Suomalainen musiikkivuosi 1985 kiteytyy Dingo-ilmiöön ja supermenestyslevyyn ”Kerjäläisten valtakunta”, josta tuli muutamaksi vuodeksi Suomen kaikkien aikojen myydyin äänite. Vuonna 1985 julkaistiin kuitenkin liuta muitakin kotimaisia pop- ja rock-albumeja. Toinenkin yli 100.000 kappaletta myynyt sellainen. Monet jo asemansa musakentällä vakiinnuttaneet artistit julkaisivat jälleen uuden pitkäsoiton, mutta muutamia uusia läpimurtojakin tapahtui. Englanninkielellä laulettu suomalainen musiikki vahvisti myös hieman asemiaan ja pyrkimys kansainvälisille markkinoille siinsi mielessä. Nämä albumit julkaistiin vuonna 1985:
Dingo: Kerjäläisten valtakunta
Dingon toinen albumi ”Kerjäläisten valtakunta” on ehdottomasti vuoden 1985 tapaus, onhan levy Suomen kaikkien aikojen neljänneksi myydyin pitkäsoitto. Jo ilmestymisvuonnaan se saavutti sellaiset myyntilukemat, joihin muut eivät aiemmin olleet yltäneet. Levyä on myyty yhteensä 190.894 kappaletta. Ennätys pysyi Dingon hallussa kuitenkin vain neljä vuotta, sillä vuonna 1989 Kirka ohitti ”Kerjäläisten valtakunnan” ”Surun pyyhit silmistäni” -albumillaan.
LUE LISÄÄ: Dingon albumista ”Nimeni on Dingo”
Dingo oli lyönyt itsensä läpi jo edellisvuonna esikoislevyllään ”Nimeni on Dingo”, joka sekin myi suomalaisen rock-yhtyeen levyksi epätavallisen paljon – yli 108.000 kappaletta. Marraskuussa 1984 ilmestyi yhtyeen uusi single ”Autiotalo”, joka sekin myi hienosti. Levy saavutti suomalaissinglelle harvinaiset kultalevylukemat yli 10.000 kappaleen myynnillä. Yksi syy tähän oli, että single julkaistiin myös 12-tuumaisena maksisinglenä, jota voitiin myydä myös tavarataloissa ja marketeissa, joiden valikoimiin 7-tuumaiset pikkusinkut eivät normaalisti kuuluneet. Näkyvyyttä kappale sai television Hittimittari-ohjelmassa.
Helmikuussa kakkosalbumia pohjustettiin vielä toisella singlellä ”Kirjoitan”, josta tuli myös ykköshitti. Maaliskuussa 1985 julkaistu ”Kerjäläisten valtakunta” nousi Suomen listan ykköseksi ja pysytteli paalupaikalla 11 viikkoa. Kaiken kaikkiaan listaviikkoja karttui 29. Kesällä levyltä lohkaistiin vielä radio- ja jukebox-käyttöön kolmas single ”Kerjäläisten valtakunta”/”Nahkatakkinen tyttö”, joista etenkin B-puolen kappaleesta tuli Dingo-ikivihreä.
Eve: Eve
Jarkko Eve toimi Dingon basistina yhtyeen ensimmäisellä albumilla, mutta erosi ryhmästä musiikillisten erimielisyyksien vuoksi suurmenestyksen kynnyksellä heinäkuussa 1984. Fazer Finnlevy kiinnitti Even oitis listoilleen sooloartistina. Dingo-fanit ottivat Even avosylin vastaa myös soolona ja jo helmikuussa 1985 julkaistu ensimmäinen single ”Rankkasateessa” osoittautui suosituksi. Myös ennen albumia julkaistu toinen single ”Alaston kaupunki” sai radiosoittoa.
Dan Tigerstedtin tuottamalla pitkäsoitolla ”Eve” soittivat ammattimuusikot Miri Miettinen (rummut) ja Jimi Sumen (koskettimet). Taustoja lauloi Dingo-tuottaja Pave Maijanen. Even keikkabändiin kuului Jimi Sumenin lisäksi Hombre Lampinen (kitara), Marko Kainulainen (rummut) ja Stenu Määttänen. Vuonna 1987 Even bändi perusti Boycott-yhtyeen, johon laulusolistiksi tuli Tommi Läntinen. Toukokuussa 1985 julkaistu ”Eve” nousi listalla sijalle yhdeksän ja se myi yli kultalevyrajan eli 26.500 kappaletta.
Eppu Normaali: Kahdeksas ihme
Suomen kaikkien aikojen menestynein yhtye Eppu Normaali oli pikkuhiljaa muuttunut äkäisestä punk-bändistä koko kansan makuun sopivaa Suomi-rockia soittavaksi orkesteriksi. Jo edellisvuoden albumi ”Rupisia riimejä karmeita tarinoita” antoi viitteitä tyylimuunnoksesta ja levy myikin platinaa. Levyn kappaleista ”Pimeyden tango” oli soinut koko syksyn television Hittimittari-ohjelmassa kuukaudesta toiseen.
Eppu Normaalin kahdeksas albumi, osuvasti nimetty ”Kahdeksas ihme”, tuplasi vielä tämänkin. Moni pitääkin levyä yhtyeen kaikkien aikojen parhaana kokonaisuutena. Ensimmäinen single ”Kitara, taivas ja tähdet” muodostui suureksi kesähitiksi ja nousi listaykköseksi niin singlemyynnissä kuin radiosoitossakin. Elokuussa julkaistu pitkäsoitto kohosi myös kärkeen ja siitä tuli Eppu Normaalin neljäs ykkösalbumi. Tähän päivään mennessä levyä on myyty 124.715 kappaletta ja se on Eppujen myydyin studioalbumi. Tosin seuraava levy ”Valkoinen kupla” (1986) ei jää siitä jälkeen kuin parin sadan kappaleen verran.
”Kahdeksas ihme” oli myös levy-yhtiö Poko Rekordsin ensimmäinen CD-julkaisu. Levyltä lohkottiin singleiksi vielä suositut kappaleet ”Voi kuinka me sinua kaivataan” ja ”Vuonna ’85”.
Popeda: Pohjantähden alla
Eppu Normaalin kanssa vuoden 1985 suomalaisen kesähitin tittelistä kisasi varmasti toisen Manse-rockin edustajan Popedan single ”Kuuma kesä”, joka sijoittui kesäkuussa singlelistan sijalle kaksi. Edellisvuonna Popeda oli saavuttanut siihenastisen uransa suurimman menestyksen albumillaan ”Harasoo”, josta he pokkasivat ensimmäisen kultalevynsä. Myös bändin seitsemännestä studioalbumista ”Pohjantähden alla” tuli menestys, joka ostettiin yli 37.000 kotitalouteen. Levy on edelleen yksi yhtyeen myydyimmistä.
Sävellysvastuu siirtyi tällä levyllä Popedan kitaristin Costello Hautamäen harteille ja hän tekikin albumin kahdestatoista laulusta kymmenen. Muita isoja hittejä ei pitkäsoitolta kuitenkaan löytynyt, mutta singlenä julkaistiin vielä kappale ”Tää on se yö”. Listalla albumi nousi sijalle kaksi ja listaviikkoja kertyi 17.
J. Karjalainen ja Mustat lasit: Doris
Tamperelaisella levy-yhtiö Poko Rekordsilla oli aihetta riemuun, sillä helsinkiläismuusikko J. Karjalainen toi heidän toimistonsa seinälle jo kolmannen kultalevyn. J. Karjalaisen viides albumi ”Doris” hätyytteli jo timanttirajaakin, kun myyntiä karttui yli 44.000 kappaletta. Levyn nimikkokappaleesta tuli singlenä yksi Karjalaisen suurimmista ja tunnetuimmista hiteistä. Keväällä 1985 julkaistu albumi sijoittui listalla korkeimmillaan sijalle kuusi ja se pysytteli tilastoissa 22 viikkoa. Muita hittejä ei kokonaisuudelta irronnut, mutta singlenä julkaistiin laulu ”Mikä mahtaa olla in”.
Yö: Myrskyn jälkeen
Poko Rekordsin 1980-luvun alun kruununjalokivi, porilaisyhtye Yö, oli uuden edessä. Bändin kahdelle ensimmäiselle studioalbumille kaikki biisit säveltänyt Jussi Hakulinen oli ottanut hatkat ja yhtye oli vailla hittinikkaria. Uudella kitaristilla Markku Petanderilla oli kuitenkin joitakin ideoita ja Yö sukelsi studioon jalostamaan niistä albumia. Levyn teko osoittautui kertoman mukaan vaikeaksi ja sen valmistuminen oli pitkälti tuottaja T.T.Oksalan ansiota.
LUE LISÄÄ: Yön albumista ”Varietee”
Yhtyeen tilannetta kuvaavasti nimetty albumi ”Myrskyn jälkeen” ilmestyi marraskuussa 1985. Sen kaikki kappaleet oli merkitty yhteisellä sopimuksella Yö-yhtyeen yhdessä tekemiksi, vaikka todellisuudessa laulut olivat syntyneet sen eri jäsenten toimesta. Tunnetuin kappale levyllä on ”Niin paljon me teihin luotettiin”. Toisena singlenä julkaistiin ”Enkelille”, josta tuli ensimmäinen Yö-single joka ei noussut listalle. Albumista tuli myös ensimmäinen Yö-levy, joka ei myynyt kultaa. Seuraavaa kultalevyä he saivat odottaa kymmenen vuotta. Korkein sijoitus listalla oli 15 ja listaviikkoja levy kokosi yksitoista kappaletta.
Jussi Hakulinen: Vaaleanpunainen majatalo
Poko Rekords kiinnitti luonnollisesti myös Yö-yhtyeestä poistuneen biisintekijän Jussi Hakulisen katalogiinsa ja hänen ensimmäinen sooloalbuminsa ”Vaaleanpunainen majatalo” ilmestyi syyskuussa – ennen Yön albumia. Levyn singlekappale ”Yö jota ei ollutkaan” heijasteli ainakin nimensä puolesta ristiriitaisia tilanteita, mutta Hakulinen on väittänyt ettei se ollut tarkoitus. Hänen lähtöönsä yhtyeestä ei liittynyt mitään erityistä riitaa ja he ovat myöhemmin tehneet paljonkin yhteistyötä, vaikka Hakulinen ei bändiin palannutkaan.
Vaikka ”Vaaleanpunainen majatalo” nousi peräti listan sijalle viisi, ei Hakulisen sooloura lähtenyt kunnolla lentoon. Seuraavana vuonna hän perusti Kinsky-yhtyeen, jolla soittivat käytännössä samat muusikot kuin artistin soololevyllä. Kinsky levytti yhden pitkäsoiton.
Sielun veljet: L’amourha
Poko Rekordsin kiinnityksiä oli myös Sielun veljet, jonka Ismo Alanko oli perustanut heti Hassisen koneen hajottua vuonna 1983. Yhtye kuitenkin löi itsensä kaupallisesti isommin läpi vasta tällä kolmannella studioalbumillaan ”L’amourha”. Keväällä 1985 oli julkaistu suosittu single, joka sisälsi kaksi cover-kappaletta ”Toiset on luotuja kulkemaan” ja ”Kanoottilaulu”. Ne eivät kuitenkaan ole mukana ”L’amourhan” alkuperäisellä vinyyliversiolla. Myöhemmillä CD-painoksilla toki.
Niiden sijaan yksi Sielun veljien tunnetuimmista kappaleista ”Peltirumpu” vauhditti levyn myynnin kultalevylukemiin ja listan sijoitukseen kaksi. Albumin kappaleista ”On mulla unelma” laitettiin Yleisradiossa soittokieltoon, koska siinä rienataan Suomen kansallissymboleja. Tällä ja seuraavalla albumillaan ”Kuka teki huorin” (1986) sekä intensiivisillä lavaesiintymisillään yhtye vakiinnutti paikkansa Suomi-rockin kaanonissa. Joitakin levyn kappaleista levytettiin myös englanniksi ja muualla maailmassa Sielun veljet käytti nimeä L’amourder.
Hector: Hectorock II
Vuonna 1985 Hectorin pitkä ura oli jonkinlaisessa välivaiheessa. Edellisestä kultalevystä oli vierähtänyt seitsemän vuotta, mutta seuraavan hän pokkasi heti seuraavasta levystään ”Nuku idiootti” (1987). ”Hectorock II” oli kaiketi jonkinlaista jatkoa vuonna 1974 ilmestyneelle albumille ”Hectorock 1”, joka on artistin uran kaikkien aikojen menestynein studioalbumi. Jatko-osa ei yltänyt lähimainkaan samaan, eikä edes kultalevymyyntiin. Korkein sijoitus listalla oli 11 ja listaviikkoja se keräsi 16. Kokonaisuus ei sisällä oikeastaan yhtäkään kovin tunnettua kappaletta, mutta singlenä julkaistu ”Jäävalssin jälkeen” sai radiosoittoa.
Sig: Purppura
Vuodesta 1980 lähtien ahkerasti LP-levyn per vuosi tahdilla edennyt raisiolaisyhtye Sig julkaisi vuonna 1985 kuudennen studioalbuminsa ”Purppura”. Vuodenvaihteessa 1984-1985 julkaistu ”Unelmia” oli bändin siihen mennessä menestynein levy ja sellaiseksi se myös jäi. Listalle ”Unelmia” nousi maaliskuussa 1985, joten vuonna 1985 Sig kiipeili tilastoissa peräti kahden studioalbumin voimin.
LUE LISÄÄ: Sigin albumista ”Vuosisadan rakkaustarina”
Kaikki muutkin Sigin levyt olivat nousseet Suomen listalle, mutta koskaan myynti ei yltänyt aivan kultalevyyn asti. ”Purppuran” parhaaksi sijoitukseksi jäi 22 ja yhteensä se oli listalla kymmenen viikkoa. Levyn ehdottomasti tunnetuin hitti on ”Hyvää syntymäpäivää”, josta on tullut miltei ”Paljon onnea vaan” -rallatuksen veroinen synttäriklassikko. Jotkut saattavat muistaa myös kappaleen ”Leijailen”.
Juice Leskinen Grand Slam: Pyromaani palaa rikospaikalle
Juice Leskisen ura oli jatkunut tasavahvana aina vuodesta 1974 alkaen ja pitkäsoitot myivät miltei aina kultaa. Vuonna 1985 oli vuorossa, laskutavasta riippuen, Leskisen kuudestoista studioalbumi. ”Pyromaani palaa rikospaikalle” oli eräänlainen teemalevy, jonka tekstit käsittelivät polttamista ja tuhoamista. Kappaleiden välissä kuullaan puhuttuja pienoiskuunnelmia. Albumin tunnetuimmiksi lauluiksi muodostuivat kuitenkin levyn loppuun lisätyt teemaan kuulumattomat kappaleet ”Pyhä toimitus” ja ”Musta aurinko nousee”. Levy nousi listan sijalle neljä ja myi jälleen kultalevyyn oikeuttavat 25.000 kappaletta.
Leevi and the Leavings: Raha ja rakkaus
Leevi and the Leavingsin edellisestä studioalbumista oli ehtinyt vierähtää kolme vuotta, mutta välissä oli kyllä ilmestynyt singlejä ja kokoelmalevy. Maaliskuussa yhtye nähtiin kuitenkin Hittimittari-ohjelmassa kappaleella ”Poika nimeltä Päivi”. TV-esityksessä huomio kiinnittyi naisten alusasuihin ja sukkanauhaliiveihin sonnustautuneeseen mieheen. Tämän tyyppinen provosointi ei ollut yhtyeen nokkamiehelle Gösta Sundqvistille vierasta.
Toukokuussa julkaistu yhtyeen neljäs studioalbumi ”Raha ja rakkaus” oli ensimmäinen, joka nousi Suomen albumilistalle – tosin vain yhdeksi viikoksi sijalle 28. Albumin kannessa parodioitiin sensaatiolehtien lööppejä. Leevi and the Leavings oli julkaissut useita ikimuistoisia singlejä, mutta vasta vuosikymmenen lopussa yhtye löi kaupallisesti itsensä isosti läpi. Vuonna 1988 julkaistu kuudes pitkäsoitto ”Häntä koipien välissä” myi timanttia ja nousi listalla sijalle kaksi.
Mamba: Mamba
Tero Vaaran Porissa perustama yhtye käytti aluksi nimeä Terveisiä Päiväntasaajalta, mutta levy-yhtiö Fazerilla siitä ei pidetty, joten se muutettiin ytimekkäästi Mambaksi. Vuoden 1984 puolella julkaistu esikoissingle ”Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä” nousi oitis suosioon ja vuotta 1985 voidaan pitää Mamban läpimurtovuotena. Vaikka ensimmäisen kultalevynsä Mamba saikin vasta seuraavan vuoden kakkosalbumistaan. Listalla esikoinen nousi sijalle 12 ja viihtyi siellä yhdeksän viikkoa. Toinen suosittu laulu levyllä on ”Kantakaa Lassi jo pois”.
Sleepy Sleepers: Born in the S.A.V.O.
Lahden lahja musiikkimaailmalle oli huumori-rock-yhtye Sleepy Sleepers. Kymmenen vuotta aiemmin rytinällä itsensä läpi lyöneen bändin suurin suosio alkoi levymyynnissä jo taittua, mutta uutta kamaa suollettiin ulos vuosittain. Joulukuussa 1984 julkaistulta ”Voikkaa ja huikkaa” -albumilta lohkaistu single ”Järkee vai ei” sai radiosoittoa vielä vuoden 1985 keväällä. Lokakuussa 1985 julkaistu uusi kokopitkä ei sitten sisältänyt käytännössä hittikappaletta lainkaan, jos ei sellaisiksi halua kutsua singlejulkaisuja ”Hottentotti” ja ”On se niin väärin.
Albumi muistetaan parhaiten kansikuvasta, jossa parodioidaan Bruce Springsteenin edellisvuoden megasuosittua albumia ”Born in the U.S.A.”. Listalla levy nousi sijalle 12 ja viikkoja se kokosi kasaan yhdeksän. Kultasuoneen Sleepy Sleepers iski jälleen parin vuoden kuluttua vääntäessään vitsikkäitä versioita Matin ja Tepon tunnetuimmista hiteistä.
Bogart Co: Dance Station
Vuonna 1983 vaille huomiota jääneen esikoisalbuminsa julkaissut Bogart lisäsi nimeensä Co.-liitteen ja muutti tyyliään näyttävämmäksi. Yhtyeen esittämä englanninkielinen pop oli kuulostanut kansainväliseltä jo aiemmin, mutta nyt Ruotsissa äänitetyt kappaleet saivat vielä tarttuvamman saundin. Suomalaisista levy-yhtiöistä kuitenkin vain turkulaisveljesten Matti ja Teppo Ruohosen pyörittämä M&T Records oli kiinnostunut signaamaan yhtyeen. Bogartia varten he perustivat kansainvälisemmältä kuulostavan Lighthouse-labelin.
Kesällä 1985 julkaistiin ensimmäinen single ”All the Best Girls”, johon tehtiin kansainväliseen tyyliin myös musiikkivideo. Näkyvyyttä saatiin suositussa Levyraati-ohjelmassa. Vaikka albumin korkein listasijoitus oli 15, pysytteli se pitkään listalla. Dingon hajottua Bogart Co. paikkasi jollain tapaa teinitytön elämän tyhjiön ja ”Dance Station” myi 35:n listaviikon aikana kultaa. Keväällä 1986 siltä lohkaistiin singleksi vielä ”Princess”, jonka musiikkivideo esiteltiin puolestaan Hittimittarissa. Singlenä julkaistiin myös kappale ”Teenage Love”, joka ei noussut listoille.
LUE LISÄÄ: Bogart Co:n albumista ”Dance Station”
Zero Nine: White Lines
Zero Nine on Suomen harvoja kasariheavyn lipunkantajia. Alusta lähtien englanninkielistä rockia esittänyt yhtye on saavuttanut myös hieman kansainvälistä tunnettavuutta. Vuosina 1982-1984 he julkaisivat kolme albumia Fazerin Dig It -levymerkillä, mutta vuonna 1985 solmittiin kansainvälinen levytyssopimus Virgin Recordsin kanssa. Albumin saundi olikin aiempia hiotumpi ja kansainvälisempi, vaikka levy äänitettiinkin Finnvox-studioilla T.T.Oksalan toimiessa tuottajana.
Kansainvälinen läpimurto jäi kuitenkin tälläkin suomalaisyhtyeellä saavuttamatta, mutta Suomen listalla levy nousi sijalle 17. Singleinä julkaistiin kappaleet ”Never stop runnin'”, ”White lines” ja Tina & Ike Turner -cover ”River deep, mountain high”. Lähes kaikki levyn kappaleet on sanoittanut Edu Kettunen, bändin itsensä toimiessa säveltäjinä.
Peer Günt: Peer Günt
Timo Nikki perusti ensimmäisen Peer Güntin version jo vuonna 1976, mutta vasta vuonna 1984 he voittivat Rockin SM-kilpailun. Suoraviivaista, englanninkielistä rockia esittänyt bändi nappasi itselleen nimen Edvard Criegin säveltämästä samannimisestä näytelmäteoksesta. Yhtye käyttää siitä tuttua sävellystä ”Vuorenkuninkaan luolassa” edelleen keikkojensa intromusiikkina.
Vuonna 1985 julkaistu bändin omaa nimeä käyttävä esikoisalbumi ja siltä lohkaistu single ”I don’t wanna be a rock’n’roll star” kiinnostivat jo yleisöä, mutta todellinen läpimurto tapahtui vasta kolmannella albumilla seuraavana vuonna. ”Peer Günt” nousi listan sijalle 14 ja pysytteli siellä kymmenen viikon ajan.
Smack: Rattlesnake Bite
Toinen suoraviivaisen, englanninkielisen rockin edustaja Smack teki esikoislevynsä jo vuonna 1984. Yhtye nousi esille toimiessaan Hanoi Rocksin Suomen kiertueen lämppärinä vuodenvaihteessa 1983-1984. Samoihin aikoihin julkaistiin myös esikoissingle ”Criminal”. Toinen pitkäsoitto ”Rattlesnake Bite” oli ensimmäinen, joka nousi Suomen listalle. Se pysytteli listalla viisi viikkoa, korkeimmillaan sijalla 18. Singlenä julkaistiin kappale ”Stepping Stone”. Smackin kaksi ensimmäistä levyä julkaistiin myös Yhdysvalloissa, mutta tuloksena oli vain marginaalista kulttisuosiota.
Seuraa Retropopparia somessa:
Lähteet:
Suomen listalevyt
Wikipedia
Ifpi
Discogs
RETROPOPPARI 