Sunnuntaivieras: Yhden musadiggarin 10+1 suosikkibiisiä 1980-luvulta

Photo by Karolina Grabowska on Pexels.com

Vieraskynä: Sami Lotila

Jos et kuunnellut ja diggaillut näitä biisejä, et varmaankaan elänyt 80-luvulla tai ainakaan omistanut levy/kasettisoitinta ja radiota. Kappaleet eivät ole listalla missään sen kummemmassa paremmuusjärjestyksessä.

Listaa tehdessäni huomasin taas kerran, miten rikas musiikkivuosikymmen 1980-luku oli, ja niinpä listalta jäi pois mm. Fleetwood Mac, Dire Straits, Abba, Police, Suzanne Vega, Echo & The Bunnymen, Duran Duran, Terence Trent D’arby, Pet Shop Boys, Human League, Billy Joel, Frankie Goes to Hollywood, Feargal Sharkey, Paul Young, Berlin… ja kotimaisista yrittäjistä vaikkapa Boycott.

Don Henley: ”Boys of Summer” (1984)
Eagles-ukko Henley väkersi kolapäissään viisun, joka kuvaa täsmällisesti vieraantuneisuuden tunnetta ja on samalla sekä synkkä että nostattava. Videokin on niin 1980-lukua, että.

Simple Minds: “Promised You a Miracle” (1982)
Radiossa juontaja kertoi 40 vuotta sitten, että tämä olisi hänen levynsä mukaan autiolle saarelle. Olen yhä samaa mieltä.

Soul II Soul: “Keep on Moving” (1989)
Soundtrack’iä interrail-reissuille, joita kertyi lopulta 25. Tein yhden interrail-lipun itse, ja säästin 1400 markkaa.

Lisa Stansfield: “All Around the World” (1989)
Parikymppisen pojan rakkaussuhteet olivat niin traagisia, että niiden taustalle tarvittiin traagista musiikkia.

J. Karjalainen: “Hän” (1988)
1980-luku oli synkkää aikaa suomalaisessa musiikissa, mutta tämä pelasti paljon.

Ryuichi Sakamoto: “Merry Christmas, Mr. Lawrence” (1983)
Kuulin tämän ensimmäisen kerran työskennellessäni vahauskoneen kuljettajana Kokkolassa talvella 1984. Liikehuoneistojen lattiat vahattiin yöaikaan.

Depeche Mode: “Blasphemous Rumours” (1984)
Naiivista sanoituksesta ja lattialla pyörivästä kattilankannesta huolimatta yksi deppareiden uran kohokohtia. Iski teini-ikäiseen pojan sieluun kuin miljoona volttia.

Billy Idol: “Eyes Without a Face” (1983)
Idol oli aina parhaimmillaan, kun hän suoristi huulensa ja malttoi olla kaahaamatta täysillä.

Robert Palmer: “Johnny and Mary” (1980)
Palmer levytti tämän ennen kuin sai hittivaihteen silmään ja Bryan Ferry puunasi sen entistäkin uljaammaksi 34 vuotta myöhemmin.

OMD: “Souvenir” (1981)
“Unenomainen ja oudolla tavalla nostalginen biisi ilman ainuttakaan perinteistä soitinta. Samassa kuninkuussarjassa Gazebon ”I Like Chopin’in” kanssa. Kumma, ettei tästä ole tehty covereita?

Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑