Modern Talking solisti Thomas Anders (oik. Bernd Weidung, s. 1963) on saanut päätökseen kunnianhimoiselta kuulostavan projektinsa "Thomas Anders …Sings Modern Talking". Hän on siis levyttänyt uudet versiot kaikista Modern Talkingin vuosina 1985-1987 julkaisemista kuudesta studioalbumista. Versiot on laulajan mukaan tehty 1980-lukua kunnioittaen, mutta hieman saundimaailmaltaan modernisoidusti. Lisähoukuttimena jokaiselle levylle on tehty kaksi kokonaan uutta kappaletta... Continue Reading →
Levyarvio: Frankie Goes to Hollywood debyytin erikoispainoksella kuullaan kymmenen kertaa Relax – Kuuntele Retropopparin versio Pleasuredomesta
FRANKIE GOES TO HOLLYWOOD: WELCOME TO THE PLEASUREDOME (SUPER DELUXE) (ZTT 2025) Ahneet levy-yhtiöt keksivät muutama vuosi sitten uuden tavan nyhtää viimeisetkin pennoset meidän yhä fyysisiä levyjä ostavien naavapartaisten kehäraakkien kukkaroista. Vanhat klassikkoalbumit julkaistaan täydennettyinä special expanded edition painoksina, joissa alkuperäisen levyn kylkeen on kaavittu kaikki mahdollinen materiaali studioiden miksauspöytien alta. Keksinnön ollessa vielä tuore,... Continue Reading →
Elokuva-arvio: ”Springsteen: Deliver Me from Nowhere” – Elokuva, joka yritti olla erilainen biopic, mutta unohti olla kiinnostava
SPRINGSTEEN: DELIVER ME FROM NOWHERE (2025), 119 min.Ohjaus: Scott Cooper Muusikoista kertovat elämäkertaelokuvat eli biopicit ovat viime vuosina olleet kovassa huudossa, vaikka melko usein vastaanotto katsojienkaan keskuudessa ei ole ollut pelkästään positiivista. Kriitikoista puhumattakaan. Minä en pidä itseäni suurena kriitikkona enkä minään elokuvataiteen asiantuntijana, joten saatan nauttia vähän taiteellisesti keskinkertaisemmastakin leffasta jos on viihdyttävä tai... Continue Reading →
Teatteriarvio: Uskomattoman hauska Titanique musikaaliparodia naurattaa vielä seuraavana päivänäkin
TITANIQUERiihimäen teatteri, 30.10.2025 Titanique on tyyliltään musikaaliparodia ja kenties ensimmäinen näkemäni tätä lajia. Esitystä voisi kutsua myös jukebox-musikaaliksi, sillä sen runkona toimivat Celine Dionin hittikappaleet. Ensimmäiseksi jäin miettimään, miksi juuri Celine Dionin lauluista koottuun jukebox-musikaaliin on tyylilajiksi valikoitunut parodia ja miksi tapahtumapaikaksi on otettu Titanic? En äkkiseltään keksinyt muita yhtymäkohtia, kuin sen että tarina rakentuu... Continue Reading →
Elokuva-arvio: WarGames/Sotaleikit – Kaikkien hakkerielokuvien äiti on edelleen ajankohtainen
WARGAMES - SOTALEIKIT (1983), 114 min.Ohjaus: John Badham "Wargames - Sotaleikit" oli moderni elokuvatapaus vuonna 1983 sijoittuessaan tietokoneiden ja erityisesti kotitietokoneiden maailmaan. Leffa oli jonkinlainen yhdistelmä teiniromantiikkaa ja kylmää sotaa, ja vetosi sitä kautta monenkirjavaan yleisöön. Pääosissa olivat kuitenkin tietokoneet, niin päähenkilö David Lightmanin (Matthew Broderick) IMSAI 8080 -mikrotietokone kuin Yhdysvaltojen armeijan ydinohjuksia kontrolloiva kuvitteellinen... Continue Reading →
TV-arvio: Hyvää viihdettä, kehno dokumentti – Tukkahevin hullu 80-luku sarja keskittyy sekoiluun ja draamaan
NÖTHIN' BUT A GOOD TIME - THE UNCENSORED STORY OF '80s HAIR METAL (2024)Ohjaus: Jeff Tremaine "Tukkahevin hullu 80-luku" suomenkielisen nimen saanut kolmeosainen amerikkalainen dokumenttisarja keskittyy 1980-luvun melodiseen hard rockiin, jota siis myös tukkaheviksi kutsuttiin. Muusikoiden pitkien ja tuohon aikaan usein myös tuuheaksi tupeerattujen hiuskuontaloiden ansiosta. Onpa genreä kutsuttu myös sukkahousuheviksi, sillä musikanttien keskuudessa suosittuja... Continue Reading →
Teatteriarvio: Porin teatterin Tootsiella oli sukkahousut makkaralla ja Joonas Nordman loisti poissaolollaan
TOOTSIEPorin kaupunginteatteri, 13.9.2025 Musikaalit ovat muotia ja vetävät teatterisaleja täyteen niin isoissa kuin pienemmissäkin kaupungeissa. Tuntuu, että jokainen teatteri ottaa näyttämökauteensa ainakin yhden musikaalin ja sen toki oltava myös nimenä vetävä, mielellään kansainväliseen menestykseen pohjautuva. Aihe saisi mielellään olla valmiiksi tuttu vaikkapa elokuvan tai populaarimusiikin maailmasta. Musikaaleja on kahta sorttia. On ns. "jukebox-musikaaleja", joiden laulut... Continue Reading →
Konserttiraportti: Sanat jäivät elämään – Raul Reiman muistokonsertti Kulttuuritalolla
"Raul Reiman - Iskelmäsanoittajan laulut" -muistokonsertti järjestettiin Helsingin Kulttuuritalolla keskiviikkona 10.9.2025. Olen kirjoitellut blogiini "arvosteluja" konserteista, joissa olen käynyt ja joihin olen omilla rahoillani lippuni hankkinut. Tämä tilaisuus on ajatuksissani jollain tapaa kaiken arvostelun yläpuolella, eikä sydämeni anna minulle lupaa kirjoittaa siitä varsinaista arvostelua tähtiluokituksineen. Tyydyn siis lähinnä kertomaan millaisena tapahtuman koin. En muistaakseni ole... Continue Reading →
Levyarvio: The Blow Monkeys uutuus on juuri se levy, jonka haluan vinyylinä hyllyyni
THE BLOW MONKEYS: BIRDSONG (Creation Youth 2025) The Blow Monkeys olisi sophistipop-genren kruununjalokivi, jos sellainen musiikillinen tyylilaji olisi olemassa. Asia jakaa musadiggarit kahteen koulukuntaan, mutta yhtyeen nokkamies Dr. Robert (oik. Robert Howard) inhoaa kyseistä nimitystä. Hän ei ainakaan itse myönnä esittävänsä mitään sophistipoppia. Neljäkymmentä vuotta myöhemminkin The Blow Monkeys on erittäin hienostuneen sofistikoitunutta, tyylikästä ja... Continue Reading →
Levyarvio: Kalifornia jättää kylmäksi – Belinda Carlislen uusi albumi on tuttu, turvallinen ja tylsä
BELINDA CARLISLE: ONCE UPON A TIME IN CALIFORNIA (Edsel 2025) Tajusin juuri tänään, että en pidä cover-albumeista. Ilahduin kun huomasin, että Belinda Carlislelta on ilmestynyt uusi studioalbumi, mutta petyin saman tien kun huomasin että se koostuu kokonaan lainakappaleista. Tämä tuntuu nykyään olevan melko suosittu trendi. Eivätkö muusikot enää osaa säveltää uusia kappaleita? Vai onko tämä... Continue Reading →