Raul Reiman (s. 11.9.1950 – k. 12.2.1987) oli yksi tuotteliaimmista suomalaisista iskelmäsanoittajista. Reiman syntyi Helsingissä ja vietti nuoruutensa Toijalan seudulla. Hän opiskeli sähköasentajaksi, mutta oli myös musiikillisesti ja kielellisesti lahjakas. Reiman esitteli tekstejään levytuottaja Toivo Kärjelle, joka huomasi hänen kykynsä ja opasti lisää tekniikkaa. Ensimmäinen Raul Reimanin julkaistu sanoitus oli Leo Luodon esittämä ”Villi Milly” vuodelta 1974.
Ujona ja herkkänä ihmisenä tunnettu Reiman ei juurikaan viihtynyt julkisuudessa ja monien rempseiden rallien lisäksi hänen sanoituksissaan viitattiin toisinaan kuolemaan ja tuonpuoleiseen. Tällaisia olivat esimerkiksi Rexin Syksyn Sävel -kilpailussa esittämä ”Puhtaat purjeet” sekä toinen Rexin tulkinta ”Kun sen aika on”. Euroviisukarsinnoissa puolestaan aihetta lähestyi Lea Laven kappaleessaan ”Aamulla rakkaani näin” sekä yleismaailmallisemmin Taiska laulussaan ”Hiroshima”. Reiman toimi kaksi singleä levyttäneen yhtyeen Prinsessa Kultakutri keulahahmona, jonka kappale ”Viimeinen kesä” kuului myös tähän kategoriaan. Tämäntyyppiset laulut Reiman usein myös itse sävelsi.
Raul Reimanin elämä päättyi oman käden kautta hänen ollessaan vasta 36-vuotias. Lyhyehköksi jääneestä elämästä ja urasta huolimatta, Reimanin kirjoittamia sanoituksia on julkaistu levyillä lähes 900 kappaletta. Niistä tunnetuimpia ovat ”Titanic” ja ”Kolmekymppinen” (Frederik), ”Minttu sekä Ville” (Jonna), ”Tummat silmät, ruskea tukka” ja ”Sata kesää, tuhat yötä” (Paula Koivuniemi), ”Sinä olet hän” (Berit), ”Avaa hakas” (Kake Randelin), ”Lämmin, hellä ja pehmoinen” (Matti Esko), ”Huone 105” ja ”Anna rakas raju hetki” (Nisa Soraya) ja ”Olen suomalainen” (Kari Tapio).
Paljon materiaalia on myös suomalaisartistien pitkäsoittolevyjen raidoilla. Esimerkiksi Beritin vuoden 1984 LP-levy ”Sinä olet hän” on kokonaan Reimanin tekstittämä. Ei ollut tavatonta, että Einin tai Kake Randelinin 1980-luvun älppäreiden kappaleista reilusti yli puolet oli sanoittanut Raul Reiman. Eniten hänen tekstejään on levylle ikuistanut edellä mainittujen lisäksi ainakin Frederik, Matti Esko, Jonna (Tervomaa), Meiju Suvas sekä Mona Carita. Yksi Reiman-aarreaitta on myös esimerkiksi Dannyn vuoden 1986 albumi ”Ninja”.
LUE LISÄÄ: Dannyn albumista ”Ninja”
Reiman on kääntänyt suomeksi lukuisia kasaripopin klassikkoja, kuten ”Ihanaa elämää (Raising my Family)” (Anita Hirvonen), ”Iltaloma (Japanese boy)” (Armi Aavikko), ”Helli mua hiljaa (Words)” (Berit), ”Olen neitsyt (Like a Virgin)” ja ”Xanadu” (Eini), ”Tiina Titityy (Dance Little Bird)” (Jaana Wilenius), ”Sunshine Reggae” (Jokke Seppälä), ”Susanna (Suzanne)” (Kirka), ”Tahdon miehen (Where is my Man)” (Marja Koski), ”Ensi kertaa (I Surrender)” (Markku Aro), ”Kun lähdet armeijaan (You’re in the Army Now)” (Meiju Suvas), ”Mikä fiilis (Flashdance)” ja ”Kaupungin lapset (Kids in America)” (Mona Carita), ”Kelpaisiko seksi? (Do Ya Think I’m Sexy)” ja ”Vamos a la playa” (Seitsemän seinähullua veljestä), ”Villi vapauden kaipuu (Looking for Freedom)” (Taiska) ja ”Koputa puuta (Knock on Wood)” (Virve Rosti).
11.9.2025 tulee kuluneeksi 75 vuotta Raul Reimanin syntymästä ja Helsingin Kulttuuritalolla järjestetään maestron syntymäpäivän aattona 10.9.2025 klo 19:00 muistokonsertti. Samaan aikaan julkaistaan myös Juha-Matti Tammelan ja Antti Luukkasen kirjoittama elämäkerta ”Raul Reiman – Iskelmäsanoittajan elämä” (Tammi). Tammela toimii myös konsertin juontajana. Hänen lisäkseen lavalle nousee Rami Loukolan kokoama orkesteri ja 19 solistia, joista monet ovat levyttäneet Reimanin lauluja jo hänen elinaikanaan.
Lea Laven (s. 1948) on Suomen iskelmätaivaan kirkkaimpia tähtiä Katri Helenan, Paula Koivuniemen ja Marion Rungin rinnalla. Hänen ensialbuminsa ilmestyi jo vuonna 1970 ja sittemmin niitä on julkaistu reilusti yli parisen kymmentä. Raul Reimanin dramaattisimpiin töihin kuuluva ”Aamulla rakkaani näin” osallistui Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 1978 sijoittuen hienosti jaetulle toiselle sijalle. Kappale on myös Reimanin sävellys. Voitto sen sijaan napsahti seuraavana vuonna Syksyn Sävel -kilpailussa Jori Sivosen säveltämällä ja Raul Reimanin sanoittamalla kappaleella ”Ei oo, ei tuu”, josta on tullut ikivihreä iskelmäklassikko.
Juhamatti (oik. Jussi Mäkelä, s. 1950) kuuluu Raul Reiman konsertin tunnetuimpiin tähtiin. Iskelmän ystäville häntä ei varmaankaan tarvitse esitellä ja 1980-luvun alkupuoliskolla Juhamatin albuminsa myivät järjestäen kultaa. Juhamatti on levyttänyt useita Raul Reimanin sanoituksia, joista kiistatta tunnetuimmat klassikot ovat ”Volga” sekä ”Pieni ja lämpöinen”. Onpa Reiman suomentanut myös legendaarisen ”The Love Boat (Lemmenlaiva)” -televisiosarjan komean tunnussävelmänkin Juhamatin laulettavaksi nimellä ”Vain rakkaus”.
Satu Pentikäinen (s. 1962) syöksyi show-elämän pyörteisiin jo 14-vuotiaana. Hän pääsi sisarensa Tuire Pentikäisen suosittelemana Tapani Kansan kesäkiertueelle vuonna 1977. Kesätyöt jatkuivat seuraavanakin vuonna samoissa merkeissä ja pian Sadun tie kulki jo levytysstudioonkin. Syntyi hittisingle ”Menolippu”, jonka Satu ikuisti 16-vuotiaana. Vuonna 1979 Satu voitti Suosikki-lehden Miss Farkku Suomi -kilpailun ja hänen tunnettavuutensa kasvoi kasvamistaan.
Vuonna 1980 ilmestyi esikois-LP ”Satu”, joka sisälsi ikivihreäksi nousseen balladin ”Jos se voisi olla totta”. Kappale on Hillel Tokazierin sävellys ja Raul Reimanin sanoitus. Satu levytti neljälle ensimmäiselle vuosina 1980-1984 ilmestyneille LP-levyilleen lukuisia Reimanin tekstejä, kuten ”Nää bootsit on mun omat” eli alun perin ”These boots are made for walkin'” (1984). Vuonna 1986 ilmestyneen viidennen ja viimeisen albumin jälkeen Satu kyllästyi iskelmähulinaan ja kouluttautui musiikinopettajaksi, minkä jälkeen häntä on nähty esiintymislavoilla harvoin.
Pirjo Lehti (s. 1953) osallistui ensimmäisiin iskelmälaulukilpailuihinsa voitokkaasti jo 14-vuotiaana ja ensimmäinen levytys tapahtui vuonna 1969. Silloin 16-vuotias Pirjo ikuisti levylle käännösiskelmät ”Jos vielä kohdataan”/”Auringonpistos”. Vuonna 1975 säveltäjä/tuottaja Erik Lindströmin alaisuudessa syntyi LP-levy ”Etkö uskalla mua rakastaa”, joka sisälsi Lindströmin uusia sävellyksiä, käännösiskelmiä sekä muutaman Pirjon oman tekstin.
Suurelle yleisölle Pirjo tuli kuitenkin tutuksi vasta vuonna 1980 osallistuttuaan Syksyn Sävel -kilpailuun Jori Sivosen säveltämällä ja Raul Reimanin sanoittamalla balladilla ”Portit”. Pirjon omaa nimeä kantava, Jori Sivosen tuottama LP-levy ilmestyi seuraavan vuoden alussa Finnlevy-levymerkillä. Menestys jäi kuitenkin laimeaksi ja kolmas pitkäsoitto ilmestyi jälleen eri levy-yhtiöllä. Sitä saatiin kuitenkin odottaa vuoteen 1985. Hyvistä yrityksistä huolimatta Pirjo Lehdestä ei koskaan tullut kaikkien tuntemaa eturivin iskelmätähteä ja myöhemmin hän hankkinut elantonsa mm. taksinkuljettajana.
Eija Sinikka (oik. Jokinen, s. 1952) on pitkän linjan iskelmälaulaja, jonka ura levytysstudiossa alkoi jo vuonna 1973. Eija Sinikka on levyttänyt useita Raul Reimanin sanoituksia monille LP-levyilleen. Mukaan mahtuu monia hymyn huulille nostavia rempseitä renkutuksia, kuten ”Tahdon saada kunnon miehen”, ”Tekstaa mielees tää”, ”Tavallinen perjantai”, ”Äiti joka työssä käy” sekä nykypäivänä hieman kyseenalaisen klangin saanut auringonpalvontalaulu ”Ihan neekeri”.
Leo Luoto (s. 1952) on pitkän linjan ammattimuusikko, joka on työllistänyt itsensä alalla jo 1960-luvun lopulta lähtien. Ensimmäiset levyjulkaisut ilmestyivät vuonna 1973 Kalmar Union -yhtyeen kanssa ja sen jälkeen Leo on duetoinut mm. Lea Lavenin ja Marion Rungin kanssa. Suurin suosion huippu asettuu 1980-luvun puoliväliin, kun Leo kilpaili MTV:n Kevään Sävel -kilpailussa kappaleella ”Yö on kuin meitä varten”. Vuonna 1985 ilmestyneen iskelmällisen sooloalbumin suurin hitti oli kuitenkin Raul Reimanin Opus 5 -yhtyeen ”Live is Life” -kappaleesta suomentama ”Villi yö”.
Päivi Kautto-Niemi (s. 1952) levytti 1970-luvun lopulla muutaman mojovan pikkuhitin, kuten suomenkielisen version Boney M. -hitistä ”Sunny” sekä Toivo Kärjen klassikkotangon ”Liljankukka” discosovituksena. Syksyllä 1979 Päivi sijoittui neljänneksi Syksyn Sävel -kilpailussa Esa Niemisen säveltämällä kappaleella ”Pakoon” ja samalla päättyi hänen kolmen LP-levyn putkensa Finnlevyn tallissa. ”Sillä siisti” -älppäriltä löytyy neljä Raul Reimanin tekstiä.
Anja Niskasen (s. 1968) voitokas Syksyn Sävel -kappale ”Ollaan hiljaa vain” on jäänyt monien mieleen ja nuoren laulajattaren omaa nimeä kantava esikoisalbumi myi hienosti kultaa. Kyseiseltä LP:ltä löytyy kaksi Raul Reimanin sanoitusta, suosittu ”Lauantaina bailataan vaan” -ralli sekä hieman tuntemattomampi ”Nykyaikaa”. Anja keskittyi menestyslevyn ja yhden singlen jälkeen opintoihin ja tavalliseen elämään, mutta on viime vuosina tehnyt osa-aikaisesti paluuta parrasvaloihin uusien levytysten ja esiintymisien myötä.
LUE LISÄÄ: Anja Niskasen albumista ”Anja Niskanen”
Tuijamaria (oik. Palonen, s. 1965) kävi Finnlevyn Timo Lindströmin luona koelauluissa jo 15-vuotiaana, mutta tuottaja passitti hänet vielä kotiin kasvamaan muutamaksi vuodeksi. Laulajan 18-vuotis syntymäpäivän kynnyksellä koelaulut otettiin uusiksi ja lopputuloksena syntyi levytyssopimus.
Simpsakan näköisenä tyttönä Tuijamaria sai huomiota ja ihailua osakseen. Keväällä 1983 ilmestynyt single ”Ai-Ai Jussi” aiheutti yleisössä suoranaista villiintymistä ja nimikirjoitusten pyytäjiä riitti. Kappale oli suomennos Modern Romance -yhtyeen TOP-10-hitistä ”Ay Ay Ay Ay Moosey”. Kääntöpuolelta löytyy Phoebe Catesin esittämän elokuvasävelmän ”Paradise” suomenkielinen versio ”Paratiisi”, joka oli myös samannimisen leffan tunnari.
Toinen single ”Pac-Man-kuume” oli versio Buckner & Garcia -duon joulukuussa 1981 ilmestyneestä hitistä ”Pac-Man-Fever”. Suomenkieliset sanat kynäili Raul Reiman salanimellä Titta Jaskari. Originaali myi Yhdysvalloissa yli miljoona kappaletta ja nousi Billboard-listan kärkikymmenikköön. Kappale perustui tietenkin vuosikymmenen alun samannimiseen Arcade-menestyspeliin. Suomeen ”Pac-Man-kuume” rantautui vähän jälkijunassa ja Tuijamaria sai kiertää lanseeraamassa uutuutta erilaisissa markkinointitilaisuuksissa. Nämä kaksi singleä ja 15 minuuttia julkisuudessa riittivät Tuijamarialle, joka siirtyi elämässään uusille urille.
Suomen Baccara oli Bon Bon -tyttöduo, jonka muodostivat Nina Keres (s. 1959) ja Outi Lindgren (s. 1959). Tytöt tutustuivat Steiner-koulun musiikkiluokalla ja huomasivat ääntensä sopivan hyvin yhteen stemmalaulantaa silmällä pitäen. Vuonna 1976 he osallistuivat Apu-lehden Iskelmähaavi-kiertueelle nimellä Nina ja Outi, ja pääsivät levyttämään kiertueen yhteydessä kootulle ”Uudet tähdet tulevat” -kokoelmalevylle.
Baccaran hurmattua koko Euroopan, EMI-levy-yhtiön tuottajien päät kääntyivät vuonna 1978 Ninan ja Outin suuntaan. He saivat saman tien levyttää kokonaisen albumin, joka sisälsi toki muitakin kuin Baccaran kappaleita. Myös pari suomalaista originaalia. Raul Reiman teki tekstin Baccara-ralliin ”Koochie-Koo” nimellä ”Yksi yö”. Bon Bon käväisi myös edustamassa Suomea Intervision laulukilpailuissa Sopotissa. Vuoden 1979 puolella heiltä ilmestyi ennen pillien pussittamista vielä yksi single, jonka A-puolen täytti Blondien ”Heart of Glass” eli Raul Reimanin sanoin ”Läpinäkyvää”. Konsertissa Outi nousee lavalle kahden tyttärensä kanssa, mutta Ninaa ei tällä kertaa estradilla nähdä.
Minna Ikonen (s. 1965) kuului Vexi Salmen Gold Disc -levymerkin löytöihin ja hänen esikoissinglensä ”Elkeet kuin pedolla” vuonna 1983 sai mukavasti radiosoittoa. Kappaleen sävelsi Vexin hyvä ystävä Matti ”Fredi” Siitonen ja sanoittajamestari itse kirjoitti samannimisen esikoisalbumin kaikki tekstit. Vuonna 1984 Minna osallistui Syksyn Sävel -kilpailuun kappaleella ”Panin tiikerin tankkiin”, jonka nimen Salmi pihisti Esso-huoltoasemaketjun mainoslauseesta. Kappale löytyy Minnan toiselta ja viimeiseltä LP-levyltä ”Annan kunnolla palaa”, jolle Salmi on kelpuuttanut myös kolme Raul Reimanin sanoitusta sekä yhden Juha Vainiolta.
Kati Kaasalaisen (s. 1971) kiistatta tunnetuin levytys on televisiosarjan ”Peukaloisen retket” tunnussävelmän suomalainen versio. Jukka Koivisto tuotti Katille kokonaisen LP-levyllisen lastenlauluja vuonna 1984 otsikolla ”Ki ki kii”. Osan teksteistä kirjoitti Raul Reiman, kuten esimerkiksi kappaleen ”Tarzan”. Katin ura lapsitähtenä päättyi vuonna 1986 Eurovision laulukilpailujen voittokappaleen ”J’aime la vie” suomennokseen ”Elän rakastaen”.
Ville Leinonen (s. 1975) on uudemman polven laulaja-lauluntekijä, jonka iskelmäihmiset muistavat cover-albumeistaan ”Hei” (2007) ja ”Hei taas” (2017). Levyt sisältävät uusia versioita 1980-luvun iskelmähiteistä, myös monia Raul Reimanin sanoittamia. Lokakuussa 2006 Toijalan Kellariteatterissa esitettiin Raul Reimanista kertova esitys ”Iskelmärunoilija Raul Reiman”, jonka nimiroolin Leinonen näytteli.
Heidän lisäkseen konsertissa esiintyvät:
Arto Nuotio
Tarja Ylitalo
Mira Kunnasluoto
Charlotta Saari
Ira Kaspi
Harri Nuutinen
Mutta missä ovat uutterimmat Raul Reimanin tekstien tulkit, kuten Berit, Eini, Kake Randelin, Meiju Suvas, Matti Esko tai Jonna? Kaikkia kysyttiin mukaan, mutta erilaiset syyt olivat ikävä kyllä esteenä. Retropoppari on kyllä mielissään erittäin persoonallisesta ja mielenkiintoisesta esiintyjäluettelosta ja vierailevat solistit tulkitsevat varmasti muut kappaleet vakuuttavasti. Mona Caritan comeback olisi ollut iskelmäfanille vuosisadan kovin juttu, mutta varmasti jo liikaa vaadittu.
KUUNTELE RETROPOPPARIN SOITTOLISTAA ”100 Raul Reimanin sanoittamaa kasarihittiä” SPOTIFYSSA:
SEURAA RETROPOPPARIA SOMESSA:
Lähteet:
Latva – Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas – 500 suomalaista viihdetaiteilijaa (WSOY 2004)
Raul Reiman konserttitapahtuman Facebook-sivut
Discogs
Wikipedia
RETROPOPPARI 