Duran duran oli yksi 1980-luvun alun suosituimmista yhtyeistä ja osaltaan auttoi ”Brittipopin toisen aallon” rantautumista myös Yhdysvaltojen markkinoille. Vuoden 1985 Live Aid -tapahtuman jälkeen kaikki kuitenkin mullistui. Tuli sivuprojektit, joiden jälkeen kaksi kolmesta Taylorista – Andy ja Roger – jättivät yhtyeen. Kaksi seuraavaa albumia ”Notorious” (1986) ja ”Big thing” (1988) eivät enää menestyneet kaupallisesti eivätkä myöskään kriitikoiden silmissä edeltäjiensä tavoin, vaikka poikivatkin pari topten-hittisingleä. Vuosikymmenen vaihduttua oli jälleen kriisipalaverin paikka ja uuden sotasuunnitelman laatiminen. Näkyvin muutos oli yhtyeen paluu triosta kvintetiksi, mutta sehän ei tarkoittanut että Andy ja Roger olisivat palanneet ruotuun. Kahdella viimeisimmällä pitkäsoitolla ja kiertueella kitaroinut Warren Cuccurullo nostettiin nyt täysivaltaiseksi Duraniksi ja hän pääsi poseeraamaan levyn kanteen. ”Big thing” -sessioissa rumpuja soittanut Sterling Campbell sai niinikään virallisen jäsenyyden, mutta hänen pestinsä Duran duranin miehistössä jäi tämän yhden albumin mittaiseksi.
Vuonna 1989 Duran duran saavutti listamenestystä ”Decade (vuosikymmen)” -kokoelma-albumillaan, jota markkinoitiin vähän sekavalla remix-singlellä ”Burning the ground”. Varsinaisia uusia kappaleita ei ensimmäistä virallista DD-kokoelmaa varten levytetty, mutta toisaalta levy sisälsi muutamia albumiversioista eroavia singleversioita, kuten Nile Rodgersin ”The reflexin” mainion remixin joka eroaa merkittävästi ”Seven and the ragged tiger” -levyn raidasta. Samoin esimerkiksi ”Hungry like the wolf”, ”Notorious”, ”Skin trade” ja ”I don’t want your love” -kappaleiden versiot ovat erilaisia kuin pitkäsoittoversiot. Ja onhan mukana myös aiemmin virallisilla studioalbumeilla julkaisemattomat hitit ”Is there something I should know?”, ”The wild boys” ja ”A view to a kill”. Ei siis ihme, että levymyynti kohosi platinalukemiin sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa.
Duran duranin kuudennen studioalbumin ”Liberty” sävellys- ja harjoitussessiot käynnistyivät kesällä 1989, josta siirryttiin demovaiheeseen ja 9.10.1989 albumin äänitykset alkoivat Olympic studioilla Lontoossa. Tuottajana toimi mm. The Rolling stonesia tuottanut Chris Kimsey. Kaiken kaikkiaan sessiot kaikkine jälkiäänityksineen ja miksauksineen kestivät maaliskuulle 1990. Basisti John Taylor on jälkikäteen myöntänyt kamppailleensa huumeriippuvuutensa kanssa levyn teon aikoihin, eikä kertoman mukaan muista sessioista paljoakaan. Myös laulusolisti Simon LeBon myöntää suurimman osan lauluista syntyneen enimmäkseen jammailupohjalta. Bändi ei keskittynyt tekemiseen vaaditulla hartaudella ja albumille päätyi puolivillaista materiaalia, jopa tekijöiden omastakin mielestä. Eivät he silti pidä ”Libertya” huonona levynä, mutta myöntävät sen sisältämät heikot hetket.
Levy-yhtiön vaatimuksesta ensimmäisenä singlenä julkaistiin ”Violence of summer (Love’s taking over)”, joka ei ollut bändin oma suosikki. LeBon sanoo, että biisissä on hyvät säkeistöt, mutta kertosävel ei sisällä riittävästi hittipotentiaalia. Heinäkuussa 1990 julkaistu single nousi Britannian listan sijalle 20, mikä oli tietenkin pettymys. Music television ei pyörittänyt musiikkivideota, koska siellä tilaa tehtiin jo uusille kyvyille. Uusi, aikuisempaan makuun suunnattu musiikkikanava VH1 oli suopeampi. Tuottaja Kimseyn mielestäkin sopivampia aloitussinkkuja olisivat olleet svengaava nimikkokappale ”Liberty” tai melodinen ”Serious”, joka julkaistiinkin toisena singlelohkaisuna. Yhdysvalloissa ”Violence of summer” floppasi lähes täysin eikä noussut sijaa 64 korkeammalle.
Elokuussa julkaistun albumin huono vastaanotto, olematon markkinointi ja listamenestys aiheuttivat sen, että vasta marraskuussa julkaistu toinen single ”Serious” jäi tyystin huomiotta. Se sijoittui Britti-listalla sijalle 48, mikä oli Duran duranin heikoin listasijoitus siihen astisella uralla. Sävellyksenä ”Serious” kuuluu kuitenkin ”Liberty”-levyn huippuhetkiin, kuten myös rauhallisempi ”My Antarctica”. Pitkäsoitto nousi kuitenkin Britanniassa kärkikymmenikköön, sijalle kahdeksan, mutta kokonaismyynti jäi vaatimattomaksi. Vain noin 60.000:een kappaleeseen. ”Liberty” on ensimmäinen Duran duran -albumi, jonka tiimoilta ei pistetty pystyyn kiertuetta. Bändi teki toki muutamia promootiomatkoja, mm. Australiaan ja Uuteen-Seelantiin sekä erinäisiä tv-esiintymisiä. Jälkiviisaana voitaneenkin todeta ”Liberty”-albumin olevan välityö Duran duranin saagassa. Varsin helposti unohdettava sellainen. Tästä olikin suunta vain ylöspäin ja sellainen otettiinkin pienen hengähdystauon jälkeen.
Kappaleluettelo:
- Violence of summer (Love’s taking over)
- Liberty
- Hothead
- Serious
- All along the water
- My Antarctica
- First impression
- Read my lips
- Can you deal with it
- Venice drowning
- Downtown
Lähteet:
Wikipedia
Listablogi
RETROPOP 
Vastaa