Levyraati on yksi Suomen tv-historian pitkäkestoisimmista ohjelmista. Sitä esitettiin yhtäjaksoisesti vuosina 1961-1997 ja pienen tauon jälkeen uutena versiona vuosina 2002-2005. Suomalainen Levyraati pohjautui brittiläiseen Juke box jury -ohjelmaan, joka oli rantautunut Britanniaan Yhdysvalloista. Idea oli siis kaikissa sama. Raati kuuntelee musiikkikappaleita ja arvostelee ne sekä sanallisesti että pistein.
1960-luvulla ei vielä tunnettu sanaa ohjelmaformaatti, joten ideoita kopioitiin Suomessa surutta. Levyraadin ensimmäinen isäntä Jaakko Jahnukainen (s. 15.3.1825 – k. 8.10.1980) oli mitä ilmeisimmin nähnyt Juke box juryn televisiosta ulkomailla ja päätti lanseerata ohjelman tännekin. Jahnukainen isännöi Levyraatia kuolemaansa asti vuoteen 1980. Samaan tyyliin meille tuotiin myöhemmin mm. Napakymppi, joka vasta myöhemmin todettiin maailmalta kopioiduksi ohjelmaideaksi. Aikaan ennen internetin globalisaatiota Tapio Rautavaarakin saattoi säveltää saman kappaleen kuin Johnny Cash.
Jahnukainen tunnettiin vannoutuneena jazz-miehenä ja Levyraadin tunnussävelmäkin oli Clifford Brownin ja Max Roach Quintet levyttämä ”The blues walk”. Samalla hän suhtautui halveksuvasti kaupalliseen pop-musiikkiin ja iskelmään tuomiten esimerkiksi The Beatlesien kappaleet ”mölinäksi”. Hän ujuttikin aina mukaan arvosteltavien levyjen joukkoon vähintään yhden jazzlevyn.
Raatiin kuului vakiojäseniä sekä vaihtuvia jäseniä. Muistettavimpia vakiokasvoja olivat varmasti entisen pääministerin ja valtakunnansovittelijan Keijo Liinamaan puoliso Pirkko Liinamaa sekä Oulunkylän pop- ja jazz-opiston perustaja ja rehtori Klaus Järvinen. Molemmat olivat mukana Levyraadissa vuosina 1976-1989. Liinamaan sanottiin edustavan raadissa tavallista musiikinkuuntelijaa ja Järvisen puolestaan musiikin ammattilaista. Muita pidempään ohjelmassa istuneita olivat mm. Tapani Ripatti, Petri Kaivanto, Mari Vesala ja Jukka Kuoppamäen Sirpa-vaimo. Vuosina 2002-2005 ainoa vakioraatilainen oli radiotoimittaja Njassa (oik. Jyrki Jantunen).
Jahnukaisen kuoltua Levyraatia juonsi yhden kauden Vesa Nuotio, jonka jälkeen pitkäaikaiseksi isännäksi tuli Jukka Virtanen. 1980-luvun katsojille Levyraati henkilöityikin nimenomaan Virtaseen. Vuosina 2002-2005 juontajina toimivat Raakel Lignell ja Ruben Stiller.
Erityisesti 1980-luvulla, ennen kaapelitelevisiota, Suomen television musiikkiohjelmat olivat harvinaista herkkua. Usein ainoa ulkomaalaisen pophitin musiikkivideo nähtiin Levyraadissa. Mukaan päässeet kotimaiset esitykset saivat myös huikean näkyvyyden, sillä ohjelmaa seurasi säännöllisesti noin 1,5 miljoonaa katsojaa. 1960-luvun katsojaennätys hipoo kahta miljoonaa.
Levyraati oli säännöllinen puheenaihe työpaikkojen kahvihuoneissa ja koulujen pihoilla, ja raadin mielipiteitä tietenkin kritisoitiin. Esimerkiksi Dingon uran on sanottu saaneen lähtölaukauksensa, kun ”Sinä ja minä” -kappale voitti Levyraadin.
Ohjelman alkuvaiheessa Levyraadissa kuunneltiin kirjaimellisesti levyjä. Jaakko Jahnukainen kuljetti singlet studioon salaperäisessä mustassa salkussa ja kuunneltavien äänitteiden nimiä tai esittäjiä ei paljastettu raatilaisille ennen arvostelua – kuten ei myöhemminkään. Kuvaruudussa katsojat saivat katsella tarkkaavaisten raatilaisten pohdiskelevia ilmeitä ja still-kuvia esiintyjistä. Myöhemmin Levyraati-esityksiin kuvattiin Maikkarin studiolla esitykset ja vielä vähän myöhemmin keskityttiin valmiisiin musiikkivideoihin. Osaltaan Levyraati auttoi suomalaisen musiikkivideokulttuurin edistämistä.
Levyraadin merkityksellisyydestä musiikkikulttuurissa ja yhteiskunnassa kertovat myös siitä tehdyt lukuisat parodiat. Esimerkiksi Sleepy sleepers levytti vuonna 1981 albumin ”Levyraati”, jossa biisien välissä kuultiin humoristisia arvosteluja. Sleeppareiden tuomareita olivat Kulaus Vesinen ja Pirkko Huivimaa. Suosikin Nyrök city -sarjakuvassa Mauri Kunnas taiteili ”Levyraato”-ohjelman isännäksi karikatyyrin Nahju Nahjusesta ja tuomareiksi mm. Kaija Liimapään, Teppana Ripakintun ja Klasu Torvisen.
MTV3 -kanava on ilmoittanut palauttavansa Levyraati-ohjelman televisioon kevätkaudella 2024. Juontajaa tai vakioraatilaisia ei ole vielä paljastettu.
SEURAA RETROPOPPARIA SOMESSA:
Lähteet:
Wikipedia
Helsingin sanomat
Iltalehti
RETROPOPPARI 