
Saksalaistuottaja Frank Farian (oik. Franz Reuther, s. 1941) kehitteli mielessään hittiprojektin joulukuussa 1974. Hän levytti uuden muotitanssin ”Bumpin” eli suomalaisittain ”Pumpin” pohjalle svengaavan kappaleen ”Baby do you wanna bump”, jossa tuottaja itse äänteli studiossa sekä miehekkään matalalla bassollaan että korkeilla falseteillaan.
Kappale oli julkaistu jo vuonna 1964 jamaikalaisartisti Prince Busterin säveltämänä ja levyttämänä nimellä ”Al Capone”. Levyn oli tuottanut Farian salanimellä Zambi. Kun Farian julkaisi oman versionsa kymmenen vuotta myöhemmin, painettiin etiketteihin säveltäjäksikin hänen nimensä ja toiseksi tekijäksi George Reyam (oik. Hans-Jörg Mayer). Esittäjäksi tuottaja keksi nimen Boney M. katseltuaan televisiosta australialaista tv-sarjaa ”Boney”.
Hitaan alun jälkeen singlestä tuli pieni hitti Alankomaissa ja Belgiassa, joten Farian päätti palkata esiintyjät televisioesityksiä varten. Hän löysi kolme naista Maizie Williamsin (s. 1951), Marcia Barrettin (s. 1948) ja Liz Mitchellin (s. 1952), joista kaksi jälkimmäistä olivat kotoisin Jamaikalta ja ensinmainittu Montserratista. Farianin omia ääniä huulisynkkaamaan löytyi eksoottinen miestanssija Bobby Farrell (s. 1949) Arubalta. Loppujen lopuksi Maizie Williamsin ääntä ei tarvittu Boney M. -levytyksissä lainkaan, mutta esityksissä ja levyjen kansikuvissa hän on mukana.

TAKE THE HEAT OFF ME (1976)
Suosiota siunaantui sen verran, että Boney M:n nimellä kannatti levyttää lisää musiikkia. Seuraavaksi ikuistettiin kappaleet ”Daddy Cool” ja ”No woman no cry”, joka oli cover-versio jamaikalaistähti Bob Marleyn hitistä. Tämäkään single ei oitis ponnahtanut listojen kärkeen, mutta kun Boney M. pääsi syyskuussa 1976 esittämään sen suosittuuun Musikladen-tv-ohjelmaan alkoi ura urjeta. ”Daddy Cool” nousi listaykköseksi useissa Euroopan maissa ja hieman myöhemmin topteniin myös Australiassa ja Isossa-Britanniassa. Yhdysvalloissakin levy nousi Billboard-listan sijalle 65. Suomessa sinkku nähtiin listalla sijalla kaksi.
Menestystä odotellessa Farian oli kiireessä kasannut kokoon kokonaisen albumin. Materiaali saatiin koottua cover-versioista ja jo olemassa olevien levytysten uusiokäytöllä. Loppujen lopuksi ”Daddy Cool” oli levyn ainoa kokonaan alkuperäinen Boney M. -kappale.
Alunperin jo kesäkuun 1976 lopulla julkaistu kokopitkä nousi singlemenestyksen siivittämänä listakärkeen. Saksassa irtosi hopeasija, mutta ykköseksi levy nousi Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa levy myi kultaa eli 25.000 kappaletta, mutta Ruotsissa peräti platinaan oikeuttavat 100.000 kopiota. Vielä ennen vuodenvaihdetta levyltä lohkaistiin toiseksi singleksi ”Sunny”, josta tuli myös ykköshitti Saksassa ja monissa muissa maissa. Britanniassa levy nousi listan sijalle kolme.
Lue lisää Boney M. albumista ”Take the heat off me”

LOVE FOR SALE (1977)
Esikoisalbumin menestyksen myötä tuli kiire tuottaa lisää materiaalia. Seuraava single ”Ma baker” nousi listakärkeen useissa maissa, kuten Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Alankomaissa ja Ruotsissa sekä sijalle kaksi Isossa-Britanniassa ja Suomessa. Sen siivittämänä myös albumista tuli menestys. ”Love for sale” oli listaykkönen Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa. Britanniassakin se ylsi jo sijalle 13 ja myi kultaa. Kultalevy tuli Suomestakin.
Pitkäsoitto sisältää perinteisen miksauksen uusia Frank Farian -sävellyksiä ja kulmakarvoja kohottavia cover-versioita sekä toisen listaykkösen ”Belfast”. Boney M. käsittelyyn päätyy mm. Cole Porterin ”Love for sale” ja Creedence Clearwater Revivalin ”Have you ever seen the rain?”. Albumin kansikuva, jossa kultaisiin stringeihin pukeutunut Bobby Farrell pitelee kahleissa yhtyeen naisjäseniä aiheutti kohua jo aikoinaan. Yhdysvaltojen markkinoilla bändiläiset saivat kuvaussessioon enemmän loimetta niskaan.

NIGHTFLIGHT TO VENUS (1978)
Boney M. suosio saavutti lakipisteensä viimeistään kolmannella studioalbumillaan ”Nightflight to Venus”. Levystä tuli yhtyeen ensimmäinen Britti-ykkönen ja se yksin Saksassa se myi yli miljoona kappaletta. Huippulukemia edesauttoivat massiiviset hittisinglet ”Rivers of Babylon”/”Brown girl in the ring”, ”Rasputin” ja ”Painter man”. Ensimmäinen oli kaksois-A-puoli-single, joka nousi Britanniassa ykköseksi myyden siellä yli kaksi miljoonaa kappaletta.
Tyylikkäisiin avattaviin gatefold-kansiin pakattu LP oli juhlava ilmestys, joka sisälsi myös värikkäät postikortit yhtyeen jäsenistä. Vaikka erityisesti ”Rasputin” -kappaleesta tuli Suomessa ikivihreä ja pitkäsoitto nousi virallisen listan sijalle kaksi, jäi tällä kertaa kultalevy Suomessa täpärästi saavuttamatta. Ehkä platinalevyt Britanniasta ja Espanjasta, tuplaplatina Saksasta ja viisinkertainen platina Kanadasta lohduttivat tätä vääryyttä.
Jouluksi 1978 Boney M. julkaisi vielä joulusinglen ”Mary’s boy child/Oh my lord”, joka sekin nousi listaykköseksi ainakin Saksassa ja Britanniassa.

OCEANS OF FANTASY (1979)
Keväällä 1979 Boney M. julkaisi singlen ”Hooray! Hooray! It’s a holi-holiday”, joka jäi kuitenkin yksittäiseksi julkaisuksi. Kesäinen laulu ei ollut mukana enää syyskuussa julkaistulla neljännellä albumilla ”Oceans of fantasy”.
Kahden kaksois-A-puoli-singlen kaikki neljä kappaletta sen sijaan olivat, kuten on myös ”Holiday”-singlen B-puoli ”Ribbons of blue”. ”Gotta go home”/”El lute” single nousi vielä Saksan listan ykköseksi, mutta Britanniassa se ei aivan yltänyt kärkikymmenikköön. Toinen single ”I’m born again”/”Bahama mama” menestyi vielä himpun verran huonommin. Albumin myynti sen sijaan eteni tyydyttävästi ja siitä tuli jälleen listaykkönen Saksassa ja Britanniassa. Ykkössija heltisi myös Suomesta ja kolmas kultalevy.

Vuosikymmenen vaihduttua oli aika pistää pakettiin Boney M:n tähänastinen ura ja julkaista ensimmäinen kokoelmalevy. Sitä edelsi uusi kaksois-A-puolisingle ”I see a boat on the river”/”My friend Jack”, joka nousi Saksan listalla sijalle viisi mutta floppasi Britanniassa.
”The Magic of Boney M – 20 Golden hits” kokoelma sisälsi yhtyeen kaikki siihen astiset singlet ja muutamia albumiraitoja. Kannattavaksi hankinnaksi levyn teki albumeilla aiemmin julkaisemattomattomat singlehitit sekä lukuisat 7″edit-versiot, jotka olivat napakampia kuin pitkäsoitoilla kuullut versiot. Suomen listalla kokoelma nousi sijalle viisi ja myi kultaa. Ykköseksi levy nousi mm. Britanniassa. Siihen tavallaan kiteytyi myös koko Boney M:n huippukausi.

BOONOONOONOOS (1981)
Frank Farian tiedotti vuoden 1979 lopulla, että Boney M. pitää tauon, mutta vuoden vaihduttua hän kutsui Liz Mitchellin ja Marcia Barrettin sekä ryhmän muusikoita Nizzaan äänittämää uusia lauluja. Siellä syntyi mm. kokoelmalevyllä julkaistut ”I see a boat on the river” ja ”My friend Jack”. Syyskuussa kokoelmalevyn jälkeen ilmestyi single ”Children of paradise”/”Gadda-da-vida”, jossa mainostettiin uuden studioalbumin ilmestyvän marraskuussa 1980.
Ison-Britannian suosio oli Boney M:lle jo taaksejäänyttä elämää, mutta Saksassa single nousi sijalle 11. Vaatimaton menestys sai tuottajan pistämään koko albumin toistaiseksi jäihin. Vielä joulukuussa julkaistiin uusi single ”Felicidad (Margherita)”, jonka takakannessa puffattiin vastikään julkaistua kokoelmalevyä ”The Magic of Boney M.”. Sinkku nousi Saksan listalla sijalle kuusi. Molemmat singlet sijoittuivat Suomessakin listalle.
Boney M. palasi studioon tuloksena runsaasti uusia lauluja. Viides albumi ”Boonoonoonoos” sai nimensä karibialaisesta sanasta, joka tarkoittaa onnellisuutta. Levystä oli tarkoitus tehdä tupla-LP, mutta lopulta sisältö puristettiin yhdelle vinyylille vaikka raitoja oli peräti kolmetoista. Albumista tehtiin myös rajoitettu tuplapainos, joka sisälsi pidempiä versioita kappaleista.
Ensimmäinen single ”Malaika”/”Consuela Biaz” julkaistiin kesäkuussa 1981 ja siitä tuli myös ensimmäinen Boney M. single, joka ei noussut Saksan listan TOP-kymppiin. Britanniassa singleä ei julkaistu lainkaan. Toinen single ”We kill the world (Don’t kill the world)” nousi korkeimmillaan Saksassa sijalle 12. Siinä päävokaalit lauloi Marcia Barrett ja se on ensimmäinen Boney M. -single jolla tehtävää ei hoitanut Liz Mitchell.
”Boonoonoonoos” menestyi listoilla edeltäjiään huomattavasti kehnommin. Saksassa korkein sijoitus oli viidestoista ja Suomessa seitsemän.

CHRISTMAS ALBUM (1981)
Saman vuoden aikana Boney M. julkaisi myös joululevyn. Sen tunnetuin raita ”Mary’s boy child/Oh my lord” oli saavuttanut listakärjen ja miljoonamyynnin jo vuonna 1978. Muutkin kappaleet olivat tuttuja joululauluja sovitettuna letkeään Boney M. tyyliin disco- ja reggaerytmeihin.
Vuoden 1981 jouluksi singlenä lohkaistiin ”Little drummer boy” ja vuotta myöhemmin ”Zion’s daughter”. Vuosien varrella Boney M:n ”Christmas album” levy on julkaistu hieman erilaisilla sisällöillä useina erilaisina painoksina.
Vuonna 1982 Bobby Farrell jätti yhtyeen ja hänen tilalleen tuli Reggie Tsiboe. Boney M:lta ilmestyi single ”The carnival is over”/”Going back west”, joka ei noussut Saksan listalla sijaa 41 korkeammalle. Seuraavana julkaistu single ”Jambo – Hakuna matata (No problems)” floppasi samalla tavoin. Kappaleita ei julkaistu seuraavalla Boney M. albumilla, mutta myöhemmin kokoelmalevyillä.

TEN THOUSAND LIGHTYEARS / KALIMBA DE LUNA (1984)
Vuoden vaihteessa 1983-1984 alkoivat uuden materiaalin äänitykset. ”Jambo” -singlen floppaamisen jälkeen etno-afrikkalaiset teemat hylättiin ja punaiseksi langaksi tuli futuristinen science fiction maailma. Ensimmäisenä singlenä lohkaistu ”Somewhere in the world” ei kuitenkaan yltänyt Saksan listan TOP-40:een ja se oli jo neljäs peräkkäinen Boney M. -sinkku jolle kävi näin.
”Ten thousand lightyears” -albumin myynti sakkasi pahasti, mutta kun Frank Farian kuuli Tony Espositosin kappaleen ”Kalimba de luna” hän halusi oitis levyttää sen Reggie Tsiboen kanssa. Alun perin siitä piti tulla Reggien soolosingle, mutta Farian päättikin julkaista levyn Boney M:n nimissä. Yhtye sai siitä pitkästä aikaa TOP-20-hitin Saksassa. ”Ten thousand lightyears” -albumi julkaistiin uudelleen nimellä ”Kalimba de luna” ja se nousi Saksan listalla sijalle 23.

Asian sekavoittamiseksi vielä samana vuonna Boney M. julkaisi kokoelmalevyn ”Kalimba de luna – 16 happy songs”, joka sisälsi sekalaisen kokoelman yhtyeen kappaleita mukaan lukien pitkäsoitoilla aiemmin julkaisemattomia singlejä. Uutena täkynä kokoelmalla oli cover-versio Baby’s Gangin italodiscohitistä ”Happy song”. Mukaan kutsuttiin Boney M:n alkuperäisjäsen Bobby Farrell, joka hoiteli rap-osuudet Reggie Tsiboen huolehtiessa vokaaleista. Liz Mitchell ja Marcia Barrett eivät osallistuneet levytykseen lainkaan. Single nousi Saksassa kärkikymmenikköön ja siitä tulikin yhtyeen viimeinen TOP-10-hitti heidän kotimaassaan.

EYE DANCE (1985)
Vuonna 1985 Boney M:n taru tuli päätökseensä. Kahdeksas ja viimeinen studioalbumi äänitettiin eri sessiomuusikoiden kesken ja alkuperäiset laulajat Liz Mitchell ja Marcia Barrett olivat mukana vain muutamalla raidalla. Reggie Tsiboe toimi päävokalistina suurimmassa osassa kappaleista, mukaanlukien singlet ”Young, free and single” sekä ”My cherie amour”. Kuitenkin promokuvissa nähtiin alkuperäinen kvintetti mukana Bobby Farrell.
”Eye dance” -albumin kansi oli tarkoituksellisen anonyymi piirros, jossa ei esiintynyt yhtyeen jäseniä. Sekä singlet että pitkäsoitto floppasivat listoilla täysin ja vuonna 1986 Boney M. ilmoitti hajoavansa toimittuaan aktiivisesti tasan kymmenen vuotta.

GREATEST HITS OF ALL TIMES – REMIX ’88 (1988)
Manageri Simon Napier-Bell houkutteli alkuperäisen Boney M. -nelikon takaisin yhteen ja pestasi Stock-Aitken-Watermanin vakiomiksaajan Pete Hammondin loihtimaan yhtyeen hiteistä uudet ajanmukaiset versiot. Levyä promotoitiin ”Megamix”-singlellä, joka oli potpuri hiteistä ”Rivers of Babylon”, ”Sunny”, ”Daddy Cool” ja ”Rasputin”. Single nousi Suomen listan sijalle viisi ja ”Remix ’88” -albumi sijalle 24. Levy oli viimeinen Boney M. -levy, jolla alkuperäinen kvartetti oli kokonaisuudessaan mukana.

Tuottaja Farian haistoi tietenkin oitis rahan ja halusi tehdä jatkoa. ”Greatest hits of all times – Remix ’89 – Volume II” ilmestyi vuonna 1989. Singlenä kokoelmalta julkaistiin ”Malaika”, jonka Boney M. oli levyttänyt jo vuoden 1981 albumille ”Boonoonoonoos”. Liz Mitchell lauloi kappaleen uudelleen ollen ainoa alkuperäisjäsen joka oli mukana levytyksessä. Uuden muotitanssin Lambadan jäljissä kokoelma sisälsi myös Lambada-rytmeihin sovitettuja Boney M. -kappaleita.
Samaan aikaan markkinoille tupsahti myös kilpaileva Boney M., kun muut alkuperäisjäsenet Bobby Farrell, Marcia Barrett ja Maizie Williams saivat seurakseen Madeleine Davisin ja levyttivät singlen ”Everybody wants to dance like Josephine Baker”. Frank Farian pukkasi pian markkinoille singlen ”Stories”, jossa äänessä olivat puolestaan Liz Mitchell ja Reggie Tsiboe sekä kaksi uutta tyttöä Sharon Steven ja Patty Onoyewenjo.

Viimeinen varteenotettava julkaisu tapahtui marraskuussa 1992, kun ABBA:n supermenestyksekkään ”Gold” -kokoelman vanavedessä myös Boney M:n hitit koottiin ”Gold”-nimen alle kokoelmaksi. Julkaisua edelsi uusi ”Megamix”-potpurisingle, joka nousi Britti-listallakin topteniin. Tuottaja Farian lisäili kappaleisiin pieniä lisämausteita syntetisaattorilla, kuten käsientaputuksia ja tamburiineja. Albumista tuli menestys useissa maissa. Suomessa kokoelma nousi listaykköseksi ja myi yli 46.000 kappaletta eli lähes platinaa.

Frank Farian ei olisi Farian ellei menestykselle yritettäisi saada myös jatkoa. Vuonna 1993 ilmestyi tietenkin ”More Gold – 20 Super hits vol. II”, jonka sisältöä ei suin surminkaan voinut kuvailla ”superhittien” täyteiseksi. Merkille pantavaa tosin oli, että kokoelma sisälsi neljä kokonaan uutta kappaletta, joissa lauloi Liz Mitchell. Ne eivät kuitenkaan jääneet elämään. Ei edes singlenä julkaistu Tony Esposito -cover ”Papa Chico”.
Boney M. vai pitäisikö sanoa monikossa Boney M:t ovat jatkaneet keikkailua aina näihin päiviin asti. Alkuperäisen päävokalistin Liz Mitchellin versiota pidetään varteenotettavimpana ja hän jaksaakin muistuttaa, että oli äänessä useimmissa klassikkohiteissä. Parhaimmillaan 1990-luvulla maailmalla kiersi neljäkin Boney M:ää. Jokaisella alkuperäisjäsenellä oli omansa. Bobby Farrell oli kiinnitettynä Viking Linella kolme upouuden laulajattaren kanssa vuonna 1995. Maizie Williamsin Boney M. kävi Suomessa ainakin vuosina 2004 ja 2015. Liz Mitchell kävi Suomessa vuonna 2022.
Bobby Farrell (oik. Roberto Farrell, s. 6.10.1949) kuoli 30.12.2010 61-vuotiaana sydänkohtaukseen. Hän oli esiintynyt Pietarissa edellisenä iltana. Bobby nukkui pois samana päivänä ja samassa kaupungissa, kuin Rasputin. Mystinen hahmo, jota hän niin monta kertaa oli esittänyt estradilla Boney M:n samannimisen laulun aikana.
Lähteet:
Wikipedia
Discogs
Suomen listalevyt
Iltalehti