Jonna Tervomaa (s. 7.1.1973 Forssa) syntyi laulavaan perheeseen. Hänen isänsä Timo Tervomaa (s. 28.1.1950 – k. 24.10.2014) sai ensikosketuksensa musiikkibisnekseen jo vuonna 1969, kun hän lauloi Syksyn Sävel -kilpailussa Aarno Ranisen sävelmän ”Maailmantäysi aikaa”. Samalla 19-vuotias laulaja otti käyttöön lyhennetyn taiteilijanimen Timo Tervo. Rummut olivat hänen instrumenttinsa ja 1970-luvulle tultaessa Timo soitti niitä Karma -yhtyeessä. Vuonna 1980 Timo osallistui toistamiseen Syksyn Säveleen duona Sinikka Niittykosken kanssa. Syntyi myös yhteisalbumi, mutta sen jälkeen Timo keskittyi soolouraansa.
Timo Tervo teki yhteistyötä säveltäjä/tuottaja Veikko Samulin kanssa ja sitä kautta Jonna keksittiin esittäjäksi discoiskelmään ”Minttu sekä Ville”. Sanat kappaleeseen kirjoitti Raul Reiman. Vuonna 1983 Syksyn Sävel -kisaa varjosti isojen levy-yhtiöiden boikotointiuhat, mutta kisaan lähetettiin enemmän ehdokkaita kuin aiemmin. Erityisesti pienet levymerkit saivat hyvin tuotteitaan esille ja 1980-luvun alussa monet isoille yhtiöille tuottaneet hittinikkarit uskoivat menestyvänsä omillaan ja perustivat omia yhtiöitään. Vexi Salmen Levytuottajien esimerkillä näihin aikoihin syntyivät mm. Esa Niemisen sekä Kim Kuusen Tähtitorni sekä VIP Music, jonka taiteelliset sielut olivat Veikko Samuli ja laulaja Rexi Kero ja toimitusjohtaja Ulf Ahrenberg, joka tätä ennen oli työskennellyt CBS-yhtiöllä.
Syksyn Sävelen loppukilpailukymmenikköön pääsivät niin Jonna kuin hänen isänsä Timokin comebackin tehneen Karma-yhtyeen riveissä. Karma esitti kisassa Timon säveltämän ja Turkka Malin sanoittaman rallin ”Tätä elämätä mätää”. Mukana oli kolmaskin VIP Musicin artisti Berit, jonka kilpailukappale ”Sinä olet hän” oli myös Samulin sävellys ja Reimanin sanoitus. Niinhän siinä kävi, että Jonna äänestettiin postikorteilla ylivoimaiseen voittoon. Hänen nimensä kirjoitettiin 61.333:een korttiin, kun toiseksi sijoittunut kaksinkertainen Syksyn Sävel -voittaja Erkki Liikanen sai hieman yli 45.000 ääntä kappaleellaan ”Reikani, Reikani”. Laulu kertoi tietenkin Yhdysvaltain presidentistä humoristiseen sävyyn. Timon Karma -yhtyeen oli tyytyminen vajaaseen viiteentuhanteen ääneen, jotka riittivät toiseksi viimeiseen sijaan.
Syksyn Sävel -voittoa oli pohjustettu jo kesällä 1983 yhteissinglellä ”Leija”, jolla Jonna lauloi isänsä Timon kanssa. Kappale oli Timon sävellys ja Turkka Malin sanoitus. Levyn kääntöpuolella soi saman vuoden Italian euroviisu suomenkielisenä versiona. Riccardo Foglin ”Per Lucia” sai Malin kynästä nimekseen ”Vielä kerran kaikki muuttuu”. Kappaleeseen tehtiin myös toinen suomennos ”Kirje sulle”, joka nousi tunnetummaksi Katri Helenan esittämänä.
”Vielä kerran kaikki muuttuu” sai yllättäen ruutuaikaa vuonna 2022, kun se paljastui muusikko-kirjailija Tommi Liimatan suosikiksi ”Elämäni biisi” -ohjelmassa. Ohjelmassa Liimatta kertoi muutenkin lapsuutensa Jonna-ihastuksesta sydämelliseen sävyyn.
17.10.1983 lähetetyn Syksyn Sävel -lähetyksen jälkeen ohjelma oli tietenkin iltapäivälehtien otsikoissa ja perinteinen kuuma linja kyseli kansalta suosikkeja. Erkki Liikasta pidettiin itsestään selvänä voittajana, vaikka Jonnakin herätti yleisössä kiinnostusta. Perinteisen skandaalin aiheutti kokoelma-LP ”Päivän iskelmät”, jonka kanteen oli painettu teksti ”Mukana Syksyn Sävel ’83 voittaja – Jonna: Minttu sekä Ville”. Älppäriä nimittäin jaettiin lehdistölle tulosten jakotilaisuudessa, vaikka voittajaa ei vielä ollut virallisesti julkistettu. Kuusi muutakin Syksyn Sävel -finalistia sisältävä levy oli VIP Musicin ja Bluebird -yhtiön yhteistuotantoa. Ulf Ahrenberg vakuutteli että oli vain yksinkertaisesti ollut niin varma Jonnan voitosta, että uskalsi riskillä painattaa levynkannen. Jos tulos olisi ollut jokin muu, olisi hehkutusruudun päälle liimattu tarra.
10-vuotias Jonna ei Syksyn Sävel -osallistumista tai sen seuraamuksia sen kummemmin pohtinut. Hän vain rakasti laulamista ja lähti reippaana tyttönä mukaan leikkiin. Voitto laukaisi kuitenkin hurjan pyörityksen Jonnan ympärillä ja pikkutyttöä vietiin kuin pässiä narussa. Onneksi tukena oli kuitenkin oma isä, jolla oli jo pitkä kokemus musiikkibisneksestä. Jonna asui uusioperheessä Timo-isästä eronneen Tanja-äidin, isäpuolen ja uusien pikkusisarusten kanssa. Äiti kertoi ettei olisi välttämättä päästänyt tyttöä kisaan, jos olisi tiennyt että hän voittaa. Timo puolestaan totesi lehdistölle, ettei Jonnasta tehdä supertähteä vaan tämä voittoruljanssi hoidetaan kunnialla loppuun. Erkki Liikanen peräänkuulutti lehdistön vastuuta: ”Teillä lehdistöllä on suuri vastuu siinä, miten Jonnalle käy”.
Iltalehdessä puitiinkin pian voittohuuman hieman laannuttua, miten Jonnan psyyke kestää. Ulf Ahrenberg vakuutteli, etteivät he hae Jonnasta maksimaalista hyötyä esimerkiksi keikkamyynnillä. ”Emme halua Jonnaa pilata, emmekä ryhdy rakentamaan hänestä mitään superartistia. Jos Jonnasta tulee tähti, se on yksin hänen omaa ansiotaan”. Keikkoja ei kaavailtu Jonnalle lainkaan, mutta kyllä hän muutamia sellaisia päätyi tekemään enimmäkseen isänsä Timo Tervon kanssa. Suurimmaksi ongelmaksi uran suunnittelijoille oli että lapsilaulajan myymisestä tulee helposti paha sivumaku. Ettei levy-yhtiö näytä häikäilemättömältä hyväksikäyttäjältä. Joka tapauksessa kaikki ymmärsivät, että taottava on kun rauta on kuumaa. Heti syksyllähän markkinoille laitettiin kaksi ”Minttu sekä Ville” -voittohitin voimalla kaupiteltavaa kokoelmalevyä. ”Päivän hitit” oli suunnattu aikuisempaan makuun ja lapsiyleisöä kosiskeltiin ”Atsipoppaa” -älppärillä. Samoin ”Minttu sekä Ville” -single nousi Suomen singlelistan ykköseksi heti marraskuussa 1983.
Jonnan oma LP päätettiin julkaista jouluruuhkan jälkeen keväällä 1984. Iltalehdessä mietittiin myös, riittääkö 10-vuotiaalle koulutytölle levykaupalla laulettavaa. Kiihkeät rakkauslaulut kun eivät oikein sovi, eivätkä pelkät lastenlaulut myy. Ahrenberg myönsi, että ”Laulujen sanoitus onkin suurin ongelma. Minttu sekä Ville osui nappiin, mutta aihepiiri josta lapsi voi hyvällä maulla laulaa on suppea”. Hän uskoi kuitenkin, ettei sopivien sanojen keksiminen ole ylivoimainen tehtävä Raul Reimanille. Onneksi myös säveltäjä Veikko Samuli eli tuohon aikaan tuotteliainta kauttaan ja pöytälaatikosta löytyy levyllinen ralleja. Kymmenen kappaleen joukkoon mahtuivat ”Minttu sekä Ville” sekä Jonna & Timo -duon singlen molemmat puoliskot, mutta niiden lisäksi vain yksi käännöskappale ”Ahaa Ahaa”, alun perin ”Comment Ca Va” joka oli hollantilaisen poikabändin The Shortsin eurooppalaishitti samalta vuodelta. Kappaleen ”Heissan Heissan Heissulivei” oli säveltänyt Vesa Torppa, jonka tunnetuin teos on takuulla ”Ollaan hiljaa vain”. Sillä Anja Niskanen voitti Syksyn Sävelen seuraavana vuonna. Vanhoista arkistoista Samuli kaivoi esille säveltämänsä kappaleen ”Kulta polkee fillarillain”, jonka toinen lapsitähti Anna Babitzin (s. 1961) oli levyttänyt jo vuonna 1975.
Muutamassa kuukaudessa Jonnaa ei unohdettu, vaan simppelisti nimeä ”Jonna” kantava LP nousi huhtikuussa 1984 Suomen albumilistan ykköseksi. Levy pysytteli listalla 29 viikkoa ja myi timanttilevyyn oikeuttavat 50.000 kappaletta. Toisena radiosinglenä kokopitkältä lohkaistiin kappale ”Oltiin kerran vähän kahdestaan”. Jonnan julkisuuskuva säilyi hyvin maanläheisenä ja kansa oppi tuntemaan hänet reippaana ja urheilullisena forssalaistyttönä. Hän ehtii iskelmätähteyden ohella harrastaa koripalloa ja sai myös hyviä arvosanoja koulussa. Retropopparia ilahdutti erityisesti Jonnan Duran Duran -fanitus. Yksi hänen huoneensa seinistä oli tapetoitu yhtyeen kuvilla ja Simon Le Bon oli Jonnan ihastus. Kovasti jutuissa myös korostettiin, ettei laulajan ura ollut hänen tulevaisuuden toiveammattinsa. Sellaisiksi hän mainitsi mm. lääkintävoimistelijan tai liikunnanopettajan työt.
Jonnan ura lapsitähtenä ei kuitenkaan jäänyt yhteen menestyslevyyn, vaan vuonna 1985 markkinoille saatiin toinen LP ”Tykkään susta”. Levy sisälsi taattua Veikko Samulin ja Raul Reimanin discoiskelmää, vaikka ei enää varsinaisia hittibiisejä. Singleksi lohkaistiin kappale ”Kova kingi sä oot” ja tuttu saattaa olla myös levyn avaava käännösralli ”Sadepisaroita”. Se on versio euroviisut voittaneen ruotsalaisen Herrey’s -trion biisistä ”Varje liten, droppe regn”. Laulusta on tehty lukuisia muitakin versioita. Englanniksi se tunnetaan nimellä ”People say it’s in the air” paitsi Herrey’sin myös esimerkiksi Ankie Baggerin tulkintana. Päivi Kautto-Niemi levytti laulun myöhemmin uudella tekstillä ”Tahdon tanssia ja laulaa”.
Vuonna 1985 myös VIP Musicin lyhyt taival suomalaisessa musiikkibisneksessä tuli tiensä päähän. Pienet levymerkit eivät yksinkertaisesti pärjänneet suurten yhtiöiden puristuksessa usein suppeahkon kataloginsa vuoksi. Pieni tekijäjoukko ei pystynyt tuottamaan riittävän montaa hyvin kaupaksi käyvää levyä riittävän nopealla aikataululla. Vaikka VIP Music saikin ulos parissa vuodessa Jonnan lisäksi muutaman kultalevymyyntiin yltäneen albumin, jouduttiin sen toiminta ajamaan alas. Menestystä oli tullut mm. Beritin kahdella LP-levyllä ”Tässä, nyt ja näin” ja ”Sinä olet hän” sekä Matti Eskon ”Pieni ja lämpöinen” -hitin sisältävällä albumilla. Myös Timo Tervon vuonna 1985 ilmestynyt ensimmäinen sooloalbumi ”Tule lähemmäksi” oli VIP Music -tuotantoa, vaikka julkaisijaksi ja jakelijaksi jossain tapauksissa merkittiinkin K-Tel.
VIP Musicin katalogi myytiin Matti ja Teppo Ruohosen pyörittämälle M & T -yhtiölle, jolle Veikko Samulikin jatkoi tuotannollisia töitään. Kesällä 1986 Jonnalle tehtiin vielä kolmas studioalbumi, joka sekin kantoi simppelisti nimeä ”Jonna”. Tyyli säilyi samana ellei jopa hieman jyhkeämmin potkivana discona. Esimerkiksi lähes viisiminuuttisen ”Oon tyttös sun” minuutin mittainen intro on silkkaa eurodiscoa. Syksyn Sävel -voitosta oli vierähtänyt kolmisen vuotta ja iltapäivälehden haastattelussa esiintyi jo itsevarmempi Jonna. Uudesta levystään hän kertoi että ”Musiikki on vähän aikuisempaa ja rockahtavampaa kuin aiemmat”. Joissakin kappaleissa soivatkin Juha Björnisen kitarat.
Hitit jäivät tälläkin levyllä harvinaisuuksiksi. Singlekappaleena julkaistiin ”Kun valot sammuvat” ja lisäksi mukana oli versio Kim Wilden viiden vuoden takaisesta läpimurtohitistä ”Kids in America”. ”Kaupungin lapset” -kappaleen tuottaja Veikko Samuli oli tehnyt jo tuoreeltaan yhdessä Mona Caritan kanssa. Yhteensä kymmenen raidan joukossa oli kuusi uutta Samuli-sävelmää, kaksi Vesa Torpalta sekä yksi Timo Tervon kirjoittama kappale.
Kolmannen levyn julkaisun aikoihin yläasteelle siirtyvä Jonna kertoo, että hänellä ja isä-Timolla on yhteinen bändi, jonka kanssa kesällä tehtiin kolmisenkymmentä keikkaa. He etsivät ympäri Suomea Lapsitähti ’86:a. Jonnan käsityksen mukaan häntä nuoremmat lapset saivat valita kymmenestä kappaleesta yhden ja laulaa sen sitten tanssiyleisölle. Raati valitsi parhaat laulajat ja sitten joskus loppukesästä valituille järjestettiin loppukilpailu. Jonna ei kuitenkaan tarkkaan tiennyt kilpailun kulusta. Lisäksi laulaja sanoo, ettei kuuntele omaa musiikkiaan kuin ennen keikkoja kerratakseen sanoja. Hän olisi tahtonut tehdä sellaista musiikkia, johon ei kyllästy. Jonna piti esimerkiksi Whitney Houstonin tyylistä. Suomalaisista bändeistä Jonna ihaili Bogart Co:ta.
Seuraavana vuonna Jonnalta ilmestyi vielä M & T -merkillä kasettina kokoelma ”Parhaat – 16 Suosituinta laulua”, joka sisälsi lauluja kaikilta kolmelta studioalbumilta. Se tavallaan sinetöi hänen uransa lapsitähtenä, mutta ei se kokonaan siihen jäänyt. Jo keväällä 1988 Jonna nähtiin Suomen euroviisukarsinnoissa yhdessä isänsä Timon kanssa. Kokoonpanon Jonna, Timo & Beat taustakuorossa esiintyi turkulainen Beat-kvartetti, joka osallistui itsenäisesti ja voitokkaasti Suomen euroviisukarsintaan vuonna 1990. Porukka esitti Timo Tervon säveltämän ja Turkka Malin sanoittaman kappaleen ”Mayday Mayday”, joka lopputuloksissakin sijoittui hienosti neljänneksi. Tommi Liimatta muistelee Elämäni biisi -ohjelmassa myös tätä aikakautta ja sitä kuinka hän pääsi tapaamaan ihastuksensa Jonnan ja sai nimikirjoituksen ”Mayday Mayday” -singleen.
Euroviisujen tiimoilla Jonna pääsi jälleen Iltalehden sivuille, jossa 15-vuotiasta taiteilijaa tituleerataan jo ”nuoreksi naiseksi”. ”Enää Jonnan ei tarvitse laulaa ylimakeasta teinirakkaudesta, lauluissa on nyt aikuinen ote”, lehdessä kirjoitettiin. ”Jonnan esiintyminen isänsä Timo Tervon rinnalla Euroviisukarsinnoissa herätti huomiota muutenkin kuin niukan pistehäviön takia. Jonna nähtiin ensi kertaa tiukassa minihameessa ja huomattiin, että lapsitähdestä on kasvanut nainen jolla on upeat sääret”.
Lukioon suuntaava Jonna kertoi olevansa tekemässä isänsä kanssa ensimmäistä yhteistä levyä. ”Nyt on taas kiva laulaa, kun musiikki on erilaista ja sanoituksissa on jotain järkeä”, Jonna sanoo. ”Turkka Malin lauluissa on elämän maku. Mukana on omaelämäkerrallisia tekstejä.”, lehdessä jatkettiin. Kesäksi Jonnalle ja Timolle on buukattu keikkoja ja keväällä he tekivät viikon kiertueen Lapin laskettelukeskuksissa. Toimittaja Marja Aarnipuron mielestä Jonna tuntui aikuistuneen ihan yhtäkkiä. Loppujen lopuksi vuonna 1989 ilmestyi Timo Tervon albumi ”Päivieni juoksu” Scandia-levymerkillä, mutta se sisälsi ”Mayday Maydayn” lisäksi vain kaksi yhteiskappaletta Jonnan kanssa.
1990-luvulle tultaessa Jonna keskittyi oikeasti muuhun kuin laulamiseen ja julkisuuteen. Rakkaan koripallonsa parissa hän saavutti menestystä niin tyttöjen kuin naisten sarjoissa SM-tasolla. Lisäksi Jonna opiskeli kirjallisuutta, mutta paluu musiikin pariin kyti silloin tällöin taka-alalla. Jos mukaan ei lasketa olemattomalle huomiolle jäänyttä singleä ”Kesäsuukot” vuodelta 1993, hän ei julkaissut mitään ennen vuotta 1996. Silloin alkoi kokonaan uusi ura Jonna Tervomaana singlellä ”Turhaa vaivaa”.
Vaikka selkeää pesäeroa lapsitähti-Jonnaan yritettiin tehdä, oli ”Minttu sekä Ville” vielä kansakunnan muistissa. Lopulta uusi musiikki kuitenkin vakuutti niin kriitikot kuin yleisönkin ja Jonna Tervomaan ”esikoislevy” palkittiin kolmella Emma-palkinnolla. Hän itse ei mielellään muistellut 1980-lukua ja pikkuhiljaa ihmisetkin väsyivät siitä jankuttamiseen. Tämän päivän musiikinkuluttajien enemmistö tuntee Jonna Tervomaan nimenomaan omaehtoisena pop/rock-laulaja/lauluntekijänä, joka on julkaissut kahdeksan studioalbumia, jotka ovat parhaimmillaan myyneet kultaa tai platinaa.
SEURAA RETROPOPPARIA SOMESSA:
Lähteet:
Latva – Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas – 500 Suomalaista viihdetaiteilijaa (WSOY 2004)
Pennanen: Sisältää hitin (Otava 2006)
Iltalehti
Wikipedia
Discogs
RETROPOPPARI 
Jätä kommentti