Baccara -duon perustivat Maria Mendiola (s. 1952) ja Mayte Mateos (s. 1951) vuonna 1976 Marian aloitteesta. Aluksi naiset heittivät baarikeikkaa tanssien flamencoa ja laulaen perinteisiä hispaaniralleja Espanjan lomakohteissa nimellä Venus, kunnes erääseen baariin tupsahti lomaileva levy-yhtiöpamppu Leon Deane Saksan RCA-yhtiöstä. Deane kutsui espanjattaret Hampuriin koelauluun ja keksi nimen Baccara, joka on musta ruusulajike. Sillä oli tarkoitus korostaa tummien kaunotarten eksoottisia piirteitä ja ruususta tuli muutenkin osa Baccaran tavaramerkkiä ja logoa. Toiseksi symboliksi tulivat mustat ja valkeat asut. Mayte pukeutui mustaan ja Maria valkoiseen.
Saksalainen tuotantotiimi Frank Dostal ja Rolf Soja kynäili Baccaralle esikoissinglen ”Yes sir, I can boogie”, joka äänitettiin Alankomaissa. Kappaleesta tuli huikea kesähitti, joka nousi listaykköseksi käytännössä kaikkialla Euroopassa – jopa Isossa-Britanniassa. Mikä oli merkillistä huonosti englanninkieltä osaavilta ja lausuvilta espanjalaisilta henkäilijöiltä. Single myi maailmanlaajuisesti yli 18 miljoonaa kappaletta ja on edelleen kaikkien aikojen myydyin naisyhtyeen single maailmassa. Suomessakin hullaannuttiin täysin ja täällä Baccaran omaa nimeä kantava esikoisalbumi myi ensimmäisenä ulkomaisen artistin julkaisuna yli 115.000 kappaletta eli tuplaplatinaa. Se on edelleen Suomen kaikkien aikojen kuudenneksi myydyin ulkomaalainen albumi. Eini levytti kappaleen suomeksi nimellä ”Yes sir, alkaa polttaa” ja sai siitä uralleen lentävän lähdön. Baccaran albumit koluttiin suomalaistuottajien toimesta muutenkin huolellisesti läpi ja kaikki vähänkin korvaan tarttuva äänitettiin myös suomenkielisinä versioina.
”Baccara” (1977) -albumilta lohkaistiin vielä toinenkin TOP-10-hitti ”Sorry, I’m a lady”, mutta sen jälkeen muualla alkoi jo kiinnostua herpaantua. Luxemburg osti Baccaran edustajakseen vuoden 1978 Eurovision laulukilpailuihin, jossa kilpailukappale ”Parlez-vous francais” sijoittui seitsemänneksi. Siitä he saivat viimeisen TOP-5 hittinsä Suomen listalle. Toinen albumi ”Light my fire” (1978) nousi Suomen virallisen listan ykköseksi ja myi kultaa, mutta juuri muualla kuin Skandinaviassa ei listamenestystä siunaantunut. Kaksi seuraavaa albumia ”Colours” (1979) ja ”Bad boys” (1981) eivät uusien hittikappaleiden puutteessa myyneet enää meilläkään.
Vuonna 1981 Maria päätti jättää yhtyeen, koska koki Mayten nousseen häntä näkyvämmäksi hahmoksi ja saavan enemmän soolo-osuuksia levytyksissä. Molemmat daamit suuntasivat soolourilleen, mutta jo muutaman soolosinglen jälkeen Mayte pisti pystyyn uuden Baccaran ja otti kumppanikseen Marisa Perezin. Sen jälkeen vuosien varrella hänen rinnallaan Baccaran 1970-luvun hittejä esittämässä on nähty ja kuultu kymmenkuntaa eri naista, joista Cristina Sevilla oli kenties pitkäikäisin. Hänen kanssaan Mayte levytti myös uuden albumin ”Baccara 2000” (1999), joka sisälsi tietenkin ajan henkisiin rytmeihin päivitetyn version ”Yes sir, I can boogiesta”. Sama kaksikko osallistui vuonna 2004 Ruotsin euroviisukarsintaan Melodifestivaleniin kappaleella ”Soy tu Venus” ja Ruotsissa tuotettiin myös kokonaan uusi albumi. Uudelta ”Yes sir, I can boogie” -versiolta ei silläkään vältytty. Sen jälkeen Mayten duettokumppaniksi vaihtui Paloma Blanco, jolle alkuperäinen tuottajakaksikko Dostal/Soja tuotti vuonna 2008 albumin ”Satin… In black & white”. Se sisälsi lähinnä uusia versioita vanhoista hiteistä, kuten ”Yes sir, I can boogie”. Mayte ja Paloma vierailivat myös Suomessa Einin 40-vuotis juhlakonsertissa Savoy-teatterissa, Helsingissä, vuonna 2017.
Maria Mendiolan ura Baccaran jälkeen ja sittemmin myös Baccaran jäsenenä on ollut myös kiinnostava. 1980-luvun lopulla hän levytti mainiot eurodiscosinglet ”Call me up” ja ”Fantasy boy” nimellä New Baccara. Kumppanikseen Maria sai Mayten ensimmäisen vara-Baccaran Marisa Perezin. Pian myös ”New” -etuliite pudotettiin pois ja tämäkin duo jatkoi levytyksiä ja keikkailua pelkkänä Baccarana. Vuonna 2004 Maria ja Marisa osallistuivat brittiläiseen tosi-tv-ohjelmaan ”Hit me baby one more time”, jossa muisteltiin parrasvaloista kadonneita hittiartisteja ja -yhtyeitä. Vuonna 2008 Marisa Perez sairastui ja joutui jättämään laulualan. Hänen tilalleen Marian rinnalle tuli toinen Mayten ex-kumppani Cristina Sevilla. Myös Maria on ainakin vuosina 1990. 1999, 2005 ja 2016 käynyt studiossa ikuistamassa ”Yes sir, I can boogien” uuteen uskoon.
Vuonna 2017 alkoi kuitenkin hedelmällisempi yhteistyö espanjalaistuottaja Luis Rodriguesin kanssa. Rodriguez oli tuottanut jo New Baccaran singlet ja lisäksi hänet tunnetaan yhteistyöstä mm. Dieter Bohlenin kanssa sekä vaimonsa eurodiscolaulajatar Lian Rossin äänitteiltä. Miehen Team33 -levymerkillä julkaistu albumi ”I belong to your heart” sisälsi 11 upouutta eurodiscorallia sekä ”Fantasy boy 2017” uusintalaitoksen. 11.9.2021 tapahtui kuitenkin ikävin mahdollinen ja Maria Mendiola poistui keskuudestamme vakavan sairauden uuvuttamana 69-vuotiaana. Mutta kahden Baccaran tarina ei pääty vieläkään. Marian viimeinen bändikaveri Cristina Sevilla ilmoitti jatkavansa toimintaa Baccara-nimen alla. Uusi kumppanikin on jo valittuna. Hän on Helen de Quiroga. Tuoreimman Baccaran ensimmäinen single ja video ”Don’t let this feeling go away” julkaistiin syyskuussa 2022.
RETROPOPPARI 
Jätä kommentti