GRAND POP MUSIC FESTIVAL DISCO 80s
17.11.2023 Riika, Latvia, Riga Arena
Italo- ja eurodisco elävät ja voivat paksusti Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Baltiassa. Koska Suomessa ei ymmärretä hyvän päälle, tie johdatteli Retropopparin tällä kertaa Latvian Riikaan. Riga Arenalla Grand Pop Music Festival -tapahtumassa esiintyi perjantaina 17.11.2023 neljä 1980-luvulta tuttua italo- ja eurodiscon supertähteä. Tai oikeastaan kolme supertähteä ja yksi vähän pienempi tähti. Saksalais-italialainen Mauro Spessot ei saavuttanut kasarilla Skandinaviassa samanlaista asemaa, kuin illan muut esiintyjät Sabrina, C.C.Catch ja Bad Boys Blue.
MAURO
Mauro sai itseoikeutetusti kunnian avata illan. Hänen suurin ”hittinsä” on nimeltään ”Buona sera ciao ciao”. Vaikka kappale tuli Retropopparillekin vasta nyt, lähes 40 vuotta ensijulkaisunsa jälkeen, uutena tuttavuutena, on se osoittautunut viime viikkoina varsinaiseksi korvamadoksi. Mukavaa löytää uutta kasaridiscoa vielä tänäkin päivänä.
Mauro oli lavalla hieman hupaisa, mutta sympaattinen ilmestys. Vanhempi herrasmies yksinkertaisessa asussaan osoittautui hyväntuuliseksi ja nauravaiseksi esiintyjäksi. Estradi ei taida olla Mauron toinen koti, sillä lavaliikehdintä oli hieman hapuilevaa. Välillä hän sai yleisön mukaansa kädenheilutuksiin, mutta ei malttanut kuitenkaan ylläpitää menoa kuin lyhyen kotvasen. Lauluääni oli kunnossa, vaikka hän selvästikin vokalisoi studioversioiden päälle. Joissakin kappaleissa loppu feidautui, mutta Mauro jatkoi urheasti a cappellana päälle.
”Buona sera ciao ciao” kuultiin ohjelmistossa kahdesti, mikä oli ihan paikallaankin. Mauron muu tuotanto ei ehkä ollut yleisölle niinkään tuttua. 1980-luvulla Mauro julkaisi vain kaksi singleä Blow Up -levymerkillä. Jostain syystä toista singlekappaletta ”Lady Africa” ei kuultu, mutta kyseisen kiekon kääntöpuoli ”Bossanova girl” esitettiin.
Mauro on 2000-luvullakin julkaissut pari singleä, jotka raikuivat myös Riga Arenalla. ”Mia amata” ja ”Evidente” ovat ihan käypää eurodiscopoppia. Ne vastaanotettiin tervetulleena lämmittelyjumppana illan muille artisteille ja ideoita jumppaliikkeisiin tarjoilivat myös järjestävän tahon pestaamat sievät taustatanssijattaret. Lopuksi Mauro palkittiin lämpimin aplodein.
Nämä kuultiin:
- No doubt about it
- Buona sera ciao ciao
- Evidente
- Mia amata
- Bossanova girl
- Buona sera ciao ciao
SABRINA
Sabrina Salernon osuus alkoi huomattavasti ammattimaisemmin. Taustascreenille loihdittiin upea James Bond henkinen intro, jonka jälkeen lavalle tuli Sabrinan omat miestanssijat ja pian myös päätähti itse. 55-vuotiaan italiattaren geenit lienevät vertaansa vailla, sillä Sabrina on uskomattoman upeassa kunnossa. Niin ulkoisesti, kuin äänensäkin puolesta. Tiukkoihin nahkahousuihin sonnustautuneena ja tavaramerkkinsä hyvin esille asetelleena hän liikkui vauhdikkaasti ja sulavasti yllätyskyykkyjä unohtamatta. Sabrina oli panostanut myös suunnitelmallisiin koreografioihin.
Jokaiseen kappaleeseen oli suunniteltu omat taustaprojisointinsa, mikä toi show’hun ammattimaista ja huoliteltua asennetta. Ikävä kyllä kasarifanin vinkkelistä biisilista jätti aika paljonkin toivomisen varaa. 1980-luvun hiteistä kuultiin vain se kaikkein tärkein eli ”Boys (Summertime love)”. Blondie-cover ”Call me” oli myös tervetullut lisä. Senhän Sabrina on levyttänyt toisen povipommin Samantha Foxin kanssa ja tällä kertaa Samantha heijastettiin taustakankaalle.
Lyhyen settilistan harmillisimmat yllätykset olivat nekin covereita. Joan Jettiltä lainattu ”I love rock’n’roll” ja Patrick Hernandezin ”Born to be alive” ovat toki oikealta aikakaudelta tai ainakin läheltä liippaa. Sen sijaan The Cardigansin ”Erase rewind” on jo kauempaa haettu. Olisihan Sabrinalla ollut materiaalia omastakin takaa. Missä olivat ”Sexy girl”, ”My chico”, ”Like a yo-yo” tai varsinkin Stock-Aitken-Waterman -tuotos ”All of me (Boy oh boy)”? Sabrinan visiitti tuntui 20 minuutin kestossaan aika pikaiselta. Muutama kasaribiisi settilistassa olisi tehnyt eetvarttia.
LUE LISÄÄ: Sabrinan albumi vuodelta 1987
Nämä kuultiin:
- Born to be alive
- Call me
- Erase rewind
- Boys (Summertime love)
- I love rock’n’roll
BAD BOYS BLUE
Bad boys blue on nykyään yhtä kuin John McInerney (66), jos ei mukaan lasketa mukana kiertäviä taustalaulajattaria. Rouvat toki poseeraavat jo tuoreimman studioalbumin kannessakin, vaikka eivät itse levytyksissä äänessä olekaan. Toinen heistä on Johnin vaimo Sylvia McInerney ja toinen hänen kaksossisarensa Edith Miracle (oik. Edyta Mariasiewic, s. 15.8.1979 Puola). Daamit toivat lauluvoiman lisäksi lavaylöspanoon glamouria sinisissä iltapuvuissaan.
Bad boys blue veti illan pisimmän korren mahtavalla setillään. Hittiputki tuntui loputtomalta, vaikka useita kappaleita jäi silti vielä kaipaamaan. Kymmenen kappaleen kattaus oli joka tapauksessa illan kattavin. Taustasovitukset olivat huippuluokkaa. Saundeja oli terävöitetty isoon halliin sopiviksi ja moniin versioihin oli saatu lisää potkua juuri sopivassa suhteessa. Siten, että alkuperäinen 1980-tunnelma ei särkynyt, mutta äänimaailma istui tähän aikaan ja paikkaan.
Kaikesta huomasi, että Bad boys blue haluaa selvästikin tarjota yleisön rahoille vastinetta. Taustaprojisoinnit oli personoitu kappaleisiin. Kankaalle heijastettiin katkelmia takavuosien musiikkivideoista moderneilla grafiikoilla ryyditettynä. Tutut hitit todella tempoivat eurodiscofanit rientoon. Askel tamppasi ja laulu raikui.
John McInerneyn lauluääni on uskomattomassa kunnossa. Hän on huumorintajuinen ja karismaattinen esiintyjä, joka kietoo kuulijat pikkusormensa ympärille. Tämä ihailu ei perustu mihinkään ulkoisiin avuihin, pukeutumiseen tai lavaliikehdintään. Toisilla ihmisillä sitä karismaa vain on enemmän kuin toisilla.
Bad boys bluen menestynein hitti on tietenkin ”You’re a woman” ja se kuultiin tietenkin setin viimeisenä, vaikka näin vannoutuneille faneille illan aikana esitettiin varmasti useitakin rakkaampia lauluja. Yhtyeen kataloogi on yksinkertaisesti niin laaja, että kaikkia miellyttävää otantaa siitä olisi mahdoton laatia yhteen keikkaan.
LUE LISÄÄ: Levymittari – Bad boys blue levystä levyyn
Nämä kuultiin:
- A train to nowhere
- A world without you
- I wanna hear your heartbeat
- Pretty young girl
- Kisses and tears
- Gimme gimme your lovin’
- Come back and stay
- Don’t walk away Suzanne
- I totally miss you
- You’re a woman
C.C.CATCH
59-vuotias Caroline Müller alias C.C.Catch on hänkin yhä varsin vetreässä kondiksessa, vaikka ehkä hienoista jähmeyttä on joihinkin aerobisiin liikkeisiin tullut sen jälkeen kun viimeksi hänet näin vuonna 2017.
Valitettavasti settilistaan ei ollut tullut mitään muutoksia. C.C.Catchin show’ta vaivasi sama ongelma, kuin kuusi vuotta sitten. Kappalelistaan kuuluvat edelleen molemmat potpurit, jotka julkaistiin vuoden 1998 comeback-kokoelmalla ”Best of” ja niistä lyhyempi kuultiin kahdesti. Lisäksi mukana oli vuoden 2005 ”Anniversary mega-mix”. Kaikki hittisikermät sisältävät esimerkiksi pätkän kappaleesta ”Cause you are young”.
Tämä tarkoittaa, että saman kappaleen tai kappaleen osan saattaa kuulla yhden puolen tunnin konsertin aikana jopa neljä. Loppujen lopuksi ”Soul survivor” -intron pärähdettyä soimaan neljännen kerran ei voinut enää kuin nauraa. C.C.Catchin keikkasetti on ehkä oudoin koskaan kuulemani.
Suurinta osaa yleisöstä ei tasatahtinen eurodiscorytmi ja tiuhaan toistuvat tutut melodiat tuntuneet enää tässä vaiheessa iltaa haittaavan. Kaikki laittoivat jalalla koreasti enemmän rytmin kuin sävelten tai varsinkaan sanojen tahdissa. Liikkeet olivat myös artistilla itsellään hallussa ja pohdimmekin, toimiikohan hän kenties laulukeikkojen välissä sivutoimisena aerobic-ohjaajana.
C.C.Catchin seurana suurimman osan ajasta oli kaksi miestanssijaa, joista toinen hoiteli myös 1990-luvun remix-versioista tutut rap-osuudet. Rap-versioita oli ohjelmistossa vähän turhan paljon. Etenkin, kun joku jo rap-versio-potpureissa kuulluista kappaleista esitettiin kokonaan, olisin suonut sen tulevan vain laulua sisältävänä versiona tai vähintäänkin 1980-luvun taustoilla – ei 1990-luvun.
C.C.Catch viihtyi toisinaan myös vähän luvattoman pitkään lavan takana neuvottelemassa jotakin. Hänen poissaollessaan tanssijat huudattivat yleisöä tai opastivat käsien nostelussa. Kerran päätähdelle näytti tulevan jopa kiire laulamaan kertosäettä, kun säkeistöä korvannut rap-osuus oli päättymässä. Pääasiassa C.C.Catch oli kyllä elementissään estradilla. Kommunikoi yleisön kanssa, tanssi ja osasi jäädä kappaleen päätyttyä näyttäviin poseerausasentoihin.
Tämä on toisaalta sääli, sillä C.C.Catch saisi ongelmitta kataloogistaan kokoon Bad boys bluen settiä vastaavan, kokonaisista kappaleista kootun, ohjelmiston. Yhden hittipotpurin voisi vielä sulattaa, varsinkin jos sen sisältämiä kappaleita ei muuten kuulla keikalla. Nyt tuntuu kuin ryömittäisiin sieltä missä aita on matalin. Esitetään levyillä julkaistuja valmiita megamixejä täysin sattumanvaraisessa järjestyksessä, vaikka pienellä vaivalla keikkasetistä saisi ikimuistoisen ja nostalgisen elämyksen.
LUE LISÄÄ: Levymittari – C.C. Catch levystä levyyn
Nämä kuultiin:
- House of mystic lights
- C.C.Catch megamix 1998 (short version)
(I can lose my heart tonight, Cause you are young, Heartbreak hotel, Soul survivor) - Heaven and hell
- Jump in my car
- I can lose my heart tonight (rap version)
- Are you man enough
- Soul survivor (rap version)
- Anniversary mega-mix 2005
(Strangers by night, Cause you are young, Like a hurricane, Midnight gambler) - C.C.Catch megamix 1998 (long version)
(I can lose my heart tonight, Cause you are young, Heartbreak hotel, Are you man enough, Backseat of your Cadillac, Heaven and hell, Soul survivor) - C.C.Catch megamix 1998 (short version)
(I can lose my heart tonight, Cause you are young, Heartbreak hotel, Soul survivor)
SEURAA RETROPOPPARIA SOMESSA:
RETROPOPPARI 