Edem Ephraim (s. 1.7.1959 Lontoo) ja Dennis Fuller (s. 19.6.1959 Jamaica) tapasivat toisensa jo koulussa Lontoon Greenwichissä. Molemmilla oli vahva kiinnostus liikunnallisiin ja tanssillisiin harrastuksiin sekä mm. rullaluistimiin. Dennis olikin vuonna 1979 Roxy rollers -kokoonpanon jäsenenä. He julkaisivat singlenkin nimeltään ”I need a holiday”. Vuonna 1981 kaverukset muuttivat Saksan Hampuriin ja elättivät itsensä näyttelijöinä, tanssijoina ja katuviihdyttäjinä. Hampurilaiset alkoivatkin pian kutsua veijareita nimellä ”London boys”.
Roxy rollers – I need a holiday (audio)
Vuonna 1986 he solmivat levytyssopimuksen Teldec-yhtiön kanssa ja heidän lempinimestään tuli myös duon virallinen esiintyjänimi. Tuottaja Ralf-René Maué loihti Lontoon pojille omanlaisensa vauhdikkaan saundimaailman, joka yhdisti hi-nrg-discon, sielukkaan laulun ja popmelodiat. Heti ensimmäinen levytys ”I’m gonna give my heart” nostatti tunnelmaa saksalaisissa discoissa. Toinen singlejulkaisu ”Dance, dance, dance” oli erityisen suosittu Japanissa. Parin seuraavan vuoden aikana julkaistut kappaleet ”Harlem desire” ja ”My love” lisäsivät kaksikon tunnettavuutta ja pohjustivat tietä ensimmäiselle pitkäsoittojulkaisulle.
London boys – I’m gonna give my heart (tv-esitys)
London boys – Dance dance dance (audio)
London boys – Harlem desire (musiikkivideo)
London boys – My love (tv-esitys)
Vuonna 1988 päivänvalon nähnyt täyspitkä kokoelma London boys -energiaa sai nimekseen ”The twelve commandments of dance” ja se tarjosi kuulijoille juuri sitä lupasikin: kaksitoista käskyä laittaa tossua toisen eteen ja siirtyä kohti tanssilattiaa. Huippuunsa viritetyn energian lisäksi albumi sisälsi vähän eksoottisempiakin tunnelmia, ehkä hieman värinöitä legendaarisesta Boney M. -yhtyeestä. Poikain kotimaa Britannia päätettiin valloittaa seuraavalla singlelohkaisulla ”Requiem”. Se ei kuitenkaan käynyt ihan yhdessä yössä, mutta kun London boys pääsi esiintymään televisioon Pete Watermanin ”Hitman and her” -ohjelmaan nousivat he samalla Britti-yleisön tietoisuuteen. Samalla he lunastivat paikkansa myös Pete Watermanin ”Hitman roadshow” -kiertueella ja lopulta keväällä 1989 ”Requiem” kohosi singlelistan sijalle 4.
London boys – Requiem (musiikkivideo)
Seuraavana singlenä julkaistiin upouusi kappale ”London nights”, joka ei sisältynyt esikoisalbumin eurooppalaiselle versiolle. Heinäkuussa 1989 levy komeili Britti-listan kakkosena, edellään vain Pete Watermanin toisen suojatin Sonian esikoissinkku ”You’ll never stop me loving you”. Albumin Britti-versio nousi pitkäsoittolistalla sijalle 2 ja myi Isossa-Britanniassa platinaa. Britanniassa singlenä lohkaistiin muille eurooppalaisille tutut ”Harlem desire” ja ”My love”, jotka eivät enää yltäneet topteniin asti. Pete Watermanin PWL-yhtiön mixmaster Pete Hammond työsti useistakin kappaleista myös ajan hengen mukaisia remixejä.
London boys – London nights (musiikkivideo)
London boysin over-night-success alkoi hiipua ja seuraavalle albumille ”Sweet soul music” mukaan otetut gospel- ja soul-elementit eivät olleet kaupallisesti onnistunein mahdollinen ratkaisu. Paitsi Suomessa yllättäen vuoden 1991 ”Sweet soul music” -single oli duon menestynein julkaisu. Levymyynnin suosio jatkoi euroopanlaajuisesti laskuaan 1990-luvun alussa julkaistujen pitkäsoittojen ”Love 4 unity” ja ”Hallelujah hits” myötä, mutta Edemin ja Dennisin energinen lavapreesens ja alku-uran hitit vetivät edelleen katsojia livekeikoille. Kaikki päättyi kuitenkin 21.1.1996, kun ystävykset olivat matkalla Itävallan alpeille laskettelulomalle. Heidän autonsa törmäsi nokkakolarissa vastakkaiselle kaistalle ajautuneen rattijuopon autoon. Kyydissä oli poikien lisäksi Edemin vaimo Bettina ja heidän yhteinen ystävänsä. Kaikki saivat surmansa, kuten myös kolarin aiheuttaneen auton kuljettaja. Edemin ja Bettinan 3-vuotias poika Stevie ja Dennisin tytär, 10-vuotias Laura eivät olleet mukana. Heidän lisäkseen London boysit – Edemin ja Dennisin – muistaa edelleen tänäkin päivänä iso fanijoukko.
London boys – Sweet soul music (musiikkivideo)
Kappalelista (2009 Cherry Pop special edition):
1. Requiem
2. Kimbaley (My Ma-Mama Say)
3. Harlem Desire
4. Chinese Radio
5. Wichitah Woman
6. My Love
7. London Nights
8. I’m Gonna Give My Heart
9. El Matinero
10. Dance Dance Dance
11. Sandra
12. The Midi Dance
Bonuskappaleet:
13. Requiem (London remix)
14. London nights (London remix)
15. Harlem desire (extended remix)
16. My love (extended remix)
Alkuperäinen painos sisältää kappaleen ”London nights” tilalla kappaleen ”Helpless”.
Lähteet:
The twelve commandments of dance (special edition) -albumin kansilehti (Cherry Pop 2009)
Timo Pennanen – Sisältää hitin (Otava 2006)
RETROPOP 
Vastaa