
Jonna Geagea (o.s. Kosonen, s. 3.9.1977 Helsinki) tutustui Erin Anttilaan (o.s. Koivisto, s. 2.7.1977 Helsinki) jo ennen peruskoulun ala-asteen alkua, tyttöjen ollessa 6-vuotiaita. He olivat menossa samaan kouluun ja bongasivat toisensa kouluun tutustumispäivänä opinahjon pihaleikeissä. Heistä tuli saman tien ylimpiä ystäviä, vaikka he joutuivat eri luokille.
Yläasteella tytöt pääsivät samalle luokalle ja silloin Jonna ja Erin alkoivat laulaa yhdessä. Laulu raikasikin koko ajan ja he aiheuttivat oppitunnilla tahallaan sen verran häiriötä, että heidät poistettiin luokasta. Silloin tytöt menivät koulun vessaan laulamaan stemmoja, koska siellä kaikui kivasti. Taustalla kyti koko ajan myös unelma pop-tähteydestä ja he esiintyivät tanssien ja laulaen aina kun siihen tarjoutui tilaisuus.
Keväällä 1995 Jonna näki MTV3-kanavan uuden kykyjenetsintäkilpailun mainoksen ja ehdotti osanottoa. Tuohon aikaan heidän kanssaan lauloi kolmaskin tyttö, muuan Mira, joka jättäytyi suosiolla pois leikistä sen muuttuessa totisemmaksi. Lauluryhmä totteli noihin aikoihin nimeä Vicious Circle. Ohjelmaan haki mukaan yli tuhat laulajaa tai yhtyettä, joista 24 pääsi television osakilpailuihin. Vaikka kilpailijat tulivat ns. ”pystymetsästä”, jalostettiin heidän esityksiään levy-yhtiön toimesta ennen kameroiden eteen astumista. MTV3 oli 1990-luvulla myös toimelias levy-yhtiö, joka markkinoi tuotteitaan isosti oman TV-kanavansa ohjelmissa.
Vicious Circle -nimi ei kelvannut yhtiölle ja aluksi sieltä heitettiin ilmoitusluontoisesti, että duon nimi on nyt Hot Kiss. Se ei puolestaan passannut Jonnalle eikä Erinille. Nimen piti kuitenkin olla englanninkielinen, sillä takaraivossa raksutti myös pääsy kansainvälisille markkinoille. Kompromissina kehiteltiin nimi Nylon Beat. Sana ”Nylon” puhutteli artisteja ja toimihan silloin Helsingissä suosittu samanniminen yökerhokin. ”Beat” liitettiin vain siihen perään. Laulettavakseen duo sai muiden Kiitorata-kilpailijoiden tavoin ammattimiesten tekemiä kappaleita.
Perjantaina 16.6.1995 kello 19:15 starttasi Kiitorata-ohjelman ensimmäinen puolituntinen lähetys MTV3-kanavalla. Mari Rautiaisen juontamassa ohjelmassa esiintyi jokaisessa jaksossa neljä kilpailijaa ja Nylon Beat teki debyyttinsä heti ensimmäisessä jaksossa. Ohjelma sai mediassa kohtalaisen laimean vastaanoton, sillä perjantaina 11.8.1995 lähetetystä tunnin mittaisesta finaalista ei ilmoitettu edes ketkä kisaavat voitosta. Television ohjelmatiedoissa kerrottiin, että mukana on neljä kilpailijaa joista katsojat äänestävät voittajan.
Yleisö äänesti Kiitorata-kilpailun voittajaksi ylitorniolaisen Sami Pilvilän (s. 1.10.1975 – k. 16.3.2025), joka oli tehnyt ensilevytyksensä jo 12-vuotiaana. Vuonna 1987 hän voitti Jonna ja Timo Tervomaan pyörittämän lastenlaulukilpailun ja pääsi levyttämään Veikko Samulin säveltämän ja Juha Vainion sanoittaman rallin ”Äiti laihduttaa” sekä kokonaisen pitkäsoiton. Kappale lähetettiin myös Syksyn Sävel -kilpailuun, mutta se ei päässyt loppukilpailuun. Poika pääsi silti esittämään sen Syksyn Sävelen satoa ohjelmaan. Äänimurroksesta selvittyään parikymppinn Pilvilä osallistui voittoisasti Kiitorataan. Ura ei kuitenkaan urjennut toivotulla tavalla, vaikka töitä tanssimuusikkona riittikin. Pilvilä poistui yllättäen keskuudestamme vuoden 2025 maaliskuussa vain 50-vuotiaana.

Kiitoradan kahdenkymmenenneljän osanottajan joukosta ei näyttävää uraa Nylon Beatin lisäksi pystynyt luomaan kuin Anna Eriksson. Heidän lisäkseen Eveliina Kurki pääsi levyttämään MTV3 Musiikille yhden pitkäsoiton ja myöhemmin Matti Nykäsen luottotoimittajana tunnetuksi tullut Kai Merilä oli mukana. Hänkin levytti MTV3 Musiikille yhden singlen. Kaikki kisaajat pääsivät kuitenkin yhdellä tai kahdella kappaleella mukaan ”Kiitorata – 32 Uutta sävellystä” -tuplakokoelmalle. Biisit olivat syntyneet tuotantoyhtiön tekijämiesten käsissä. Pertti Haverisen, Kari Litmasen, Veikko Samulin ja Risto Asikaisen nimet vilisevät suurimmassa osassa krediteistä.

NYLON BEAT (1996)
Risto Asikaisesta tuli luottomies Nylon Beatin hittien taakse. Sanoituksista vastasi pitkälti salanimellä Sipi Castren operoinut levymoguli Ilkka ”Ile” Vainio sekä Kristiina Sydänmaa speudonyymiä käyttänyt Aappo I. Piippo. Televisiokilpailussa ja Kiitorata-kokoelmalevyllä kuulluista kappaleista ”Oot kuin karkkia mulle” ja ”Kreisi oon” tuli duon ensimmäiset julkaisut. Kappaleet julkaistiin myös 7-tuumaisena vinyylisinglenä ja ”Oot kuin karkkia mulle” CD-singlenä, joka sisälsi biisin kolmena eri versiona.
Alkuvuodesta 1996 julkaistu toinen single ”Teflon Love” ei vielä noussut listoille, mutta helmikuussa ”Rakastuin mä looseriin” nousi Suomen singlelistalla sijalle kahdeksan. Nylon Beatin hersyvä imago ja persoonallinen nasaalisaundi alkoi herättää keskustelua kansan syvien rivien äärellä. Toukokuussa ilmestyneen duon omaa nimeä kantavan esikoisalbumin myötä myös ”Teflon Love” nousi radiosoittoon.
Kaksi hittiä sisältänyt pitkäsoitto myi platinaa eli yli 40.000 kappaletta. Samaan aikaan Nylon Beat lähti tiivistahtiselle kiertueelle, vaikka takana oli jo useita pistokeikkoja ja TV-esiintymisiä. Ensilevyn aikoihin duo esiintyi pääasiassa taustanauhojen kanssa. Albumilta lohkaistiin vielä kolmas single ”Lä-Lä-Lä”, mutta se ei ole edes kappaleena jäänyt ihmeemmin elämään vaikka siihen kuvattiin musiikkivideokin. Sen sijaan esimerkiksi albumiraita ”Naparengas” on osoittautunut kestosuosikiksi. Pitkäsoiton korkein listasijoitus oli kuudes.
Vuoden 1996 Emma-gaalassa Nylon Beat oli ehdolla vuoden yhtyetulokkaana sekä parhaan debyyttialbumin ja biisin kategorioissa kappaleella ”Rakastuin mä looseriin”. Risto Asikainen oli ehdolla vuoden tuottajaksi.


SATASEN LAINA (1997)
Samalla reseptillä taottiin vajaassa vuodessa toinen kokonaisuus, joka saatiin ulos jo huhtikuussa 1997. Jonna ja Erin ovat usein tuoneet esiin tyytymättömyytensä etenkin levyn nimikkokappaleeseen ”Satasen laina”, joka julkaistiin myös ensimmäisenä sinkkuna. Biisistä tuli kuitenkin radiohitti ja se on jäänyt hyvin kansakunnan muistiin. Kappale oli myös ehdolla vuoden biisiksi 1997 Emma-gaalassa. Lisäksi yhtye sai ehdokkuuden vuoden yhtye kategoriassa.
Toisena singlenä lohkaistiin kesäinen ”Kuumalle hiekalle”, joka sai myös jonkin verran radiosoittoa. Nylon Beat kauppa kävi edelleen kuumana, sillä ”Satasen laina” -albumi nousi virallisen listan sijalle seitsemän ja myi enemmän kuin edeltäjänsä – yli 60.000 kappaletta. Kolmas single ”Jos” on sen sijaan vaipunut täydellisesti unohduksiin.
Levy syntyi samalla pienellä työryhmällä. Risto Asikainen sävelsi, sovitti ja soitti kaikki kappaleet. Ile-Sipi avitti sanoitusten rustaamisessa. Aappo-Kristiina jäi pois kuvioista. Asikaisen puoliso Stiina Jean lauleskeli studiossa stemmoja ja siinäpä se porukka olikin.

NYLON MOON (1998)
Nylon Beatin tavoitteisiin kuului alusta lähtien myös maailmanvalloitus ja sitä lähdettiin tavoittelemaan Suomen euroviisukarsintojen kautta. 14.2.1998 duo esitti kilpailukappaleensa ”Umm ma ma” suorassa lähetyksessä. Nylon Beatin taustalla nähtiin tanssivat taustalaulajasiskokset Mira ja Therese Törmi, jotka hekin loivat uraa ysäritähtinä. Mira sooloartistina ja Therese o’Ou -nimisen projektin solistina. Vuonna 2000 he kilpailivat itsenäisesti euroviisukarsinnoissa nimellä Sisterhood – kilpakumppaneinaan mm. Nylon Beat.
YLE:n studioon oli kokoontunut kaksi erilaista raatia ja lisäksi TV-katsojat saivat äänestää suosikkiaan. Näiden kolmen tahon yhteispisteillä ratkottiin voittaja. Nylon Beat oli euroviisufanien raadin suosikki ja puhelinäänestäjien mielestä kolmanneksi paras. Kolmas taho eli ns. asiantuntijaraati ei puolestaan arvostanut duon esitystä, joten yhteispisteet riittivät jaettuun kolmanteen sijaan.
Paikan päällä euroviisufanien raadissa istunut jäsen juorusi kansainvälisen asiantuntijaraadin puheenjohtajan Niina Honkasen ohjeistaneen kollegoitaan jättämään Nylon Beat pisteittä: ”If we choose Nylon Beat, the whole Europe will laugh at us!”. Karsinnssa voiton vei Marika Krookin luotsaama Edea-yhtye kappaleella ”Aava”. ”Umm ma ma” julkaistiin singlenä, joka sisälsi sekä suomen että englanninkielisen version. Kappale sai myös vähän radiosoittoa.
”Umm ma ma” ei ole mukana Nylon Beatin kokonaan englanninkielisellä albumilla ”Nylon Moon”, joka sisältää sävellyksiä duon kahdelta ensimmäiseltä levyltä. ”Rakastuin mä looseriin” on esimerkiksi ”Like a fool”. Näissä versioissa myös sanat tulivat Risto Asikaiselta. Levy julkaistiin Euroopan lisäksi monissa Aasian maissa, kuten Etelä-Koreassa, Japanissa ja Singaporessa. Maailmanlaajuista myyntimenestystä siitä ei kuitenkaan sukeutunut. Suomessakaan ei englanninkielinen Nylon Beat kiinnostanut eikä levy noussut meillä listoille.
2000-luvulla ”Rakastuin mä looseriin” on noussut hitiksi Etelä-Koreassa. Ensin sen levytti tuoreeltaan 1990-luvulla tyttöbändi S.E.S. ja vuonna 2021 uudelleen toinen tyttöbändi aespa. Siellä biisi tunnetaan hieman uudistetulla sanoituksella nimellä ”Dreams Come True”. Aespan versiota on katseltu YouTubessa yli 122 miljoonaa kertaa. Biisi on julkaistu myös Virossa pariin otteeseen nimellä ”Mä armastan luuserit” yhtyeiden Best B4 ja Mad-Masterz toimesta.

VALEHTELIJA (1999)
Suomeakaan ei suinkaan unohdettu. Päin vastoin. Nylon Beat laittoi kotimaassa silmään pykälää isomman vaihteen ja ilmoitti Asikaiselle, että he eivät jaksa enää veivata taustanauhojen kanssa vaan keikoille on saatava bändi. Syksyllä uusi rockaavampi Nylon Beat esiteltiin suurelle yleisölle television uudessa Jyrki Hit Challenge kilpailussa, jonka Nylon Beat voitti kappaleellaan ”Viimeinen”. Kappaleesta tuli heidän tähän mennessä suurin hittinsä, joka nousi ykköseksi niin single- kuin radiosoittolistoillakin.
Taustabändi ei ollutkaan mikä tahansa ryhmä muusikoita, vaan se koottiin alan huipuista. Rummuissa nähtiin Anssi Nykänen, bassossa Harri Rantanen ja kitarassa Vesa Anttila. Samat herrat osallistuivat myös studiossa seuraavan albumin soittoon. ”Valehtelija” -levyn kaikki kappaleet tulivat jälleen Risto Asikaiselta ja sanoitusapua Ile Vainiolta. Rock-kriitikoiden piirissä uusi bändivetoinen Nylon Beat otettiin kiinnostuneena vastaan, mutta solisteja lähinnä huvitti seikka, että heistä tulikin yllättäen katu-uskottavampia miesmuusikoiden ilmestyttyä heidän taakseen.
”Valehtelija” sisältää useita ikivihreitä Naikkari-klassikkoja. Levyn nimikkokappaleen ja ”Viimeinen” -hitin lisäksi esimerkiksi ”Ainut jonka sain”, ”Liikaa” ja etenkin ”Seksi vie ja taksi tuo” ovat jääneet elämään. Albumi kävi kaupaksi kuin häkä. Siitä tuli yhtyeen ainoa listaykkönen ja myyntiä kertyi yli 60.000 kappaletta. Vuodenvaihteessa Nylon Beat kävi pokkaamassa Emma-patsaan vuoden yhtyeenä. Myös koko albumi oli ehdolla vuoden levyksi. Joulukuussa radiosoittoon päätyi duon joulubiisi ”Musta joulu”.

DEMO (2000)
Vuosituhat vaihtui, mutta Nylon Beat jatkoi hyväksi havaitulla kaavalla. Kitaristiksi tosin vaihtui Anttilan tilalle toinen huippukepittäjä Marzi Nyman. Keväällä oli kuitenkin ensin vuorossa euroviisukarsinnat, joissa Nylon Beat nähtiin perinteisenä taustanauhan päälle esiintyvänä duona – kuten kisan luonne edellyttikin. Kilpailukappale ”Viha ja rakkaus” jäi kuitenkin kuuden finaaliin päässeen kilpailukappaleen joukossa toiseksi viimeiseksi. Liekö kansainväliset markkinat orastaneet vielä takaraivossa, sillä CD-single sisälsi myös englanninkielisen version ”Love and Hate”.
Jonna ja Erin ovat sanoneet pitävänsä kappaleen esittämisestä, vaikka siitä ei isoa hittiä tullutkaan. Laulu otettiin mukaan kesäkuussa ilmestyneelle neljännelle suomenkieliselle studioalbumille ”Demo”. Asikainen urakoi levylle yhteensä kaksitoista kappaletta ja sanoitusapuna työskenteli tietenkin Sipi Castrén eli Ile Vainio. Radiohiteiksi kokonaisuudelta nousivat ”Syytön” ja ”Syntinen”. ”Sairaanfuckingkipeenraastavaa” on myös jäänyt elämään ja kappale on mukana mm. vuoden 2004 live-albumilla ja kokoelmalevyillä.
Suosio ei osoittanut pahemmin laantumisen merkkejä. Albumi kohosi virallisen listan sijalle kaksi ja myi platinalevyyn yltävät yli 40.000 kappaletta. Nylon Beat oli jälleen myös ehdolla Emma-gaalassa vuoden yhtyeeksi.

EXTREME (2001)
Viidettä studioalbumia saatiin odottaa loppuvuoteen 2001, mutta julkaisutahtina säilyi silti huikea yhden levyn vuosivauhti. Esimakuna julkaistusta singlestä ”Anna mulle” muodostui listamenestystä tarkastellen yksi Nylon Beatin uran isoimmista hiteistä. Se ponnahti niin radiosoitto- kuin singlemyyntilistallakin sijalle kaksi.
Nähtävästi sen voimalla myös albumi myi taas edeltäjäänsä paremmin. ”Extreme” nousi listan sijalle kolme ja myi noin 45.000 kappaletta. Kitaran varteen bändissä palasi Vesa Anttila. Vuoden 2002 puolella singleksi lohkaistu ”Sanoja” sai myös hyvin radiosoittoa. Myös ”Moka” -kappale julkaistiin singleformaatissa. Levy sisältää kappaleen ”Tytöt haluaa”, joka on antanut nimen Nylon Beatin vuoden 2025 juhlakonserteille.
Vuoden 2001 Emma-gaalassa ”Extreme” sai ehdokkuuden vuoden pop/rock-albumin kategoriassa. Nylon Beatista tuli myös astetta salonkikelpoisempi, sillä presidentti Tarja Halonen kutsui Jonnan ja Erinin itsenäisyyspäivän vastaanotolle presidentin linnaan.

LAST IN LINE (2002)
Kansainvälisyyttä ei toden totta unohdettu, sillä kesäkuussa 2002 julkaistiin Nylon Beatin toinen englanninkielinen albumi. Mukana oli euroviisuehdokas myös ”Love and Hate” sekä liuta englanninkielisiä versoita aiemmin suomeksi julkaistuista kappaleista. Levyn nimikkokappale oli väännös megahitistä ”Viimeinen”. Lisäksi levyltä löytyy myös uusi sovitus läpimurtohitistä ”Rakastuin mä looseriin” eli ”Like a Fool”.
Tämä englanninkielinen albumi nousi listalle myös Suomessa. Korkein sijoitus oli 21:s. Päämarkkina-alue oli kuitenkin Aasiassa ja levy julkaistiin mm. Taiwanissa, Indonesiassa ja Etelä-Koreassa sekä Venäjällä. Nylon Beat -tuottaja Risto Asikainen sai näkyvyyttä televisiossa Popstars-ohjelman myötä ja hänet palkittiin vuoden 2002 Emma-gaalassa vuoden tuottajana. Tosin ansiona oli Popstars-yhtye Gimmelin esikoisalbumi ”Lentoon”, joka sai myös vuoden debyyttialbumin palkinnon. Lisäksi Gimmel palkittiin vuoden tulokkaana.

12 APINAA (2003)
Tiivis levytys- ja keikkatahti vaativat veronsa. Jonna ja Erin päättivät yhteistuumin pistää pillit pussiin ja laittaa Nylon Beatin telakalle. Vielä tehtiin kuitenkin yksi albumi, joka oli järjestyksessään kuudes. ”12 Apinaa” -levyn nimikkokappaleesta tuli radiohitti, mutta muuten levymyynti osoitti lieviä taantumuksen merkkejä. Vuonna 2001 kultalevyn myöntämisraja oli laskettu 15.000 kappaleeseen ja ”12 Apinaa” ylitti sen. Toisena radiohittinä levyltä muistetaan ”Nukutaan”. Myös kappaleet ”Kevytlinja” ja ”Petollinen päiväkirja” julkaistiin promootiosinkkuna, mutta ne eivät saavuttaneet sen suurempaa suosiota.

COMEBACK (2004)
Jäähyväiskiertueen ja muiden muodollisuuksien aikoihin Nylon Beat julkaisi yhteenvetona tuplakokoelman ”Comeback – Neljäkymmentä hittiä”, joka sisälsi myös aiemmin julkaisemattoman kappaleen nimeltä ”Comeback”. Lisätäkyinä kokoelmalla oli mm. vain sinkkuina julkaistut ”Umm ma ma” ja ”Musta joulu” sekä säveltäjä Toivo Kärjen muisto-ohjelmassa ”Liljankukka” esitetyt coverbiisit ”Kauhea kankkunen” ja ”Jos vielä oot vapaa”.
Tällaiselle paketille oli ilmiselvää tilausta, sillä levy nousi listan sijalle kaksi ja myi platinaa, mikä vuonna 2004 tarkoitti yli 30.000 kappaleen myyntiä. Saman vuoden syksyllä markkinoille saatettiin vielä livealbumi ”Hyvää uutta vuotta live”, jonka parasta antia on kaikki Nylon Beat musiikkivideot sisältävä bonus-DVD. Seuraavan vuoden puolella livemateriaalia saatiin myös kuvan kera DVD:llä ”FunPack – Tavastia Live”.

Nylon Beatilta on myöhemmin julkaistu muitakin kokoelmalevyjä, mutta ”Comeback” on kokonaisuutena kiistatta nasevin. Yhtyehän on tehnyt muutamia paluukonsertteja ja vuonna 2018 jopa kymmenen keikan festarikiertueen. Vuonna 2026 tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta ensimmäisen albumin julkaisusta ja sitä duo juhlistaa Helsingissä jäähallissa. Juhlakonsertti paisui loistavan lipunmyynnin seurauksena neljän peräkkäisen jäähallikonsertin kokonaisuudeksi 30.9. – 3.10.2026.

Nylon Beatin jälkeen Jonna ja Erin ovat luoneet uraa tahoillaan. Menestyksekkäämmäksi voitaneen luonnehtia Erinin soolotuotantoa. Hän muutti heti Nylon Beatin hajottua Irlantiin opiskelemaan musiikkia ja avioitui vuonna 2005 taustabändinsä kitaristin Vesa Anttilan kanssa vuonna 2005. Kesti kuitenkin verrattain pitkään ennen kuin uutta materiaalia saatiin ulos Nylon Beatin jälkeen. Erin on julkaissut neljä studioalbumia ”Hunningolla” (2011), ”Sä osaat” (2013), ”Seliseli” (2016) ja ”Miljoona vastausta” (2022), joista ”Sä osaat” nousi myös albumilistan kärkeen. Esikoisalbumi ”Hunningolla” on myynyt hurjat lähes 60.000 kappaletta eli tuplaplatinaa. ”Sä osaat” on ylittänyt platinalevyrajan. Erinin suurimpia soolohittejä ovat mm. ”Vanha nainen hunningolla”, ”Ei taida tietää tyttö”, Vain elämää -ohjelmasta tuttu Cheek-cover ”Mitä tänne jää” sekä Antti Tuiskun kanssa tehty ”Aamukuuteen”.

Jonna osallistui heti Nylon Beatin hajottua Suomen euroviisukarsintoihin vuonna 2004 nimellä Jonna K. ja kappaleella ”Like Believers Do” sijoittuen kolmanneksi. Kappale oli valittu mukaan avoimen sävellyskilpailun kautta ja demoversiolla sen esitti toinen laulaja. Jonna päätyi esittäjäksi Yleisradion kutsusta. Vuonna 2006 hän julkaisi englanninkielisen albumin nimellä Jonna’s Problem. Levyn tuotti ja levyllä kitaraa soitti Tuomas Wäinölä, joka myös sävelsi paljon albumin materiaalista. Basson varressa musisoi Jean Sibeliuksen lapsenlapsi Lauri Porra. Vuonna 2010 ilmestyi suomenkielinen albumi ”Katso mua”, jonka kannessa esitellään Jonna nykyisellä sukunimellään Geagea.
Vuonna 2012 Erin oli mukana Vain elämää ohjelman ensimmäisellä tuotantokaudella. Silloin häneltä oli ilmestynyt vain yksi sooloalbumi, joten muut artistit versioivat enimmäkseen Nylon Beatin tuotantoa. Erin oli mukana toistamiseen ohjelman kymmenennellä tuotantokaudella vuonna 2019, joka oli ns. AllStars-kausi. JVG:n -yhtyeen VilleGallen päivänä Erin kutsui Jonnan duokaverikseen esittämään heidän kappalettaan ”Paluu tulevaisuuteen”. Jonna Geagea puolestaan osallistui samana vuonna Tähdet, Tähdet -ohjelmaan esittämään eri genrejen cover-versioita. Erinin tuoreimpiin edesottamuksiin kuuluu Anna Puun ja Ida Paulin kanssa muodostettu paljon mediahuomiota saanut Rodeo-yhtye.
SEURAA RETROPOPPARIA SOMESSA:
Lähteet:
Comeback – kokoelmalevyn kansilehti
BFF Podi – podcast
Wikipedia
Discogs
Suomen listalevyt
Emmagaala
Ifpi
Iltalehti
Iltasanomat
Warner Music Finland
Jätä kommentti