Anita Hirvonen – De va kukku de (1982)

Anita Hirvosen (s. 1946) ura levylaulajana alkoi jo parikymppisenä vuonna 1966 ja koko vuosikymmenen lopun hän julkaisi singlejä tasaiseen tahtiin. Mukaan mahtui hittejäkin, kuten ”Itke vaan jos helpottaa” sekä ”Sormet pois”. Rempseä Anita sai palstatilaa myös seksikkään Mini-Anita -imagonsa ansiosta, jolla viitattiin hänen hameenhelmansa pituuteen. Anita Hirvonen oli eräänlainen uranuurtaja, joka reippaissa iskelmissään oli ensimmäisiä naissolisteja joka antoi pojille rukkaset eikä jäänyt ruikuttamaan miesten perään. 1970-luvulle tultaessa ura levyttävänä artistina lopahti ja hän toimi mm. ravintoloitsijana yhdessä silloisen aviomiehensä, ex-nyrkkeilijä Harri Piitulaisen kanssa. Viikonloppuihin mahtui laulukeikkojakin ja vauhdikkaista esiintymisistään tunnetulla Anitalla riitti kysyntää sillä saralla.

Vuonna 1976 Anita solmi levytyssopimuksen Jukka Kuoppamäen Satsanga-levy-yhtiön kanssa ja päivänvalon näki hänen ensimmäinen LP-levynsä ”Tänään”. Levy sisälsi yksinomaan käännöskappaleita, jotka olivat tulleet yleisölle tutuiksi jo muiden artistien esittäminä. Seuraavana vuonna Anita Hirvonen sai kuitenkin oman hittinsä, kun Chrisse Johansson löysi hänelle käännösiskelmän ”Sydän rakastaa”, alunperin argentiinalaisen Ricardo Ceratton ”Amor con amor se paga”. Johanssonin suomentama kauniin kaihoisa balladi iski suomalaisten sydämiin. LP-levyn ”Villitsee mun” tuotti Jori Sivonen. Vuonna 1980 Anita Hirvonen solmi Suomen iskelmämarkkinoita yksinoikeudella hallinneelta Finnlevyltä valtaamaan saapuneen kansainvälisen CBS-levy-yhtiön kanssa sopimuksen ja CBS osti oikeudet Anitan edelliseen pitkäsoittoon. Iskelmäosastoa luotsasi Chrisse Johansson, jonka kanssa Anita oli tehnyt yhteistyötä aiemminkin. Älppäri julkaistiin uudelleen nimellä ”Sydän rakastaa”.

Siitä alkoi Anitan hurja hittikausi, joka kesti koko 1980-luvun alkupuolen. Tuottajaksi pestattiin iskelmämaestro Veikko Samuli, joka sävelsikin valtaosan seuraavan albumin ”Ovi sydämeen” sisällöstä. Suurimmaksi hitiksi vuonna 1981 julkaistulta kiekolta nousi kuitenkin käännöskappale ”Rantaregee”, alunperin Bill Loveladyn ”One more reggae for the road”. Muita suosittuja lauluja olivat Samulin säveltämät ”Et usko kuinka koskeekaan” ja ”Lavarääkkilaulaja”. Todellinen jackpot oli vuorossa vuotta myöhemmin. Veikko Samuli jatkoi edelleen puikoissa, mutta hänen sävelmiään albumilla ”De va kukku de” kuultiin vain kaksi kappaletta.

Nimikkohitin kirjoitti yksi tuon ajan tuotteliaimmista iskelmänikkareista, Esko Koivumies. Mies mm. Marion Rungin menestyksekkään intervisio-hitin ”Hyvästi yö” takaa. ”De va kukku de” oli kuitenkin eri maata reipastempoisessa rempseydessään. Chrisse Johansson kirjoitti salanimellä Minttu ajan hengen mukaisen tekstin Ruotsiin paremman elintason perässä haikailevasta perheenisästä. Reippaan Anitan mielestä moinen haihattelua oli ”kukkua” ja siitähän suomalaiset tykkäsivät. Alunperin tämä levyn tunnetuin laulu julkaistiin 7-tuumaisen singlen B-puolella, mutta A-puolen ”Miten yksinäinen” on jäänyt melko lailla unholaan. Toinen suosittu laulu levyllä oli jälleen reggae-rytmistä lainatavaraa. Tällä kertaa lainaus suoritettiin Steve Kekanalta ja suomenkielisen asun sai hänen hittikappaleensa ”Raising my family” eli Raul Reimanin suomentamana ”Ihanaa elämää”. 1990-luvullahan Ressu Redfors The Sound of R.E.L.S.eineen teki kappaleesta oman ysäridancehenkisen näkemyksensä, tosin englanninkielellä.

Matti Puurtinen sai albumille mukaan kolme sävelmäänsä. Ensimmäisenä niistä kuullaan singlenäkin julkaistu kaunis balladi ”Miten yksinäinen”, joka vahvisti Anitan lahjakkuuden nimenomaan balladien tulkkina – reippaiden menobiisien ohella. Sanat olivat jälleen Chrisse Johanssonin käsialaa, tällä kertaa salanimen Linda Vallila varjossa. Tuottaja Samulin hengentuotteita olivat tasalaatuista perusiskelmää puolitempolla. ”Tarvitsin vuodet nuo” ja ”Ystäviä kiittää paljosta saan” toimivat vain mukavina LP-raitoina, vaikka ensinmainittu lohkaistiin levyltä toiseksi singleksi. Puurtisen ja Johanssonin ”Musta veli” on sen sijaan nykymittapuulla arvioiden vähän arveluttava rotuasetelmissaan: ”Pipo päässä Afrikassa katsoi musta veli”. Tuohon maailman aikaan ihan tavallinen iskusävel ja onhan sen siansaksalla/tankeroenklannilla rullautettu kertosävel kieltämättä eksoottisella tavalla tarttuva.

”Yöperhonen” löytyi hollantilaisen yhden hitin ihmeen Paula Ferronin tuotannosta ja ”Gigolo” puolestaan lahden toiselta puolelta, ruotsalaisen Eddie Olivan ohjelmistosta. Siihen, kuten yhteen toiseen levyn kappaleista, sanat kirjoitti salaperäinen Juuso Ruud, jonka pseudonyymin omistaja ei vieläkään ole paljastunut. Vahva veikkaukseni olisi, että hänkin on Chrisse Johansson. Jukka Kuoppamäki puolestaan loihti ihan omalla nimellään suomenkielisen tekstin klassikkoralliin ”Hi-lili, hi-lo”, joka on ensimmäisen kerran levytetty jo 1950-luvulla. Sittemmin kappaleesta on tehty kymmeniä eri tulkintoja, mutta tälle Anitan albumille se bongattiin todennäköisesti hollantilais-belgialaisen tyttöbändin Dream expressin tuoreehkolta älppäriltä. Tarkkasilmäisimmät muistanevat yhtyeen myös Eurovision laulukilpailuista.

”Olkoon” on italoiskelmä, jonka alkuperäinen esittäjä Rossella Caprioli levytti 1980-luvun alussa muutaman singlen. Niistä tämä 1950-luvun doo-wop-tunnelmia lainaileva ”Scemo” lienee suosituin. Alkuperäisen levytyksen sovitti Toto Cutugno. Albumin nimikkoraidankin säveltänyt Esko Koivumies on myös ”Kun saapuu yö” -kappaleen takana, mutta elämää suuremmaksi balladiksi se ei kasva. ”De va kukku de” -albumi on kokonaisuudessan kuitenkin laadukas iskelmälevy, joka sisältää ilahduttavan paljon alkuperäistä suomalaista materiaalia. Jos tarkkoja ollaan yli puolet. Se on osoitus Anita Hirvosen monipuolisuudesta tulkitsijana ja levy myikin ansaitusti edeltäjänsä tapaan kultalevyyn oikeuttavat 25.000 kappaletta.

Kappaleluettelo:

  1. De va kukku de (säv. Esko Koivumies, san. Chrisse Johansson)
  2. Miten yksinäinen (säv. Matti Puurtinen, san. Chrisse Johansson)
  3. Ihanaa elämää – Raising my family – (suom. san. Raul Reiman)
  4. Tarvitsin vuodet nuo (säv. Veikko Samuli, san. Chrisse Johansson)
  5. Musta veli (säv. Matti Puurtinen, san. Chrisse Johansson)
  6. Yöperhonen – Bonjour l’amour – (suom. san. Raul Reiman)
  7. Kolhitut kaksi elämää (säv. Matti Puurtinen, san. Chrisse Johansson)
  8. Gigolo (suom. san. Juuso Ruud)
  9. Hi-lili, hi-lo (suom. san. Jukka Kuoppamäki)
  10. Olkoon – Scemo – (suom. san. Juuso Ruud)
  11. Kun saapuu yö (säv. Esko Koivumies, san. Chrisse Johansson)
  12. Ystäviä kiittää paljosta saan (säv. Veikko Samuli, san. Chrisse Johansson)

Lähteet:
Fenno-musiikkiarkisto
Wikipedia
Anita Hirvonen – De va kukku de (CBS 1982, cd:n kansilehti)
Latva – Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas (WSOY 2004)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s