
Harris Glenn Milstead syntyi konservatiiviseen ja keskiluokkaiseen perheeseen Yhdysvaltojen Baltimoressa 19.10.1945. Harrisin vanhemmat olivat suurperheiden vesoja. Hänen isänsä, jonka nimi oli myös Harris, oli yksi seitsemän sisaruksen katraasta ja äiti Francesilla oli peräti 14 sisarusta. Francesin vanhemmat olivat muuttaneet Yhdysvaltoihin Kroatiasta. 16-vuotiaana Frances muutti Baltimoreen ja työskenteli tarjoilijana lounaspaikassa, jonka vakioasiakkaisiin Baltimoren vesilaitoksella työskennellyt Harris Milstead senior kuului. Näin he tutustuivat, rakastuivat, menivät naimisiin ja saivat potran pojan. Harris Milstead junior alkoi käyttää kutsumanimenään toista nimeään Glenniä, jotta sekoittumiselta isäukkoon vältyttäisiin.
Glenn jäi perheen ainoaksi lapseksi ja sai siten osakseen runsaasti huomiota. Hän on kuvaillut olleensa lapsuudessaan suorastaan lellitty ja sai käytännössä kaiken mitä halusi. Myös ruoka-aikaan Glenn oli visusti kotosalla ja ylipainoa alkoi karttua jo teini-iässä. Urheilun ja muiden miehisten harrastusten sijaan hänen kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluivat erilaiset taiteet. Erityisesti Glenn rakasti maalausta ja kukkia ja 15-vuotiaana hän työskenteli osa-aikaisesti kukkakaupassa apulaisena. Glennin vanhemmat oudoksuivat poikansa tapoja ja 17-vuotiaana he passittivat hänet psykiatrin vastaanotolle. Siellä Glenn oivalsi ensimmäistä kertaa pitävänsä miehistä. Vuonna 1963 Glenn aloitti kauneusalan opinnot ja työskentelikin valmistuttuaan paikallisissa kauneussalongeissa pääasiassa hiusmuotoilijana. Myös kiinnostus ristiinpukeutumista kohtaan lisääntyi ja useissa bileissä Glenn keimaili naisten vaatteissa, esittäen mm. suosikkijulkkistaan Elizabeth Tayloria.
1960-luvun puolivälissä Glenn tutustui yhteisen ystävättären Carol Wernigin kautta aloittelevaan elokuvaohjaajaan John Watersiin. Waters keksi uudelle ystävälleen nimen Divine, jonka hän lainasi Jean Genetin romaanin hahmolta. Vuonna 1943 julkaistu uraauurtava teos kertoi Pariisissa asuvista homoseksuaaleista, joihin Waters itsekin homoseksuaalina samaistui. Divine sai Watersilta myös lisänimen ”The most beautiful woman in the world, almost” – ”Maailman kaunein nainen, melkein”. Elokuvauraansa aloitteleva Waters halusi tehdä räävittömiä elokuvia, jollaisia ei aiemmin vielä oltu tehty. Baltimoren undergroundista löytyi sopiva porukka tukemaan tätä suuntaa. Dreamlandersiksi kutsuttuun joukkoon kuului Divinen lisäksi mm. Mary Vivian Pierce, Mink Stole ja David Lochary. Kengännauhabudjetilla tehtiin lyhytelokuvia 8-milliselle filmille sunnuntai-iltapäivien ratoksi. Vuonna 1966 valmistunut ”Roman candles” oli ensimmäinen, jossa nähtiin Divine – tupakoivan nunnan roolissa. Myös seuraavassa lyhärissä ”Eat your makeup” (1968) Divine esiintyi dragissä hahmona, joka kidnappasi malleja ja pakotti heidät syömään omat meikkinsä.
Divinen vanhemmat eivät olleet innostuneita poikansa orastavasta elokuvaurasta ja he ostivat hänelle oman kauneussalongin. Divine kieltäytyi kuitenkin ottamasta lahjaa vastaan ja niinpä yritys jäi äidin pyöritettäväksi. Divine muutti pois vanhempiensa luota omaan vuokra-asuntoonsa. Elokuvien teko jatkui. Seuraavana oli vuorossa lyhytelokuva ”The Diane Linkletter story” (1969), jossa Divine esitti pääroolin. Kameratekniikka oli jo pykälää tasokkaampaa ja elokuva esitettiin ensimmäisillä Baltimoren elokuvafestivaaleilla. Kaupallinen laaja levitys jäi kuitenkin edelleen toteutumatta. Elokuva rohkaisi kuitenkin Watersin aloittamaan ensimmäisen pitkän elokuvan kuvaukset. ”Mondo trashon” pääroolissa nähtiin tietenkin Divine, joka eräässä kohtauksessa laitettiin kävelemään alastomana kadulla. Se oli kuitenkin Marylandin osavaltiossa laissa kiellettyä ja suurin osa kuvausryhmää pidätettiin.
Watersin seuraava taidonnäyte oli elokuva ”Multiple maniacs”, jossa Lady Divinen roolissa esiintynyt Divine nähdään lukuisissa ikimuistoisissa kohtauksissa. Elokuvan loppukohtauksessa jättiläisrapu Lobstora raiskaa Divinen ja ajaa hänet hulluuteen. Elokuva oli parivaljakon töistä ensimmäinen joka saavutti enemmän kiinnostusta ja loi pohjaa heidän tielleen kohti kuuluisuutta. Seuraavasta elokuvasta tulikin kenties heidän yhteistyönsä hedelmistä maineikkain. ”Pink flamingos” kertoo Babs Johnsonista (Divine), joka haluaa olla koko maailman niljakkain ihminen. Elokuvahistoriaan on jäänyt kohtaus, jossa Divine syö koirankakkaa joka oli juuri tuoreeltaan tuotettu maailmaan.
Divine asettui San Franciscoon ja esiintyi Palace theaterin lukuisissa pienen budjetin näytelmissä osana drag-ryhmää The Cockettes. Siellä Divine tutustui mm. androgyyniin discotähteen Sylvesteriin. Vuonna 1974 hän palasi Baltimoreen kuvaamaan John Watersin seuraavaa elokuvaa ”Female trouble” (1974). Siinä Divine esitti teini-ikäistä Dawn Davenportia, jonka mielestä rikos on taidetta ja joka lopulta päätyy sähkötuoliin teloitettavaksi. Elokuvassa Divine nähdään ensimmäistä kertaa myös miehen roolissa ja hänen mieshahmonsa Earl Peterson nähdään valkokankaalla harrastamassa seksiä naishahmo Dawn Davenportin kanssa. Ehkä ainoa kerta, kun lemmenparin molempia osapuolia esittää sama näyttelijä. Elokuvan kuvauksissa Divine tutustui myös Van Smithiin, josta tuli hänen vakituinen meikkitaiteilijansa ja Divinen tulevien vuosien entistäkin näyttävämmän lookin luoja.
Vuonna 1977 erilaiset teatteriproduktiot pitivät Divinen niin kiireisenä, ettei hän pystynyt osallistumaan John Watersin seuraavan elokuvan, ”Desperate living”, kuvauksiin vaikka siihenkin hänelle oli toki kirjoitettu rooli. Teatteri vei Divinen myös Lontooseen, jossa hän tähditti komediaa ”Women behind bars”. Lontoossa hän tutustui joukkoon ihmisiä, joita hän myöhemmin kutsui ”Lontoon perheekseen”. New Yorkissa hänellä oli oma ”perheensä”, joiden seurassa Divine oli tuttu näky mm. Studio 54 yökerhossa. Seuraava elokuva oli Watersin ohjaama ”Polyester”, jonka erikoisuutena oli ”odorama-tekniikka” eli katsojat saivat käsiinsä kortit joista he pystyivät raaputtamaan esiin elokuvassa esiintyviä tuoksuja. Vuonna 1981 julkaistu elokuva oli Divinen tähän astisista elokuvista ehkä ”normaalein” ja suurellekin yleisölle sopiva.
Seuraavana vuonna Divine tutustui nuoreen amerikkalaistuottajaan Bobby Orlandoon, joka sävelsi Divinelle iskeviä hi-nrg-tyylisiä discobiisejä. ”Native love”, ”Shoot your shot” ja ”Love reaction” nousivat tanssilistalle, soivat discoissa ja gay klubeilla ympäri maailmaa. Divine kiersi myös paljon esiintymässä klubeilla, missä taustanauhan päälle esitettyjen laulujen lisäksi ohjelmistoon kuului räävitöntä suunsoittoa. Suurimmat hittinsä Divine sai maineikkaan uransa ensiaskelia ottaneelta Stock-Aitken-Waterman -tuotantotiimiltä. ”You think you’re a man” -single nousi Britti-listan sijalle 16 ja Divine pääsi esiintymään television Top of the pops -ohjelmaan. Myös seuraavat singlet ”I’m so beautiful”, ”Walk like a man” ja ”Twistin’ the night away” nousivat listalle, mutta eivät aivan yhtä korkealle.
Vuoden 1985 elokuva ”Lust in the dust” oli ensimmäinen, jota ei ohjannut John Waters. Villiin länteen sijoittuneen komedian jälkeen Divine näytteli samana vuonna pääroolin elokuvassa ”Trouble in mind”, jossa on esiintyi ensimmäistä kertaa ainoastaan mieshahmossa. Divine yritti koko ajan löytää miesrooleja, koska ei halunnut leimautua pelkäksi drag-artistiksi. Hameen hän joutui kuitenkin pukemaan ylleen seuraavaankin elokuvaan, joka oli John Watersin ohjaama ”Hairspray”. Elokuvastahan on myöhemmin tehty uusikin versio, jossa miehenä mekossa nähdään John Travolta. Divinen viimeiseksi rooliksi jäi pieni miesetsivän rooli elokuvassa ”Out of the dark”, joka julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.
Maaliskuun 7. päivä 1988, kolme viikkoa ”Hairsprayn” ensi-illan jälkeen Divinen oli määrä esiintyä tv-sarja ”Pulmusten” toisen kauden päätösjaksossa Otto-sedän roolissa. Edellisenä iltana hän nukahti hotellihuoneensa sängylle, mutta ei enää seuraavana herännyt. Ruumiinavauksessa todettiin Divinen saaneen sydänkohtauksen nukkuessaan, vain 42-vuotiaana. Divine ehti vierailla Suomessakin esiintymässä 1980-luvun puolivälissä ainakin Helsingissä ja Joensuussa. Iltapäivälehtien uutiskynnyskin ylittyi, kun Helsingin keikalla Divinen taustanauha temppuili kesken esityksen. Divine on persoona, joka on jättänyt populaarikulttuuriin merkittävän perinnön. Esimerkiksi Disney-elokuvan ”Pieni merenneito” paha merihirviö Ursula on perinyt piirteensä Divineltä. Vuonna 2013 Divinen elämästä julkaistiin kattava dokumenttielokuva ”I am Divine”.
Divinen filmografia:
1966 Roman candles
1968 Eat your makeup
1969 The Diane Linkletter story
1969 Mondo trasho
1970 Multiple maniacs
1972 Pink flamingos
1974 Female trouble
1981 Polyester
1985 Lust in the dust
1985 Trouble in mind
1988 Hairspray
1989 Out of the dark
Divinen singlediscografia:
1981 Born to be cheap/The name game
1982 Native love (Step by step)/Alphabet rap
1982 Shoot your shot/Jungle jezebel
1983 Love reaction/instrumental
1983 Shake it up/instrumental
1984 You think you’re a man/Give it up
1984 I’m so beautiful/Show me around
1984 T shirts and tight blue jeans
1985 Walk like a man/Man talk
1985 Twistin’ the night away/instrumental
1985 Hard magic/instrumental
1987 Little baby/instrumental
1987 Hey you!/Hey what!
1989 Shout it out/instrumental (levytetty vuonna 1983, julkaistu postuumisti)
Näiden single-julkaisujen lisäksi Divine levytti muutamia kappaleita, jotka on julkaistu hänen kokoelma-albumeillaan. Yhteensä levytettyjä lauluja on 22 kappaletta.
Lähteet:
Wikipedia
Discogs
I am Divine (dokumentti-elokuva vuodelta 2013)