
Suomen Euroviisuklubi OGAE ry:n järjestämä Eurovision cruise vuosimallia 2023 on onnellisesti takana ja väsyneet juhlijat ovat kotiutuneet. Risteily oli järjestyksessään jo kolmastoista ja vuosien varrella on vain kaksi välivuotta. Yhden perui tietenkin korona ja toisen perui laivayhtiö. Tallink Silja nimittäin vuokrasi lyhyellä varoitusajalla Tallinnaan 22 tunnin risteilyjä tehneet aluksen Alankomaihin majoituskäyttöön. Niinpä tänä vuonna euroviisufanit risteilivät Tukholmaan asti ja saivat nauttia euroviisuhuumasta peräti kahtena iltana. Upeat puitteet hauskanpidolle tarjosi Silja Symphony. Itse olen ollut mukana DJ:n ominaisuudessa jokaisella risteilyllä sekä laivan puutteen vuoksi maissa järjestetyssä ”Plan B”-tapahtumassa.
Mutta tuskin järjestävä taho aavisti artistivarausta tehdessään, että elokuussa 2023 mukana aalloilla seilaisi myös Suomen tämän hetken suosituin poptähti. Sopimus Käärijän esiintymisestä tehtiin nimittäin jo ennen kuin hänet oli valittu Suomen edustajaksi Eurovision laulukilpailuun. Tietenkin euroviisuihin perehtyneet aavistivat heti ”Cha cha cha” -kappaleen kuultuaan, että näin toivottavasti kävisi, mutta suurin osa Suomen kansasta varmaankin ajatteli vielä ennen UMK-finaalia että ”Kuka hiton Käärijä?”.
Supersuositun artistin mukanaolo toi leppoisiksi todetuille euroviisuristeilyille aivan uudenlaisia, odottamattomia lieveilmiöitä. Käärijää seuraa intohimoinen fanikaarti, joka kutsuu itseään ”Kääryleiksi”. Lisäksi vihreäboleroinen kansansankari on myös monien perheen pienimpien suosikki. Niinpä risteilijä olikin täyteen ammuttu paitsi euroviisufaneista, myös Käärijä-paitoihin tai muuhun vihertävään sonnustautuneista isoista ja pienistä kääryleistä sekä heidän huoltajistaan.

Euroviisutapahtumat ovat tulleet aiemmin tunnetuiksi suvaitsevaisuudestaan ja ystävällisyydestään. Monet ravintolat ja tapahtumapaikat ympäri Eurooppaa ottavat aina viisuihmiset avosylin asiakkaikseen. Järjestyshäiriöitä ei ole lainkaan ja kaikki ovat kohteliaita toisilleen, vaikka väkijuomiakin nautitaan runsaasti ja kassakone kilisee. DJ:n sydäntä lämmittää, kun tanssilattia on täpötäysi valomerkkiin asti, eikä kukaan tule vaatimaan ”Paranoid”-rallia soittolistalle.
Intohimoinen fanitus on euroviisujen ystäville tietenkin elämäntapa. Monien mielestä varmasti outoakin. Harva kuitenkaan katsoo kieroon musiikinystävää, joka ilmoittaa suosivansa Bruce Springsteenia tai Madonnaa tai Käärijää. Ihailu ei saisi silti mennä siihen pisteeseen, että väheksytään toisten ihmisten kiinnostuksen kohdetta. Eivät euroviisufanitkaan automaattisesti rakasta joka ainoaa kyseisessä laulukilpailussa esiintynyttä artistia tai kappaletta, mutta silloin kun vähemmän kiinnostava artisti esiintyy voi siirtyä vaikka baarin puolelle.
Kääryleiltä jäi fanitushuumassa tämä huomioimatta. He valloittivat merirosvojen lailla Silja Symphonyn Starlight-yökerhon eturivin heti ravintolan avattua ovensa, vaikka Käärijän esiintymisajaksi oli määritelty kello 00:15 illan viimeisenä kohokohtana. Myös pienimpien fanien vanhemmat heittivät nukkumaanmenoajoilla Itämeren vesilintuja ja vaahtosammuttimen kokoiset fanittajat hoippuivat muiden ravintolan asiakkaiden keskuudessa. Eräskin äiti opetti kuuluvasti jälkikasvulleen perisuomalaista ravintolakäyttäytymistä neuvomalla heitä käyttämään kyynärpäitään lavan edustaa kohti etenemisessä. Vaikka hänen perillisensä olisivat olleet ihan tyytyväisiä katselupaikkoihinsa.
Kaikkein ikävintä oli kuitenkin buuaaminen ennen Käärijää esiintyneelle Lindsay Dracassille, joka edusti Isoa-Britanniaa Eurovision laulukilpailuissa vuonna 2001. Lindsayn euroviisuklassikoita sisältäneen ohjelmiston kuuluva kritisointi ja rytmikkäät Käärijä-huudot eivät taatusti kohottaneet sympaattisen ja taitavan laulajattaren mielialaa. Lisäksi ne olivat täysin tarpeettomia. Illan ohjelmasta oli selkeä aikataulu, joka piti myös hyvin paikkansa. Käärijän esiintuloa ei hävyttömin huudoin nopeutettu.
Käärijä itse vapautti kuitenkin valloittavalla esiintymisellään tunnelman ja eri leirien edustajista koostunut yleisö oli samassa yhtä suurta perhettä. Siinä on artisti, joka antaa jokaisessa show’ssaan todella kaikkensa. Välispiikkeihin eksyneet tuhmuudet ja voimasanat kuuluvat hänen imagoonsa. Mahdollisesti niistä pahastuneet vanhemmat voisivat ennemmin miettiä, onko meluisa yökerho puolen yön jälkeen oikea paikka alle kouluikäisille. Käärijän pyytäessä jokaista illan aikana ryypännyttä henkilöä nostamaan kätensä, nousi edessämme kahden keikkaa seuranneen naperon kädetkin ilmaan. Naurahdimme heille, että ”Te ette toivottavasti ole ryypänneet tänään”. Toinen vekaroista hämmästeli, että ”Mitä Käärijä kysyi?”.

Euroviisuristeilyn perinteisiin kuuluu myös, että artistit tulevat esiintymisensä jälkeen tapaamaan fanejaan kuvausseinän luokse. Kukaan ei kuitenkaan pahastunut tai edes ihmetellyt sitä että Käärijä ei tällä kertaa toiminut näin. Juopunut risteilykansa ja yli-innokkaat kääryleet olisivat todennäköisesti repineet hänen boleronsa kappaleiksi. Mikään määrä järjestysmiehiä ei olisi riittänyt pitämään ihmismassaa aisoissa. Starlight-yökerho oli niin täyteen ladattu, että siellä ei pystynyt hievahtamaankaan. Olisi ollut sulaa hulluutta hypätä keskelle sitä nälkäistä susilaumaa. Kyse ei missään nimessä ole mistään diivailusta, vaan puhtaasta järjestä.
Oma DJ-settini alkoi heti Käärijän esityksen jälkeen ja kun estradin verhot avautuivat yökerho oli tyhjentynyt kuin taikaiskusta. Lapset oli toivottavasti peitelty hyttien yläpunkkiin ja kääryleetkin olivat saavuttaneet tavoitteensa – eli nähneet idolinsa. Huoleni tyhjästä tanssilattiasta osoittautui kuitenkin aiheettomaksi, sillä Kreikan edustussävelmän vuodelta 2009 pyörähdettyä käyntiin levylautaselta palasi euroviisuristeily perinteisiin uomiinsa. Sakis Rouvaksen ”This is our night” sopi mielestäni teemaltaankin tilanteeseen. Euroviisuperheeseen mahtuu toki aina uusia perheenjäseniä. Kaikki ovat tervetulleita, mutta jokaista artistia ja kanssamatkustajaa pitää kunnioittaa. Silti ehkä huokaisen helpotuksesta, jos ensi vuonna risteilyllä ei esiinny Suomen kovin poppari.