
Kokoelmalevy on toisille kirosana, toisille riittävä katsaus artistin tai yhtyeen uraan. Kokoelmalevyissä on eroja. Kun välttelee halpahalleja ja alelaareja, voi löytää levykokoelmaansa alkuperäisäänityksiä sisältävän aarteen ja usein jopa levyn, joka sisältää jotain spesiaalia. Esittelen tässä viisitoista virallista kokoelmalevyä 1980-luvun brittiläisiltä yhtyeiltä. Nämä kun hankit hyllyysi, saat jo aikamoisen kattauksen aikakauden terävintä hittimateriaalia kokoelmiisi.

ABC – Absolutely (1990)
ABC:n esikoisalbumi ”The lexicon of love” on merkkiteos, joka ei kasarifaneille esittelyjä kaipaa. Siksi onkin luontevaa, että kaikki siltä lohkaistut neljä singlehittiä avaavat yhtyeen ensimmäisen virallisen kokoelmalevyn. Myöhempi tuotanto on epätasaista, mutta mainettaan parempaa ja kokoelma antaakin siitä oivallisen perspektiivin. Toiselta ja kolmannelta albumilta mukana on kaksi biisiä kummaltakin. ABC:n neljäs albumi ”Alphabet city” palautti yhtyeen tavallaan juurilleen tyylikkään popin pariin ja sen singlet ovat kaikki kolme mukana. Kokoelman tyylikäs kansitaidekin mukailee ”Alphabet citya”. ”Absolutely”-kokoelman vinyyliversion päättää yhtyeen housemusiikkiin keskittyneen viidennen pitkäsoiton single ”One better world”. Yhteensä mukana on siis kaksitoista kappaletta. Levy-yhtiö promosi kokoelmaa ”The look of love” -hitin remix-versiolla, mutta ilman bändin suostumusta. Se ja muutama muu remix löytyvät kokoelman yhdysvaltain CD-versiolta. Samaan aikaan julkaistiin myös VHS-kasettina musiikkivideokokoelma, joka sisältää kaikki yhtyeen musiikkivideot. Albumi nousi Britannian listalla sijalle seitsemän ja myi kultaa eli yli 100.000 kappaletta.
Lue lisää: ABC:n albumit Retropopparin Levymittarissa

A-ha – Headlines and Deadlines: The Hits of A-ha (1991)
Norjalaistrio A-ha breikkasi isosti vuonna 1985 hitillään ”Take on me” ja valloitti teinien sydämet eri puolilla maailmaa. Nuorukaisten musiikilliset ambitiot olivat kuitenkin korkeammalla, mutta levy levyltä musiikin vakavoituessa myös listasijoitukset himmentyivät. Ensimmäistä kokoelmaa edeltänyt neljäs studioalbumi ”East of the sun, west of the moon” ei enää sisältänyt isoja hittejä eikä noussut Britanniassa kärkikymmenikköön. Kokoelma sisältää kuusitoista kappaletta eli melko kattavasti lähes kaikki A-ha-singlet. Muutamasta kappaleesta mukana on albumiversioista poikkeava singleversio ja lisäksi kokoelmalla on yksi ennen julkaisematon kappale ”Move to Memphis”, joka tosin oli mukana A-han seuraavalla studioalbumilla. Vaikka levy ei Britti-listalla noussutkaan sijaa kaksitoista korkeammalla, myi se platinaan oikeuttavat 300.000 kappaletta. Platinaa tuli lisäksi Saksasta, Ranskasta ja Argentiinasta.

Talk Talk – Natural History: The Very Best of Talk talk (1990)
Talk talkin keulahahmo Mark Hollis oli musiikillisesti kunnianhimoinen, eikä pitänyt lainkaan kokoelmalevyistä. Levy-yhtiön tahtotilaa hän ei kuitenkaan pystynyt vastustamaan ja tarjoaahan ”Natural history” oivallisen läpileikkauksen monipuolisen yhtyeen taipaleeseen EMI-vuosilta 1982-1988. Kahdentoista kappaleen joukkoon mahtuu täkynä vuoden 1982 single ”My foolish friend”, jota ei aikoinaan sisällytetty yhdellekään studioalbumille. Kronologisesti etenevä levy näyttää myös hyvin Talkin talkin musiikillisen kehityksen syntikkapop-bändistä pitkiä artpop-biisejä tuottavaan yhtyeeseen. Levystä tuli myös menestys. Se komeili parhaimmillaan Britti-listan sijalla kolme, mikä oli heidän paras listasijoituksensa kautta aikojen. Maailmanlaajuinen myynti ylitti miljoonan kappaleen rajan. Samaan aikaan julkaistiin myös videokokoelma. Menestyksen myötä levy-yhtiö julkaisi vuoden kuluttua remix-kokoelman ”History revisited: The remixes”. Mark Hollis haastoi EMI-yhtiön oikeuteen, sillä he miksasivat yhtyeen materiaalia uuteen uskoon ilman bändin lupaa.
Lue lisää: Talk Talkin albumit Retropopparin Levymittarissa

The Human League – Greatest Hits (1988)
Vuosina 1981-1986 The Human league julkaisi kolme albumia Virgin-levymerkillä. Niistä ensimmäinen ”Dare” oli valtava menestys, joka sisälsi myös yhtyeen suurimman singlehitin ”Don’t you want me”. Vuosina 1979-1980 The Human league oli julkaissut kaksi albumia, mutta hajosi niiden jälkeen kahtia. Martyn Ware ja Craig Marsh perustivat Heaven 17 -yhtyeen ja laulusolisti Philip Oakey jatkoi The Human leaguen alla uusien taustajoukkojen kanssa. Menestyslevyn jälkeen tie oli kivikkoisempaa, vaikka hyviäkin listasijoituksia tuli. Kaksi seuraavaakin albumia nousivat kärkikymmenikköön ja vuoden 1986 single ”Human” niinikään. Vuonna 1988 yhtye eli hiljaisempaa vaihettaan, joten levy-yhtiö kokosi kokoelmalevyn. ”Greatest hits” sisältää myös yhden varhaisemman The Human leaguen kappaleen ”Being boiled”, joka oli TOP-10-hitti Britanniassa. Lisäksi TOP-2-hitit ”Mirror man” ja ”(Keep feeling) Fascination” olivat aiemmin julkaistu vain ”Fascination”-EP-levyllä. ”Greatest hits” sisältää yhtyeen kaikki tärkeimmät singlet sekä Philip Oakeyn soolohitin ”Together in electric dreams”, jonka hän levytti Giorgio Moroderin kanssa. Yhteensä kolmetoista raitaa. Lokakuussa 1988 julkaistu levy nousi Britannian listan sijalle kolme ja myi tuplaplatinaa eli yli 600.000 kappaletta.
Lue lisää: The Human Leaguen albumit Retropopparin Levymittarissa

Spandau Ballet – The Singles Collection (1985)
Spandau balletin kokoelman julkaisua edelsi melko perinteinen kuvio, sillä bändi vaihtoi levy-yhtiötä neljän albumin jälkeen ja vanha levy-yhtiö Chrysalis päätti julkaista kokoelmalevyn ilman yhtyeen suostumusta. Julkaisusta tuli ulkoisesti melko arkinen, mutta sisällöltään kattava. Levy sisältää yhtyeen kaikki viisitoista singlejulkaisua. Pienenä miinuksena voisi todeta, että vuoden 1981 tupla-A-puoli-singlen toinen kappale ”Glow” ei ole mukana. Olisi ollut kuluttajaystävällistä sisällyttää sekin levylle, sillä kappale ei ole mukana millään Spandau balletin albumilla. Yleisö otti julkaisun avosylin vastaan ja se nousi Britti-listan kolmanneksi myyden tuplaplatinaa. Levy on yhtyeen myydyin julkaisu. Vuotta myöhemmin Chrysalis julkaisi vielä tupla-LP:n ”The twelve inch mixes”, joka sisälsi Spandau balletin 12-tuumaiset maksiversiot.

Bananarama – The Greatest Hits Collection (1988)
Bananarama paketoi siihenastisen uransa ensi kertaa vuonna 1988, kun Siobhan Fahey oli jättänyt yhtyeen. Trio oli saanut jo uuden jäsenen Jacqueline O’Sullivanista ja hänen kanssaan levytettiin uusi single ”Love, truth and honesty”, joka julkaistiin ennen kokoelmaa. Lisäksi kokoelmalle levytettiin uudet versiot uuden laulajan kanssa ”Wow!”-albumin kappaleisiin ”I want you back” ja ”Nathan Jones”. Bananarama oli saavuttanut suosionsa lakipisteen vuonna 1986 ”Venus”-hitillään Stock-Aitken-Waterman-tuotantotiimin alaisuudessa. Kokoelma onkin rakennettu siten, että vinyylilevyn A-puoli sisältää vain heidän tuotoksiaan ja B-puoli kolmen ensimmäisen albumin vanhempaa materiaalia. Kokoelmasta tuli triplaplatinaa myynyt menestys Britanniassa ja Suomestakin tuli platinalevy. Myös videokokoelma julkaistiin. Myöhemmin kokoelmasta on julkaistu useita erisisältöisiä painoksia bonusraitoineen.
Lue lisää: Bananaraman albumit Retropopparin Levymittarissa

Tears For Fears – Tears Roll Down (Greatest Hits 82-92) (1992)
Tears for fearsin ensimmäinen virallinen kokoelma kertoo otsikossaan kattavansa vuodet 1982-1992, vaikka ainoa 1980-luvun jälkeen julkaistu kappale levyllä on sitä varten levytetty uusi single ”Laid so low (Tears roll down)”. Lisäksi yhtyeen taru alkoi oikeastaan jo vuonna 1981 julkaistulla singlellä ”Suffer the children”, joka ei ole mukana kokoelmalla. Vuonna 1983 julkaistulta esikoislevyltä ”The hurting” on kokoelmalla kolme kappaletta. Painopiste on selkeästi vuoden 1985 menestyslevyssä ”Songs from the big chair”, jonka kahdeksasta kappaleesta kokoelmaltakin löytyy viisi. Tuohon aikaan tuoreimmalta ”The seeds of love” -levyltä mukaan kelpasi kolme kappaletta. Lyhyen matematiikan mukaan ”Tears roll down” sisältää siis kaksitoista kappaletta. Samaan aikaan julkaistiin myös videokokoelma VHS:nä ja myöhemmin myös DVD:nä. Kokoelmasta tuli menestys, joka nousi Britannian listan kakkoseksi. Levy myi Britanniassa tuplaplatinaa ja Yhdysvalloissa platinaa eli miljoona kappaletta.

Ultravox – The Collection (1984)
Midge Uren aikakauden Ultravox-hitit koottiin ensimmäistä kertaa yksiin kansiin marraskuussa 1984. Yhtyeen edellisestä albumijulkaisusta oli tuolloin ehtinyt vierähtää vain puolisen vuotta. Rauta on taottava kuitenkin silloin kun se kuumaa ja kokoelmasta muodostui valtava menestys. Se nousi Britannian listan sijalle kaksi ja onkin yhtyeen paras listasijoitus. Myyntiä kertyi triplaplatinaan oikeuttavat yli 900.000 kappaletta. Levyä markkinoitiin uudella singlellä ”Love’s a great adventure” ja muilta osin se sisälsi kattavasti kolmetoista singlejulkaisua neljän vuoden ajalta.

The Cure – Standing on a Beach: The Singles (1986)
The Curella riittää singlejä ja kokoelmalevyn kannalta iloinen uutinen on, että monia niistä ei ole julkaistu yhtyeen studioalbumeilla. Ennen kokoelmaa The Curelta oli ilmestynyt kuusi studioalbumia ja niiden välissä liuta sinkkuja. Levyn kolmestatoista biisistä seitsemää ei ole kuultu heidän albumeillaan. Tosin vuonna 1980 heiltä oli ilmestynyt hieman sekava ”Boys don’t cry” -albumi, joka sekoitteli yhtyeen esikoislevyn materiaalia ja singlejulkaisuja sekä Yhdysvaltojen markkinoille suunnattu hybridialbumi ”Japanese whispers” vuonna 1983. Mutta nyt sinkut olivat siististi yhdellä levyllä aikajärjestyksessä. ”Standing on a beach” otettiin erityisen hienosti vastaan Yhdysvalloissa, jossa se myi tuplaplatinaa eli kaksi miljoonaa kappaletta. Britanniassa myynti ylsi kultalevyyn ja listan sijaan neljä. Joissakin maissa levyn CD-versio on nimeltään ”Staring at the sea”. Molemmat nimet on poimittu levyn avauskappaleen ”Killing an arab” ensimmäisestä säkeistöstä.

Erasure – Pop!: The First 20 Hits (1992)
Erasuren kokoelmaa, jos jotakin voi kutsua kaiken kattavaksi. Se sisältää yhtyeen kaikki kaksikymmentä ensimmäistä singleä ilmestymisjärjestyksessä. Siis yksitoista TOP-10-hittiä ja viisi TOP-20-hittiä. Bonuksena levyllä on remix-versio Erasuren ensimmäisestä singlestä ”Who needs love (Like that)”, joka ei aikoinaan menestynyt alkuperäisversiona listalla, mutta nousi nyt kärkikymmenikköön. Lisäksi mukana on kappaleet duon kahdelta EP-levyltä ”Crackers international” (1988) ja ”Abba-esque” (1992). Erasuren Abba-coverit osoittautuivat huikean suosituiksi, sillä tuolloin Abbaa ei tullut vielä joka tuutista ja ruotsalaisten oma ”Gold”-kokoelmakin teki vasta tuloaan. EP oli listaykkönen myös Suomessa. Erasuren kokoelmasta tuli myös myyntimenestys. Britanniasta tuli listan ykkössija ja triplaplatinaa. Suomen virallisella listalla levy oli sijalla seitsemän. Kokoelma sai jatkoa vuonna 2009 levyn ”Pop2! The second 20 hits” muodossa sekä samaan aikaan julkaistun kaiken kattavan ”Total pop! The first 40 hits” -kokoelman muodossa.

Depeche Mode – The Singles 81-85 (1985)
Depeche moden ensimmäinen virallinen kokoelma kokoaa kronologiseen järjestykseen yhtyeen kolmetoista ensimmäistä singleä, joista peräti neljä on ensimmäistä kertaa mukana pitkäsoitolla. Bändin aivan ensimmäistä singleä ”Dreaming of me” ei otettu mukaan heidän esikoislevylleen. ”Get the balance right” jäi välisingleksi ja lisäksi kokoelmalle levytettiin kaksi aivan uutta kappaletta, jotka molemmat julkaistiin singleinä: ”Shake the disease” ja ”It’s called a heart”. Levyn kanteen painettiin ensimmäistä kertaa valokuva yhtyeestä. Sisäpussissa on mukavasti kuvat kaikkien sinkkujen kansista sekä kriitikoiden arvosteluja kappaleista. Jokaisesta biisistä on yksi positiivinen arvio ja yksi negatiivinen. Mukavana kuriositeettina mainittakoon, että tuohon aikaan Smash hits -lehden toimittajana työskennellyt Pet shop boysin Neil Tennant ei pitänyt Depeche moden singlestä ”Blasphemous rumours”. Levy nousi Brittilistan sijalle kuusi ja myi kultaa eli 100.000 kappaletta. Saksassa kultalevyyn vaadittiin 250.000 kappaleen myynti, minkä Depeche mode saavuttikin. Samalla kansitaiteella varustettu VHS-videokokoelma ”Some great videos” julkaistiin myös.
Lue lisää: Depeche Moden albumit Retropopparin Levymittarissa

New Order – Substance (1987)
New order julkaisi ensimmäisen kokoelma-albuminsa ”Substance” vuonna 1987. New order on erikoinen yhtye siinä mielessä, että heidän uransa alkupään singlet olivat harvoin mukana studioalbumeilla. ”Substancen” LP-versio sisältääkin kaksitoista kappaletta, joista kahdeksan on ensi kertaa mukana pitkäsoitolla. Mukaan lukien New orderin suurimmat hitit ”Blue monday” ja ”True faith”, joka levytettiin varta vasten kokoelmalle. Myös vanhemmista singleistä ”Temptation” ja ”Confusion” levytettiin uudet versiot. Kaikki kappaleet kokoelmalla ovat pitkiä maxiversioita, joten vinyyli-LP on tuplalevy. Tupla-CD sisältää myös sinkkujen B-puolet. Albumista muodostui New orderin suurin kaupallinen menestys ja se nousi Britti-listalla sijalle kolme. Se myi Yhdysvalloissa yli miljoona kappaletta ja maailmanlaajuisesti noin kaksi miljoonaa. Suomen listalle New order ylsi vasta seuraavalla studioalbumillaan ”Technique” vuonna 1989. New orderin edeltäjän Joy division -yhtyeen tuotannosta julkaistiin samalla kaavalla, samanniminen kokoelmalevy vuonna 1988.

Duran Duran – Decade (1989)
Vuonna 1989 Duran duran saavutti listamenestystä osuvasti nimetyllä kokoelmalevyllään ”Decade”, jota markkinoitiin vähän sekavalla remix-sikermällä ”Burning the ground”. Se ei ole kuitenkaan mukana albumilla. Varsinaisia uusia kappaleita ei ensimmäistä virallista Duran duran -kokoelmaa varten levytetty, mutta toisaalta levy sisälsi muutamia albumiversioista eroavia singleversioita, kuten Nile Rodgersin ”The reflexin” mainion remixin joka eroaa merkittävästi ”Seven and the ragged tiger” -levyn raidasta. Samoin esimerkiksi ”Hungry like the wolf”, ”Notorious”, ”Skin trade” ja ”I don’t want your love” -kappaleiden versiot ovat erilaisia kuin pitkäsoittoversiot. Toisaalta käytössä olisi joistakin kappaleista ollut myös singleversiot, mutta kokoelmalla on mukana albumiversiot. Onhan mukana myös aiemmin virallisilla studioalbumeilla julkaisemattomat hitit ”Is there something I should know?”, ”The wild boys” ja ”A view to a kill”. Ei siis ihme, että levymyynti kohosi platinalukemiin sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa. Musiikkivideoistaan kuuluisan yhtyeen parhaat koottiin tietenkin myös samannimiselle VHS-kasetille.
Lue lisää: Duran Duranin albumit Retropopparin Levymittarissa

Orchestral Manoeuvres in the Dark – The Best of OMD (1988)
OMD:n kokoelmaa saatiin odottaa verrattain pitkään, sillä takana oli jo seitsemän studioalbumia lukuisine hittisingleineen. Yhtye oli myös urallaan käännekohdassa, sillä tämän julkaisun jälkeen toinen perustajajäsen Paul Humphreys jätti yhtyeen ja laulusolisti Andy McCluskey jatkoi yksin. OMD ei olisi ollut innokas kokoelman julkaisuun vieläkään, mutta ilmeisesti heillä oli jotain velkoja levy-yhtiön suuntaan ja kokoelma osoittautui ratkaisuksi. Menestyshän siitä tulikin. Levy nousi Britanniassa albumilistan kakkoseksi ja myi triplaplatinaa eli 900.000 kappaletta. Albumista tuli suosittu myös muualla. Kultaa tuli mm. Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta ja Uudesta-Seelannista. Levy sisältää neljätoista singlehittiä, joista kahta ei aiemmin ollut julkaistu OMD:n studioalbumeilla. ”Pretty in pink” -elokuvaan tehty ”If you leave” oli erityisen iso hitti Yhdysvalloissa. ”Dreaming” levytettiin puolestaan varta vasten kokoelmaa varten, mutta siitä ei tullut erityisen suosittua. CD-versiolla on neljä kappaletta enemmän. Samaan aikaan julkaistiin myös VHS-videokokoelma.
Lue lisää: OMD:n albumit Retropopparin Levymittarissa

Pet Shop Boys – Discography: The Complete Singles Collection (1991)
Pet shop boysille ominaiseen tapaan heidän kokoelmansakin on täydellisen säntillinen. ”Discography” sisältää yhtyeen kaikki viralliset Britti-singlejulkaisut julkaisujärjestyksessä. Kuudestatoista kappaleesta kaksitoista eroaa singleversiona albumeilla kuulluista ja lisäksi levy sisältää kaksi uutta kappaletta, jotka nekin toki julkaistiin singleinä. ”Where the streets have no name (I can’t take my eyes off you)” -single ei aiemmin ole sisältynyt yhdellekään studioalbumille. Kokoelma oli siis must-hankinta, vaikka olisit jo omistanut kaikki duon albumit. Puhumattakaan, jos et vielä ollut hankkinut Pet shop boysin levyjä. Levy kävi myös hyvin kaupaksi. Britanniasta tuli listan kolmossija ja tuplaplatinaa. Suomen listalla levy pokkasi listan sijan neljä ja kultalevyn. Australiasta tuplaplatinaa, Kanadasta triplaplatinaa, kultaa Ranskasta, Saksasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista. Samaan aikaan ilmestyi myös musiikkivideokokoelma ”Videography”. Pet shop boys on julkaissut taiten rakennettuja kokoelmalevyjä myöhemminkin, mutta ”Discographylla” on erityinen paikka kasarifanien sydämissä.
Lue lisää: Pet Shop Boysin albumit Retropopparin Levymittarissa
Lähteet:
Wikipedia
Discogs
Suomen listalevyt
Kokoelmalevyjen kansilehdet