Sonia – Everybody knows (1990)

Ison-Britannian Lanchashiressa 13.2.1971 syntynyt Sonia Evans on synnynnäinen viihdyttäjä. Hänen opintonsa draamakoulussa alkoivat jo 8-vuotiaana, missä hänet palkittiinkin LAMDA mitalilla (London Academy of Music and Dramatic Art). Vuonna 1988 Sonia nähtiin ensimmäisessä tv-roolissaan Brookside-sarjan ekstrana ja pian vierailevana hahmona komediasarjassa ”Bread” Carla Lanen roolissa. Laulajan ura kiinnosti Soniaa kuitenkin enemmän ja kun tuottaja Pete Waterman aloitti oman viikottaisen radio-ohjelmansa, näki laulajalupaus tilaisuutensa koittaneen. Sonia lähestyi Watermania studion ulkopuolella ja vaati pääsyä koelaulutilaisuuteen. Hänen pirskahteleva persoonallisuutensa sai tuottajagurun kiinnostumaan ja Sonia pääsi esittelemään taitojaan suoraan radiolähetykseen. Myös neitokaisen laulunlahjat vakuuttivat sekä tuottajan että radion kuuntelijat, ja niinpä Sonia kutsuttiin Lontooseen Pete Watermanin PWL-studioille.

Joulukuussa 1988 Stock, Aitken ja Waterman kirjoittivat musiikkia Soniaa silmällä pitäen, mutta tämä laulu ei koskaan päätynyt Sonian levytettäväksi. Työnimellä ”The windy city” alkanut kappale muuttui ensin ”Blockbustersiksi”, sitten muotoon ”I’d rather jack” ja päätyi lopulta liverpoolilaisduo The Reynolds girlsin repertuaariin. Sen jälkeen tuottajatrion kalentereihin oli merkitty Jason Donovanin debyyttialbumin äänitykset ja Kylie Minoguen uusi single, joten Sonialle saatiin raivattua aikaa vasta huhtikuulle 1989. Sonian esikoissingle ”You’ll never stop me loving you” sai ensiesityksensä liveyleisön edessä toukokuussa 1989 Watermanin ensimmäisessä Hitman Roadshow’ssa, joka kiersi eri puolilla Britanniaa. Mukana kiertueen tähdistössä esiintyi Jason Donovan, Big Fun, London Boys, Sinitta ja The Reynolds girls. Täydellinen markkinapaikka tuhansien popfanien edessä.

Single julkaistiin kesäkuussa 1989 Chrysalis-levymerkillä ja se nousi heti listan sijalle 55, mutta pian levy piteli jo paalupaikkaa Britannian singlelistalla. Listanousua edesauttoi varmasti myös se, että Sonia toimi yleisön lämmittelijänä supersuositun Bros-yhtyeen Wembleyllä järjestetyillä stadionkonserteilla. Samalla myös SAW-tuottajakolmikko sai lisäsulat hattuihinsa, sillä single oli kuudes heidän tuottamansa Britti-ykkönen kyseisenä vuonna. Soniasta tuli nuorin naisartisti singlelistan ykköspallilla sitten Mary Hopkinin 20 vuotta aikaisemmin julkaistun ”Those were the days”-hitin. Sonian esikoisesta tuli iso myös kansainvälisesti eli ykkönen myös Irlannissa ja Euroopan listalla. TOP-10-hitti Norjassa ja Kreikassa, TOP-20 Suomessa, Saksassa, Belgiassa ja Espanjassa sekä numero 10 Yhdysvaltojen tanssilistalla. Jatkoa alettiin työstää tietenkin heti samoin tein.

Syksyllä julkaistiin täsmäiskuna kaihoisa single ”Can’t forget you”, joka oli tekstillisesti räätälöity taakse jääneen kesän tunnelmiin, kertomaan eletyistä lomaromansseista. Sen menestys oli tekijöilleen hienoinen pettymys, sillä piikkipaikaksi Britti-listalla jäi sija 17. Espanjassa ja Irlannissa se otettiin paremmin vastaan ja sijoitus molemmissa maissa oli viides. Stock, Aitken ja Waterman elivät tuottajauransa hektisintä aikaa ja he eivät millään muotoa olisi ehtineet levyttää kokonaista albumia Sonian kanssa. Niinpä osa tuotantovastuusta annettiin PWL-studioiden kakkostiimille Phil Harding ja Ian Curnow, jotka olivat aiemminkin työskennelleet muiden PWL-artistien kanssa. He sävelsivät kolme uutta laulua nimenomaan Sonialle.

Syyskuussa Sonia suuntasi studioon ja äänitti kaksi laulua: cover-version Skeeter Davidin balladista ”End of the world” sekä reipaspoljentoisen SAW-rallin ”Listen to your heart”, josta olikin tuleva hänen seuraava singlensä. Marraskuussa Sonia oli jälleen mukana Hitman Roadshow’n artistikattauksessa ja pääsi testaamaan uutta sinkkuaan yleisön edessä. Levy julkaistiin joulukuussa ja tammikuussa 1990 se nousi Britti-listan sijalle 10. Sitä ennen Sonia oli kuitenkin mukana toisella Britti-ykköshitillä, kun Stock-Aitken-Waterman tuotti oman versionsa hyväntekeväisyysklassikosta ”Do they know it’s christmas”. Band Aid II kokoonpanossa vilisi PWL-artisteja ja Sonia itseoikeutetusti yhtenä heistä.

Sonian esikoisalbumi alkoi olla kääreitä vaille valmiina, mutta tuottajat päättivät silti vielä vähän venyttää sen julkaisua. Vaikka Sonialla oli taskussaan kolme TOP-20-hittiä, halusi Waterman pohjustaa albumin julkaisua vielä yhdellä singlellä, josta toivottiin isoa hittiä. Niinpä Sonia joutui vielä hät’hätää studioon äänittämään kokonaan uuden laulun. Ilmoille saatiin ”Counting every minute”, joka julkaistiin maaliskuussa. Mitään jättihittiä ei kuitenkaan saatu aikaiseksi, vaan levy juuttui singlelistan sijalle 16. Albumi päätettiin pistää markkinoille saman tien ja huhtikuussa 1990 ”Everybody knows Sonia” nousi Britannian albumilistan sijalle 7. Levy sisälsi yhteensä kuusi Stock-Aitken-Waterman -sävellystä, joista neljä oli jo julkaistu singleinä. Niiden lisäksi kolme Harding-Curnow-teosta sekä yhden cover-kappaleen.

Sonian seuraava siirto tapahtui kesäkuussa, kun hän ja toinen PWL-tallin suojatti, Big Fun -yhtye, julkaisivat hyväntekeväisyyssinglen ”You’ve got a friend”. Single sijoittui listalla sijalle 14. Elokuussa 1990 julkaistiin Sonian viimeinen julkaisu PWL-yhtiön nimissä. Albumilta lohkaistiin singleksi vielä balladi ”End of the world” perinteiseen SAW-tyyliin. Kappale olikin Sonian henkilökohtainen suosikki, sillä siinä hän pääsi mielestään esittelemään parhaiten laulutaitojaan. Single nousi listan sijalle 18. Tähän päättyi Sonia Evansin ja Pete Watermanin yhteistyö.

Vuonna 1991 Sonian otti siipiensä suojaan Simon Cowell, jonka kanssa tuotettiin toinen albumi ”Sonia”. Sen singleistä ”Only fools (Never fall in love)” menestyi paremmin nousten Brittilistan topteniin. Loppuvuodesta 1992 julkaistiin vielä single ”Boogie nights” – menevä discokappale joka oli cover Heatwave-yhtyeen 1970-luvun klassikosta. Keväällä 1993 Sonia kutsuttiin Ison-Britannian euroviisuedustajaksi ja hän esitti television karsintalähetyksessä huhtikuussa peräti kahdeksan ehdokassävelmää, joista brittiläiset valitsivat edustuskappaleeksi rallin ”Better the devil you know”. Kansainvälisessä loppukilpailussa Iso-Britannia sijoittui Sonian esityksellä hienosti sijalle kaksi. Samanniminen albumi, joka oli Sonian kolmas, nousi Britti-listan sijalle 32. Se sisälsi ”Boogie nightsin” ja euroviisukappaleen lisäksi kaksi muutakin euroviisukarsintalaulua ja liudan muita ralleja. Hittejä ei Sonian uralle enää siunaantunut, mutta musiikki eri muodoissaan on näyttelemisen ohella pitänyt hänet kiinni leivän syrjässä kaikki nämä vuodet.

Kappalelista:

1. You’ll never stop me loving you
2. Everybody knows
3. Listen to your heart
4. Someone like you
5. Counting every minute
6. Can’t forget you
7. Now I’m without you
8. Can’t help the way that I feel
9. Climb to the top of a mountain
10. End of the world
    Special edition bonuskappaleet:
11. Better than ever
12. You’ll never stop me loving you (extended version)
13. Can’t forget you (extended version)
14. Listen to your heart (extended version)
15. Counting every minute (the king’s counting house mix)
16. You’ll never stop me loving you (xxx kiss mix)
17. Let’s have a party
18. You’ll never stop me loving you (demo version)

Lähteet:
Sonia – Everybody knows Sonia (special edition cd kansilehti, Cherry Pop 2010)
Wikipedia
Discogs