejä ilmestyi kaksi lisää, mutta ”Love takes time” ja ”(You’re a devil with) Angel blue eyes” eivät nekään vielä nousseet hiteiksi. Steve Benson -pseudonyymi jäi kuitenkin elämään vielä tämän jälkeenkin. Seuraavaksi Dieter liittyi Sunday-yhtyeeseen, joka oli ollut olemassa jo vuodesta 1976 lähtien lähinnä laulajatar Silvia Gehrken johtamana. Sundayn viimeiseen, vuoden 1981, kokoonpanoon kuului Dieterin ja Silvian lisäksi Doris de Vries ja he levyttivät kaksi singleä ”Halé, Hey Louise” sekä ”Jung und Frei”. Trio pääsi esiintymään television ZDF-Hitparade -ohjelmaan, mutta sen loru loppui siihen. Dieter jatkoi laulujen kirjoittamista toisille artisteille ja vuonna 1983 hänen sävelmänsä ”Mit 17” pääsi mukaan Saksan euroviisukarsintoihin. Siellä kappale sijoittui Bernd Clüverin esittämänä kolmanneksi ja TV-esityksessä Dieterin tuttu virnistyskin erottuu edukseen taustaryhmässä. Vuonna 1984 Dieter vaihtoi taiteilijanimekseen Ryan Simmons ja julkaisi englanninkielisen discosinglen ”Lucky guy”.
Vuosina 1982-1984 Dieter tuotti viisi saksankielistä singleä nuorelle schlager-laulajalle Thomas Andersille (oik. Bernd Weidung, s. 1963) ilman sanottavaa menestystä. Lokakuussa 1984 Dieter pyysi Thomasia laulamaan demon englanninkieliseen sävellykseensä ”You’re my heart, you’re my soul”. Tarkoitus oli julkaista anonyymi eurodiscolevy lähinnä DJ-käyttöön. Singlen etikettiin säveltäjäksi ja tuottajaksi painettiin Steve Benson ja projekti sai nimekseen Modern talking. Kappale alkoi kuitenkin saavuttaa nopeasti suosiota Euroopan discoteekeissä ja niin yleisö kuin mediakin kiinnostui henkilöistä hitin takana. Dieter kuvautti kappaleeseen yksinkertaisen musiikkivideon, jossa hän ja Thomas vain heiluvat kameran edessä ja ovat esittävinään biisiä. Tammikuussa 1985 suosittu saksalainen musiikkiohjelma Formel Eins näytti videon lähinnä sen vuoksi, koska se oli niin huvittava ja halpa. Kuinka ollakaan Modern talkingin suosio räjähti käsiin ja pian single oli Saksan listan ykkönen kuuden viikon ajan. Tietenkin pian myös muu maailma kiinnostui yhtyeestä, joka oli mahtavan Länsi-Saksan listan ykkönen. Modern talkingin menestys levisi kulovalkean tavoin ympäri Eurooppaa.
Modern talkingin esikoisalbumi ”The 1st album” työstettiin valmiiksi pikavauhtia ja se saatiin markkinoille huhtikuun ensimmäisenä päivänä 1985. Albumin tarinan voit lukea täältä. Vihdoinkin Dieter saavutti menestyksen, jonka eteen hän oli tehnyt vuosikausia töitä. Modern talkingin megamenestys jatkui pari vuotta ja vuosina 1985-1987 duo julkaisi kuusi albumia, joilta lohkottiin viisi Saksan listaykkössingleä, kuten ”Cheri, cheri lady” ja ”Brother Louie”. ”Brother Louie” breikkasi myös Britanniassa, jossa single nousi listan sijalle neljä ja Modern talking pääsi esiintymään Top of the Popsiin. Britannian valloitus tyssäsi kuitenkin tähän yhteen menestykseen. Eripuraisuus kaihersi kaksikkoa alati ja vuonna 1987 tilanne ajautui siihen pisteeseen, että Dieter ja Thomas eivät enää pystyneet työskentelemään yhdessä. Dieter oli kuitenkin saanut jalan tukevasti levy-yhtiön oven väliin ja hän sävelsi ja tuotti musiikkia myös toisille artisteille. Yhteistyö C.C.Catchin (oik. Caroline Müller, s. 1964) oli alkanut jo vuonna 1985 ja Dieter tuotti laulajattarelle neljä albumia vuosina 1986-1988. Saksan listalla topteniin nousivat mm. hitit ”Cause you are young”, ”Strangers by night” ja ”Heartbreak hotel”. Vuonna 1986 Dieter tuotti Smokie-yhtyeestä tutulle Chris Normanille balladin ”Midnight lady”, joka kuultiin television suositussa dekkarisarjassa ”Tatort”. Single nousi Saksan listan ykköseksi ja siitä tuli hitti muuallakin Euroopassa.
Modern talkingin telakoiduttua Dieter pisti pystyyn sooloprojektinsa Blue System, jonka ensimmäinen single ”Sorry little Sarah” ilmestyi vuonna 1987. Kymmenen vuoden aikana Blue System julkaisi kolmetoista studioalbumia, jotka menestyivät melko tasaisesti saksankielisessä Euroopassa. Nousi muutama niistä Suomenkin viralliselle listalle. Suurimpia singlemenestyksiä olivat mm. ”My bed is too big”, ”Under my skin” ja ”Magic symphony”, joka julkaistiin myös Isossa-Britanniassa ja siitä tehtiin Stock-Aitken-Waterman -trion luottomiksaajan Dave Fordin toimesta uusi remix. Koko ajan Dieterin siipien suojissa pörräsi myös muita artisteja ja yhtyeitä. Saksalaisten artistien lisäksi Dieter tuotti mm. Bonnie Tylerille kolme pitkäsoittoa sekä Engelbert Humperdinckille, Bay city rollersien Les McKeownille ja Hot Gossip -yhtyeen Errol Brownille omansa. Vuonna 1989 hänen sävellyksensä edustivat Eurovision laulukilpailuissa Saksaa ja Itävaltaa. Niistä paremmin menestyi Itävalta, joka sijoittui kisassa viidenneksi Thomas Forstnerin esittämällä kappaleella ”Nur ein Lied”. Saksaa edusti Nino de Angelo, jolle Dieter tuotti kokonaisen albumin. Vuonna 1989 Bohlen teki musiikin TV-sarjaan ”Rivalen der Rennbahn”, jonka soundtrack-albumi myi Saksassa platinaa. Euroviisuissa kuultiin Bohlenin säveliä vielä vuonna 1992 Itävallan edustajana. Tony Wegas lauloi ”Zusammen geh’n” ja sijoittui sijalle kymmenen.
Vuonna 1997 julkaistun viimeisen Blue System -albumin jälkeen aika oli kypsä Modern talkingin comebackille. ”You’re my heart, you’re my soul ’98” sai modernisoidut eurodancetaustat ja rap-osuudet ja nousi jälleen Euroopan laajuiseksi megahitiksi. Uusia ja vanhoja kappaleita sekoittanut ”Back for good” -albumi kävi kaupaksi kuin häkä. Se nousi Suomessakin listaykköseksi ja myi kultaa. Rautaahan on tietenkin taottava, kun se kuumaa, joten Modern talking julkaisi viisi albumillisilta uutta europoppia vuosina 1999-2003. Singleistä topteniin nousivat mm. ”You are not alone”, ”Win the race”, ”Ready for the victory” ja viimeiseksi Modern talking -singleksi jäänyt ”TV makes the superstar”. Sen jälkeen kaksikon tiet erkanivat jälleen ja Thomas Anders keskittyi soolouraansa vaihtelevalla menestyksellä. Retrofestareilla esiintyessään hän ei unohda mainosjulisteissa mainita, että on Modern talkingin laulaja.
Vuonna 2002 Dieterillä alkoi uusi ura tosi-tv-tähtenä. Silloin Saksassa starttasi Idols-formaatti eli sikäläisittäin Deutschland sucht den Superstar alias DSDS. Dieteristä tuli koko ohjelmasarjan keulakuva ja hän esiintyi sen päätuomarina peräti kahdeksantoista tuotantokauden ajan, aina vuoteen 2021 asti. Hänet opittiin tuntemaan teräväkielisenä moottoriturpana, jonka ironisia sutkautuksia odotettiin popcornit kuumina. Lisäksi Dieter pääsi tekemään yhteistyötä kykykilpailussa menestyneiden nuorten artistien kanssa. Hän tuotti esikoisalbumit lähes kaikille voittajille ja monien debyyttisinglet nousivat aina Saksan listan ykköspaikoille. Heti ensimmäinen oli vuoden 2002-2003 finalistien yhteislaulukappale ”We have a dream” ja sen jälkeen ensimmäisen voittajan Alexander Klawsin esikoissingle ”Take me tonight”. Voittajien ykköshittien lista on pitkä ja sillä komeilevat mm. Mark Medlock, Daniel Schuhmacher, Mehrzad Marashi, Luca Hänni, Beatrice Egli ja tuoreimpana vuonna 2020 Ramon Roselly (oik. Ramon Kaselowsky). Vuosina 2007-2020 Dieter toimi myös Saksan Talent-ohjelman eli Das SuperTalentin tuomarina neljäntoista tuotantokauden ajan. DSDS-tähtien lisäksi Dieterin tuotoksia ovat levyttäneet monet muutkin, kuten schlager-kuningatar Andrea Berg ja poikabändi Touché.
Dieter Bohlen on ristiriitainen persoona, joka ei kaihda koviakaan keinoja. Hänen entiset työtoverinsa ovat syyttäneet miestä epäreilusta toiminnasta. Asialla ovat olleet mm. Thomas Anders sekä kuoropojat Rolf Köhler, Michael Scholz ja Detlef Wiede, jotka vastasivat Modern talking- ja Blue system -levytysten tunnusomaisista falsettilauluista. Myöhemmin kolmikko perusti kilpailevan eurodiscoyhtyeensä Systems in blue, jonka musiikki kuulostaa kovasti Blue systemiltä. Dieteriä on syytetty plagioinnista ja että hän olisi ostanut muiden säveltämiä lauluja omiin nimiinsä. Raastuviltakaan ei ole vältytty, mutta aina vanha vääräleuka on selvinnyt kuivin jaloin. Hänen vuonna 2002 julkaistua elämäkertakirjaansa ”Nichts als die Wahrheit” myytiin Saksassa yli miljoona kappaletta ja sen jälkeen kirjoja on tullut lisääkin. Vuonna 2006 ilmestyi satiirinen animaatioelokuva, joka perustui ensimmäiseen kirjaan. Dieter toimi elokuvan kertojana ja samalla julkaistiin soundtrack-albumi ”Dieter – Der Film”. Dieterin omaisuudeksi arvioidaan noin 250 miljoonaa euroa ja hän kuuluu Saksan tuhannen varakkaimman ihmisen joukkoon. Vuonna 2019 Dieter julkaisi albumin ”Das Mega-album!”, joka sisälsi hänen omat tulkintansa miehen suurimmista menestyssävelmistä. Tänä vuonna Dieter Bohlen lähtee omalle kiertueelleen, joka kiertää Saksan lisäksi Itävallassa ja Sveitsissä.
Lähde: Wikipedia
RETROPOP 
Vastaa