TITANIQUE
Riihimäen teatteri, 30.10.2025
Titanique on tyyliltään musikaaliparodia ja kenties ensimmäinen näkemäni tätä lajia. Esitystä voisi kutsua myös jukebox-musikaaliksi, sillä sen runkona toimivat Celine Dionin hittikappaleet. Ensimmäiseksi jäin miettimään, miksi juuri Celine Dionin lauluista koottuun jukebox-musikaaliin on tyylilajiksi valikoitunut parodia ja miksi tapahtumapaikaksi on otettu Titanic? En äkkiseltään keksinyt muita yhtymäkohtia, kuin sen että tarina rakentuu Titanic-elokuvan ympärille ja juuri Celine Dion esitti kyseisen vuonna 1997 valmistuneen leffan teemabiisin ”My Heart Will Go On”.
Musikaalissa parodioidaan siis ensisijaisesti Titanic-elokuvaa. Esityksen päähahmot ovat suoraan leffasta ja näyttämöllä nähdään pääpari Jack Dawson (Jon-Jon Geitel) ja Rose DeWitt Bukater (Ushma Olava), Rosen äiti Ruth (Lauri Ketonen), Rosen konnamainen sulhanen Cal Hockley (Tuomas Korkia-Aho), ”uppoamaton” Molly Brown (Hanna Kaila) sekä muita sivuhahmoja, kuten Jackin ystävä Luigi joka muistuttaa kovasti Super-Marion velipoikaa ja jäävuori joka näyttää erehdyttävästi Tina Turnerilta.
Tarinan varsinainen keskipiste on kuitenkin Celine Dion (Sanni Lehto), joka ilmestyy säätämään diivamaisin elkein kohtaukseen kuin kohtaukseen. Siitä sitä huumoria revitäänkin. Riihimäen teatterin 30.10.2025 näytöksessä Celine Dionin roolissa tuurasi Kia Laitakari. Tämä oli jo toinen kohdalleni sattunut sijaisnäyttelijä tämän syksyn musikaaleissa. Sanni Lehto ei ole itselleni aiemmin tuttu, joten en osannut kovasti pettyä vaihdoksesta. Laitakarin ongelmaksi koitui, etten hyvällä tahdollakaan kyennyt näkemään hänessä mitään Celine Dionin piirteitä.
LUE LISÄÄ: Tootsie-musikaalissa Joonas Nordman loisti poissaolollaan
Muuten en ehkä onneksikaan tiennyt esityksen sisällöstä etukäteen paljon mitään. Aloin vasta jälkeenpäin tutkimaan, mistä musikaaliparodiassa kyse ja selvisi että ensi-iltansa ”Titanique” on saanut jo vuonna 2017 Yhdysvalloissa. YouTubesta katsomieni erilaisten trailereiden perusteella lisäarvoa olisi varmasti tuonut, jos päätähti olisi ollut enemmän Celine Dionin oloinen. Vaikka onhan koko idea jo alun perinkin oikeastaan ihan päätön. Mitä siis olisi Titanicilla tapahtunut, jos Celine Dion olisi ollut mukana risteilyllä.
Celine Dion esitetään musikaalissa itseään koko ajan esille tuovana ja muiden päälle korkeammalta ja kovempaa laulavana diivana. Tosin hyväntahtoisena sellaisena, ei minään ilkeänä bitchinä. Ilkeilyt hoitavat Ruth ja Cal ja sanansäilä tosiaan heiluu melko ronskeinkin liikkein. Esityksen kaikkein hulvattomin kohtaus annetaan Lauri Ketosen dragissa esittämälle Ruth-hahmolle, kun ränttää näytelmätyttärelleen Roselle. Onneksi kävin vessassa, ettei tullut pissat housuun.
Muutenkin koko seitsemän hengen näyttelijäkaarti teki laatutyötä. Mainitsemieni lisäksi Maija Siljander esitti mm. Titanicin kapteenia ja Luigia. Lauri Ketonen ui jäävuorikohtauksessa Tina Turnerin liiveihin tai pitäisikö sanoa minihameeseen.
Musikaalin oli suomeksi kääntänyt riihimäkeläisille tuttu teatteripersoona Katja Peacock ja hän on tehnytkin timanttista työtä. Teksti vilisee hauskoja nokkeluuksia ja viittauksia popkulttuuriin. Parasta oli kun käännöksessä oli tuotu esille myös suomalaista näkökulmaa. Ketosen Ruth manaa vuodatuksessaan, kuinka hän joutuu länttäämään korkokengissä jonkun ex-Gimmelin kanssa pikkuteattereiden lavoilla vaikka voisi esiintyä hienommillakin estradeilla. Erilaisia viittauksia oli niin paljon, että väitän että esimerkiksi RuPaul’s Drag Race lainaukset eivät välttämättä avautuneet ihan kaikille varttuneimmille katsojille. Mutta naurunaiheita riitti jokaiselle ihan taatusti.
Parodiana ”Titanique” oli siis täydellinen. Musikaalina ei ehkä aivan täysi kymppi. Laulut jäivät minusta kaiken naurunremakan alle vähän välttämättömäksi pahaksi. Ne oli kääntänyt Molly Brownin roolissa esiintynyt Hanna Kaila. Muutama biisi kuultiin alkuperäiskielellä englanniksi. Kaikki lauloivat hyvin, mutta jotenkin vain kappaleet eivät saaneet syttymään. Mutta se ei toisaalta myöskään haitannut. Odotin enemmän seuraavaa vitsiä, kuin seuraavaa biisiä.
Riihimäellä surtiin aikoinaan oman teatterin lakkauttamista, mutta mielestäni nämä laadukkaasti tuotetut yhteisproduktiot ovat paljon kiinnostavampia. Riihimäeltä ”Titanique” seilaa Helsinkiin Aleksanterin teatteriin ja keväällä 2026 Tampereen komediateatteriin. Menkää ihmeessä katsomaan, jos haluatte ällistyä ja nauraa sydämenne kyllyydestä. Itselläkin on ensimmäistä kertaa vuosikausiin fiilis, että voisin mennä katsomaan tämän toisenkin kerran.
SEURAA RETROPOPPARIA SOMESSA:
RETROPOPPARI 
Jätä kommentti