TV-arvio: Tuoko Michael Jackson – Popin kuninkaan tuho tragediaan mitään uutta ja tarvitseeko sen tuoda?

THE MICHAEL JACKSON STORY (2026)
Ohj. Sophie Fuller

Suomeksi hieman johdattelevasti nimetty kolmeosainen ”The Michael Jackson Story” dokumenttisarja on katsottavissa YLE Areenassa (31.7.2028 asti). Meillä sarja on saanut provosoivasti nimekseen ”Michael Jackson: Popin kuninkaan tuho”. Onneksi dokumentissa käydään läpi paljon muutakin, kuin se lopullinen ”tuho”. Sarja on BBC:n tuotantoa ja varsin tuore, tämän vuoden keväällä ensiesityksensä saanut.

Tekijöiden suhde dokumenttinsa kohteeseen on kautta linjan aika asenteellinen ja puolensa valitseva. Tähteä riepotelleisiin negatiivisiin kohuihin keskitytään heti kakkosjaksosta lähtien eli noin kaksi kolmannesta kuluu pedofilian parissa. Jaksot ovat kukin noin tunnin mittaisia. ”Bad” -albumin mainosmateriaalin siivoamista levykaupoista näytetään enemmän, kuin albumin myyntimenestystä.

Nykytodisteiden valossa näyttää melko kiistattomalta, etteikö Michael Jackson oli ollutkin pedofiili. YLE Areenassa on katsottavissa myös vuonna 2019 valmistunut kaksiosainen dokumentti ”Leaving Neverland”, jossa kaksi hänen uhriaan kertoo omaa korutonta tarinaansa suhteestaan megatähteen. Todella uskottavalla tavalla. ”The Michael Storyssa” pääsevät ääneen Michael Jacksonin syytteitä tutkineet poliisit ynnä muut asiantuntijat, jotka pitivät myös päivänselvänä mikä Jackson oli miehiään. Siitä ei ollut heidän mukaansa epäilystäkään. Pedofiilisuus loisti hänestä kilometrien päähän.

Ensimmäinen osa keskittyy Jacksonin uran alkuun, joka lähti liikkeelle veljesten muodostamasta Jackson Five -yhtyeestä. Haastateltavaksi tähän tuoreeseen dokkariin on suostunut sisarusparvesta vain sisko La Toya Jackson. Muita Jacksonin läheisiä yhteistyökumppaneita managereista levytuottajiin ja asianajajista henkivartijoihin pääsee ääneen kiitettävässä määrin.

Vaikka musiikkiuraa menestyksekkäine levytyksineen ja kiertueineen sivutaankin, vaikuttaa silti että tekijät kiirehtivät käsittelemään Jacksoniin kohdistuneita syytöksiä. Aikalaisvideomateriaaliakin on kattavasti mukana, mikä tuo tapahtumiin runsaasti uskottavaa autenttisuutta. Kuinka Jackson esimerkiksi lavasti olevansa huonovointinen ja saapui oikeudenkäyntiin pyjamassa avustajien taluttamana köpötellen.

Mikään mediapeli ei kuitenkaan enää lopulta riittänyt, kun syytöksiä kasaantui ovista ja ikkunoista. Lohduttavaa silti tietää, ettei rahallakaan saa ihan kaikkea. Tai eihän Jacksonia lopulta tuomittu mistään hänen rikoksistaan, mutta ura, maine ja rahat valuivat kankkulan kaivoon. Suurimman virheensä Jackson teki varmasti Martin Bashirin vuonna 2003 valmistuneessa haastatteludokumentissa ”Living with Michael Jackson”, jossa hän kirkkain silmin kertoi nukkuvansa yönsä pikkupoikien kanssa samassa sängyssä.

Elämänsä viimeisinä vuosina Jackson oli käytännössä varaton ja miljoonien dollareiden veloissa. Hän oli myös varsin huonossa jamassa muutenkin niin henkisesti kuin fyysisestikin. Uskollisia ja hyväuskoisia faneja hänellä joka tapauksessa riitti, etenkin Yhdysvaltojen ulkopuolella. He eivät hätkähtäneet vaikka tähti saapui sekavassa tilassa ”This Is It” -konserteista kertovaan tiedotustilaisuuteen.

Viidenkymmenen esiintymisen kestoiseksi suunniteltu konserttisarja Lontoossa jäi kuitenkin toteutumatta, sillä Michael Jackson kuoli kesken harjoitussessioiden kesäkuussa 2009. Jacksonin ympärille rakentui lähes uskontoa muistuttava kultti, jota hänen perikuntansa pyörittämä bisnes lähti pitämään taidokkaasti yllä. Paljon rahaa jo valmistelujensa puitteissa nielleen ”This Is It” -konserttisarjan harjoituksista kuvattu materiaali leikattiin elokuvamuotoon kulujen kattamiseksi ja sen jälkeen on markkinoille saatu paljon muutakin Jackson-materiaalia, tuoreimpana esimerkkinä elokuvateattereissa menestynyt Michael -elokuva.

LUE LISÄÄ: ”Michael” -elokuvan arvostelu

Michael Jacksonin, jos jonkun, kohdalla herää jälleen huulille ikuisuuskysymys: Voiko taidetta ja taiteilijaa erottaa toisistaan? Itse olen pyrkinyt aina suhtautumaan taiteeseen taiteena, vaikka tekijä olisikin täydellinen kusipää. Helppoahan se ei ole, etenkään Jacksonin kohdalla – koska syytökset ovat sieltä karmivimmasta päästä.

Juuri kun Jacksonin kuoleman jälkeinen kohu alkoi laantua kymmenessä vuodessa, ilmestyi ”Leaving Neverland” -dokumentti joka palautti kaikki kauheudet ihmisten mieliin. Nyt Michael Jacksonin vapauttavasta tuomiosta on kulunut yli 20 vuotta ja kuolemasta 17 vuotta, ja kuhina tapahtuneen ympärillä jatkuu. Suuri fanijoukko seisoo edelleen tähden takana.

Ovathan Michael Jacksonin saavutukset taiteen ja viihteen alla kiistattomat ja lähes ainutlaatuisen mittavat, mutta toisaalta rikokset joista häntä syytetään ovat lajissaan mittasuhteiltaan samaa luokkaa. Voimme painaa ne villaisella, mutta kysymys kuuluukin haluammeko?

Michael Jacksonista on tehty dokumentteja aiemminkin ja tapausta on puitu julkisuudessa kaikilta mahdollisilta kanteilta. Tuoko ”The Michael Jackson Story” vyyhtiin enää mitään uutta? Itselleni toi, mutta asiaan minua paremmin perehtyneille ei välttämättä. Mutta uutuusarvo ei välttämättä olekaan tässä tärkein mittari.

72 Filmsin tuottama ja Sophie Fullerin ohjaama dokumenttisarja nivoo kaiken asiallisella tavalla pakettiin. Siinä tuodaan esille kaikki näkökulmat ja katsoja saa itse päättää, mitä pitää merkityksellisenä. Voiko Jacksonin käytöstä esimerkiksi perustella hänen poikkeuksellisella lapsuudellaan? Ja näin juuri monet ihmiset ovat tehneetkin.

Palatakseni alkuun ”Popin kuninkaan tuho” ei ole otsikkona onnistuneimmasta päästä. Michael Jackson kultti elää ja voi paksusti.

SEURAA RETROPOPPARIA SOMESSA:

Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑