Caroline Catherine Müller syntyi Ossin kaupungissa, Alankomaissa 31.7.1964. Hänen vanhempansa olivat saksalaisia ja vuonna 1979 perhe muutti Saksan Bündeen. Siellä Carolinen kävi lukion ja alkoi sitten opiskella ompelijaksi oppisopimuskoulutuksella.
Carolinen isä Peter Müller huomasi tyttärensä potentiaalin laulajana jo varhaisessa vaiheessa ja hän alkoi manageroida tätä laulualalle. Itse asiassa Peter-isä toimii edelleenkin Carolinen managerina.
Nuori Caroline osallistui lukuisiin kykyjenetsintäkilpailuihin ja vuonna 1982 hän pääsi levyttämään ensimmäisen singlensä taiteilijanimellä Carol Dean. 18-vuotiaan Carolinen levytys ”This is my story”/”I get a dance” jäi kuitenkin vähäiselle huomiolle.
Seuraavana vuonna perustettiin tyttökvartetti Optimal, johon Carolinen lisäksi kuului Sylvia Frötschel, Claudia Stürzebecher ja Sabine Lürenbaum. Heidän tuottajanaan toimi Peter Kent, joka itsekin oli levyttänyt kolme schlager-albumia 1980-luvun alussa.
Ensimmäinen single ”Er war Magnetisch”/”Optimal” oli saksankielinen ja Optimal pääsi esiintymään televisioon. Vuonna 1984 julkaistiin toinen, englanninkielinen single ”The good bye”/”Kim Gasuki”. Suosio ei kuitenkaan saanut ilmaa siipiensä alle ja ryhmä kuopattiin. Kvartetin jäsenistä Sabine Lürenbaum levytti kaksi eurodiscosingleä ”Jump in my car” ja ”I need a man” taiteilijanimellä Secret star.
Caroline ja Peter Müller eivät tästä lannistuneet, vaan jatkoivat uutterasti työtä tytön laulajanuran eteen. Vuonna 1985 Hampurin lähellä järjestettiin jälleen kykyjenetsintäkilpailut ja paikalla sattui olemaan tuottaja Dieter Bohlen, joka oli juuri lyönyt läpi isosti Modern talking -duonsa kanssa. Hän etsi nimenomaan naisartistia, joka esittäisi samantyylistä eurodiscoa.
Bohlen ihastui Carolinen lauluääneen ja olemukseen ja sopimus syntyi. Uusi tuottaja kehitteli uudelle suojatilleen taiteilijanimen C.C. Catch. C.C. tuli laulajattaren etunimistä Caroline Catherine ja Catch nyt vain kuulosti hyvältä sekä näytti kivalta artistin logossa.
Heinäkuussa 1985 julkaistiin C.C. Catchin ensimmäinen single ”I can lose my heart tonight”, joka nousi Saksan listalla sijalle 13. Lisäksi se nousi listoille Itävallassa, Sveitsissä ja Espanjassa. Tyylillisesti kappale oli uskollinen Bohlenin Modern talkingista tutuiksi tulleille sointukuluille ja kuultiinpa taustakuorossa tuttuja falsettistemmojakin.
Jatkoa seurasi alkuvuodesta 1986 singlejen ”Cause you are young” ja ”Strangers by night” muodossa, jotka nousivat molemmat Saksan listan topteniin. Jälkimmäinen avasi pelin jo Suomessakin ja sinkku nousi Suomen listan sijalle kymmenen kesäkuussa 1986. Samaan aikaan kauppoihin ilmestyi myös C.C. Catchin ensimmäinen albumi ”Catch the catch”.
CATCH THE CATCH (1986)
28.4.1986 julkaistu C.C. Catchin ensimmäinen pitkäsoitto sisältää kahdeksan eurodiscokappaletta. Mukana on kaikki kolme singleä ”I can lose my heart tonight”, ”Cause you are young” ja ”Strangers by night” maxi-versioina. Levyn kannessa mainostetaan komeasti, että albumi sisältää seitsemän maxi-versiota. Pitkillä versioilla rehvastelu oli discoaikakaudella jollain tapaa itseisarvo.
Näin ollen vain yksi albumin kahdeksasta kappaleesta on ns. normaalipituinen versio. Se on ”One night’s not enough”, joka oli julkaistu jo ”Cause you are young” -singlen B-puolella.
Muut neljä kappaletta ovat tasalaatuista Bohlenia. ”Jump in my car” -kappaleen levytti samalle taustaraidalle C.C. Catchin entinen bändikaveri Sabine Lürenbaum taiteilijanimellä Secret star ja se julkaistiin singlenä. Albumi nousi Saksan listalla hienosti sijalle kuusi ja hyville sijoituksille muuallakin Euroopassa. Suomen listalla korkein sijoitus oli 19 ja listaviikkoja kertyi neljätoista.
WELCOME TO THE HEARTBREAK HOTEL (1986)
Kuten Dieter Bohlenin tapoihin kuuluu, rautaa on taottava silloin kuin se kuumaa ja sitä on taottava nopeasti. C.C. Catchin toinen pitkäsoitto saatiin markkinoille vielä saman vuoden aikana. Syksyllä julkaistiin single ”Heartbreak hotel”, jonka nimi oli häpeilemättä pihistetty Elvikseltä. Muita yhtäläisyyksiä Elvikseen ei sitten ollutkaan.
Single nousi Saksan listalla sijalle kahdeksan ja Espanjassa jopa kolmanneksi. Espanjassa on aina fanitettu eurodiscoa, Modern talkingia ja C.C. Catchia. Suomessa julkaisu tapahtui kaiketi liian hätäisesti, kun ei oltu toivottu vielä esikoislevystäkään. Toinen LP jäi meillä kokonaan vaille listasijoituksia.
Skandinaviassa saksalaisen Hansa-levy-yhtiön julkaisut julkaistiin lisensoituina tanskalaisen Mega records -yhtiön kautta. Täällä katsottiin, että tyylikkäät taidekuvat C.C. Catchin levyjen kansissa eivät vastanneet sisältöä ja niinpä kansikuviksi vaihdettiin meillä artistin kasvot.
8.12.1986 julkaistu kakkoalbumi ”Welcome to the heartbreak hotel” oli sisällöltään monivivahteisempi, kuin esikoinen. Mukana oli balladeja ja rytmisesti eri tyylisiä pop- tai jopa iskelmä-kappaleita. Noin puolet pitkäsoiton kymmenestä kappaleesta oli kuitenkin ehtaa eurodiscoa, jota fanit janosivat.
Toisena singlenä lohkaistiin räväkkä ”Heaven and hell”, joka jäi täpärästi Saksan singlelistan kärkikymmenikön ulkopuolelle. Espanjassa se nousi sijalle kaksi. Albumikin menestyi C.C.n kotimaassa edeltäjäänsä heikommin ollen listalla korkeimmillaan sijalla 28. Espanjasta sen sijaan tuli kultalevy.
LIKE A HURRICANE (1987)
Alkuvuodesta 1987 julkaistiin uusi single ”Are you man enough”, joka sai perinteikkyydessään hieman vaisun vastaanoton, mutta syksyllä uusiutunut C.C. Catch palasi listakärkeen. Artisti oli käynyt kampaajalla ja tanssi nyt musiikkivideollaan pirteässä lyhyessä kampauksessa. Single ”Soul survivor” nousi Espanjan listan ykköseksi ja piipahti Suomenkin listalla.
Singlehitin siivittämä kolmas albumi ”Like a hurricane” nousi meillä virallisen listan sijalle kolme. Lokakuussa C.C. Catch piipahti Suomessa Suosikin Boozing society bileissä, mikä ehkä vauhditti levymyyntiä. Artisti esiintyi juhlissa playbackina eli vain tanssi ja aukoi suutaan ilman mikrofonia.
Iltalehti teki artistista ison, joskin sävyltään oudon vähättelevän jutun. Toimittaja Marja Aarnipuro kummasteli, että mikäs tyttö tämä tällainen C.C. on josta ei ollut kuullutkaan. Lisäksi hän taivasteli, että pitääkö tässä katsella Sky Channelia yökaudet musan perässä pysyäkseen. Kyllähän se toimittajan hyvä olisi olla asioista perillä.
”Like a hurricane” -albumilla on yhdeksän kappaletta ja nyt kansitarra kertoo mukana olevan kolme ”long versiota”. Kokonaisuus on edellislevyä tanssittavampi, vaikka mukana on pari rauhallisemmallakin tempolla ryyditettyä kappaletta. Kolmantena singlenä lohkaistiin Espanjan markkinoille levyn avauskappale ”Good guys only win in movies”, joka nousikin siellä topteniin.
DIAMONDS – HER GREATEST HITS (1988)
Kesällä 1988 julkaistu ”Diamonds” on kokoelmalevy, joka sisältää kolme kokonaan uutta kappaletta. Niistä singlenä julkaistiin ”House of mystic lights”, joka nousi Saksan listan sijalle 23 ja Espanjassa sijalle seitsemän. Kaksi muuta biisiä ”Don’t shoot my sheriff tonight” ja ”Do you love as you look” eivät ole jääneet elämään.
Muuten kokoelma on oivallinen hankinta ainakin niille, jotka eivät perusta maxi- tai long-versioista, sillä se sisältää kaikki C.C. Catchin tähän astiset seitsemän singleä normaaliversioina. Yhteensä kappaleita levyllä on siis kymmenen ja CD-versiossa on bonusraitoina neljä remixiä.
Espanjasta C.C. Catch pokkasi jälleen kultalevyn, mutta muualla listasijoitukset eivät olleet mairittelevia. Saksassa korkein sijoitus oli 43 ja Suomessa 30.
BIG FUN (1988)
Dieter Bohlen on tuottelias mies, joten kun kolme ensimmäistä pitkäsoittoa oli saatu pakettiin pukattiin joulumarkkinoille uusi studioalbumi. Single ”Backseat of your Cadillac” ilmestyi vain hetki ennen 12.12.1988 julkaistua kokopitkää, joka sai nimekseen ”Big fun”.
Levy ei tarjoillut mitään uutta auringon alle. Kymmenen kappaleen kavalkaadiin mahtuu tuottajan koko kirjo eurodiscosta balladeihin ja pakollinen sambarytminenkin kappale ”Little by little”. Kaikki Bohlenin rytmikoneen peruskompit ovat siis olleet käytössä.
Levy ei menestynyt edeltäjiensä tavoin Espanjaa lukuunottamatta. Sieltä tuli jälleen jalometallia seinälle ripustettavaksi. Suomen listalla ”Big fun” oli parhaimmillaan sijalla 33.
C.C. Catch itsekin alkoi leipiintyä eurodiscoon, joka muutenkin oli jo menossa pois muodista. Hän olisi halunnut vaikuttaa enemmän esittämänsä musiikin sisältöön, mutta tämä ei luonnollisestikaan sopinut itsevaltiaana tunnetulle Bohlenille. Niinpä heidän tiensä erosivat ja levytyssopimus Hansan kanssa purkautui.
Bohlen hyödynsi kuitenkin kaiken hyödynnettävissä olevan ja lohkoi albumilta ennätysmäärän singlejä. ”Summer kisses” ja ”Baby I need your love” musiikkivideot koottiin vanhasta materiaalista. Toukokuussa 1989 julkaistu single ”Nothing but a heartache” nousi vielä Suomen listalla kärkikymmenikköön.
HEAR WHAT I SAY (1989)
Ensimmäinen vääntö syntyi C.C. Catch -nimen käytöstä, sillä Dieter Bohlen katsoi keksineensä sen. Muutamien oikeusselvittelyjen jälkeen Caroline sai kuitenkin oikeuden käyttää nimeä. Managerikseen hän sai Simon Napier-Bellin, joka oli aiemmin manageroinut mm. Whamia. Uusi manageri hommasi suojatilleen nopeasti myös uuden levytyssopimuksen Polygramin alamerkin Metronomen kanssa.
Nyt Caroline pääsi toteuttamaan myös itseään ja uusien yhteistyökumppaneiden kanssa hän oli mukana kirjoittamassa seitsemää kappaletta tulevan albumin kymmenestä raidasta. Levyn kappaleista kolme tuotti Duran duran -yhtyeestä tuttu kitaristi Andy Taylor ja lopuista vastasi Dave Clayton ja Jo Dworniak.
Ensimmäinen single ”Big time” nousi Saksan listan sijalle 26 ja kuin kiusaksi entinen levy-yhtiö julkaisi samaan aikaan vielä viimeisen singlelohkaisun ”Baby I need your love” edellislevyltä.
”Hear what I say” -albumi oli täysin uudentyylistä C.C. Catchia. Poissa oli eurodisco ja tilalle oli tullut muodikkaat funkin, housen ja new jack swingin elementit. Tutut kasvot ja artistin nimi nostivat levyn Suomen listan sijalle 34, mutta kuulija saattoi yllättyä laitettuaan kiekon soittimeen. Saksan listalla kokopitkä ei noussut sijaa 75 ylemmäs.
Toisena singlenä levyltä lohkaistiin ”Midnight hour”, joka ei noussut listoille missään. ”Hear what I say” jäi C.C. Catchin viimeiseksi kokonaan uutta musiikkia sisältäneeksi studioalbumiksi – ainakin toistaiseksi. C.C. Catch päätti pistää pillit pussiin ja jäi tauolle musiikkibisneksestä.
BEST OF ’98 (1998)
Vuosi 1998 oli eurodiscon uuden tulemisen vuosi. Ensin comebackin teki Dieter Bohlenin päätyö Modern talking ja perässä seurasi Bad boys blue. Molemmat julkaisivat menestykkäät kokoelmat, jotka sisälsivät myös ajan henkeen räätälöidyt rap-vokaaleilla ryyditetyt eurodance-henkiset versiot klassisista kasarihiteistä. C.C. Catch seurasi tietenkin perässä.
”Best of ’98” kokoelma sisältää rap-versiot laulajattaren suosituimmista kappaleista ”I can lose my heart tonight” ja ”Soul survivor”. Lisäksi sotakirveet tuottajan Bohlenin kanssa haudattiin ja mukana on myös uusiksi lauletut ja sovitetut versiot samoista kappaleista. Ne julkaistiin myös singleinä, jotka nousivat sekä Saksan ja Espanjan listoille.
Muuten kokoelma sisältää liudan originaaleja 1980-luvun eurodiscoralleja sekä kaksi eripituista hittipotpuria. Kokoelma käväisi Saksan albumilistalla sijalla 76.
Tämän jälkeen C.C. Catch on julkaissut vain muutaman singlen, joista vuonna 2003 ilmestynyt ”Shake your head” osoittautui pieneksi hitiksi Espanjassa ja Itä-Euroopassa.
C.C. Catchilta on julkaistu monta monenkirjavaa kokoelmalevyä, mutta vuonna 2005 Edel-levymerkillä julkaistu ”Catch the hits” on yksi laadukkaimmista. Se sisältää muitakin, kuin Dieter Bohlenin säveltämiä kappaleita sekä mainion DVD-levyn, jolta löytyy artistin 1980-luvun musiikkivideot.
Bohlenin kynäilemien eurodisco-kappaleiden ystäville neljä ensimmäistä kokopitkää on koottu kuluttajaystävällisesti yksiin kansiin otsikon ”The 80’s album” alle.
Vuonna 2010 C.C. Catch julkaisi espanjalaistuottaja Juan Martinezin kanssa singlen ”Unborn love”.
Nykyään C.C. Catchin pitää kiireisenä erilaiset nostalgiatapahtumat eri puolilla Eurooppaa. Eurodiscoaatteelle vihkiytyeet fanit janoavat edelleen kultaisen 1980-luvun klassikoita tanssijalkojaan vipattamaan.
Lähteet:
Wikipedia
Discogs
Suomen listalevyt
Iltalehti
RETROPOPPARI 