Vieraskynä: Sami Lotila
Palatkaamme hetkeksi 1980-luvun alkuvuosiin, jolloin printtilehdet olivat vielä voimissaan ja myös musiikkilehtirintamalla käytiin kovaa taistelua Suomen herruudesta. Musiikkilehdissä olivat vastakkain asemansa jo vakiinnuttanut Suosikki sekä sen uusia ja vireä haastaja OK! (tai OK! Magazine).
Tässä haastattelussa OK! -lehden perustaja ja päätoimittaja Tom Lundberg (ent. Tom Pyynönen) kertoo vihdoinkin lehtensä koko tarinan alusta loppuun. Tom mm. paljastaa sen, miten Suosikin päätoimittaja Jyrki ”Jyräys” Hämäläinen yritti heittää kapuloita OK!:n rattaisiin, ja miten OK!:n kuoppaamisen jälkeen ruotsalainen kustantaja halusi perustaa Suomeen uuden kilpailijan Suosikille.
Eli, antaapa, Tomin kertoa omin sanoin.
Retropop: OK!:n juurethan olivat sitä edeltäneessä musiikkilehdessä nimeltä Help!, jossa myös toimit päätoimittajana?
TL: ”Perustin OK! -lehden, kun ns. suuressa toimialarationalisoinnissa vuonna 1979 Kustannusosakeyhtiö Apulehti ja Lehtimiehet joutuivat pankin vaatimuksesta karsimaan päällekkäisyyksiä ja näissä operaatioissa Help! siirtyi Lehtimiehille, joka sulautti sen Suosikkiin. Help! oli juuri ohittanut Suosikin levikkikilpailussa.”
TL: ”Elokuussa 1981 OK! sai hienon vastaanoton kohderyhmässään, levy-yhtiöissä ja mediassa. Suosikki sai jollain tavalla muutaman muusikon ja free-toimittajan puolelleen ja jouduimme alussa käyttämään luovuutta saadaksemme jutut vastentahtoisilta idoleilta. Myöhemmin tilanne korjaantui normaaliksi. Valtaosa alan ihmisistä suhtautui uuteen lehteen positiivisesti, olihan itselläni uskottavuutta lehdentekijänä jo vuodesta 1971.”
TL: ”Uusi Suomi investoi OK!-lehteen omistamansa oululaisen Kolmiokirja Oy:n kautta. Olin hyvin innostunut, kun sain täysin vapaat kädet ja sain toteuttaa lehden kokonaan omista lähtökohdistani. Halusin tehdä idolilehden, johon ei laiteta silmänlumeeksi mitään muuta aineistoa. Johtuen traditioista, omasta kunnianhimostani ja postin jakelumääräyksistä ja jakeluhinnoittelusta teimme lehteä silti journalistisin perustein. Äärimmäinen vaihtoehto olisi ollut toimia tapettikauppana.”
TL: ”Kaikkiaan muistelen OK!-lehteä ja kaikkia muitakin entisiä areenoitani hyvillä mielin. Saimme toteuttaa itseämme ja sain tutustua fantastisiin, osaaviin ihmisiin, joilla oli tahto ja tekemisen meininki.”
Retropop: OK!:n kilpailija oli Suosikki, mutta millä OK! erottautui Suosikista, ja mitä se teki paremmin kuin Suosikki?
TL: ”OK! oli sisällöllisesti paremmin tehty ja painettu paremmalle paperille. Kotimaisten juttujen kuvituksessa käytimme maan parhaita ja kalleimpia ammattilaisia. OK!:lla oli haastajan rooli, kaikki piti tehdä paremmin ”we try harder” -periaatteella. Lehdellä oli innostunut, nuori tekijäjoukko (vakkarit + freet), joka seurasi aikaansa ja myös hengaili siellä, missä tapahtui. OK! esimerkiksi bongasi Dingon kauan ennen Suosikkia.”
TL: ”Suosikin jutut olivat usein fiktiota, lehdistötiedotteista keksittyjä haastatteluja, huhuja leviteltiin tosina jne. Suosikin päätoimittaja Jyrki Hämäläinen oli myös kaupallisesti mukana viihdebisneksessä, jonka seurauksena hän ajoi kaksilla rattailla. Tätä ei voinut olla huomaamatta hänen lehdessään. OK!:lla oli kansainväliset yhteydet ruotsalaiseen, saksalaiseen ja ranskalaiseen idolilehteen ja Lontoossa kirjeenvaihtaja.”
TL: ”OK! siirtyi Yhtyneille Kuvalehdille vuonna 1982 ja siihen investoitiin enemmän rahaa ja lehti ilmestyi kahdesti kuukaudessa. Toimituksessa oli hyvä kokoonpano, kaksi taittajaa, talon studio ja valokuvaajat, toimitussihteeri ja toimittaja + freet.”
Retropop: OK!:n loruhan loppui siihen, että Suosikin kustantaja Lehtimiehet osti sen ja ”sulautti” sen Suosikkiin (eli lopetti sen), vaikka OK! oli täysin elinkelpoinen lehti ja taloudellisesti plussalla?
TL: ”OK! oli lähestymässä tangeerausvaihetta (eli tilannetta, jossa lehtien leikit kohtaavat) ja Lehtimiehissä tuli hätä. Nähtiin että oli tapahtumassa sama kuin Help!in kanssa: Suosikin levikki oli laskevalla kaarella ja OK!n nousevalla. Urpo Lahtinen lähestyi Yhtyneitä Kuvalehtiä
ja kun hän tarjosi tarpeeksi rahaa, lehti vaihtoi omistajaa. Urpo kertoi minulle yksissä juhlissa vuonna 1981, että Help!in ostaminen (eli vaihto Jaana-lehteen) oli yksi hänen elämänsä parhaista kaupoista.”
TL: ”OK!n markkinointiin käytettiin kyllä paljon rahaa, mm. Mauri Kunnas piirsi Nyrok City -animaation ja J. Karjalainen oli mainostoimistossa fiilaamassa kässäriä ja mainostekstejä. Taloudellisesti lehti oli plus-miinus-nolla-tilanteessa ja alle vuoden päässä lopullisesta voitosta.”
TL: ”Kun lehtikauppa oli sovittu ja OK! kuopattu, sain yhteydenoton Tukholmasta. Suuren lehtitalon johto halusi tuoda markkinoille kilpailijan Suosikille ja minut haluttiin lehden päätoimittajaksi ja kustantavan yhtiön toimitusjohtajaksi. Kuuntelin suunnitelmat ja tarjouksen, mutta totesin että minun on jatkettava matkaani muualla kuin idolilehtimarkkinoilla, olinhan ollut kehissä Intro-lehdestä alkaen.
TL: Menin ensin mainostoimistoon töihin copywriteriksi, sitten perustin oman mainostoimiston, josta minut noukittiin Valittuihin Paloihin, jossa aloitin päätoimittajana syksyllä 1993.”
Lue lisää: 1980-luku oli musiikkilehtien suuri vuosikymmen
Lue lisää: Mauri Kunnaksen Nyrok City pursuaa pop-muistoja 1980-luvulta
RETROPOPPARI 
Jätä kommentti