Pophistoria: Lionel Richie – Can’t Slow Down (1983)

Lionel Brockman Richie jr. syntyi 20.6.1949 Alabaman Tuskegeessa, Yhdysvalloissa. Isä Lionel snr. työskenteli armeijan palveluksessa ja äiti Alberta oli koulun rehtori. Musikaalisuus saattoi periytyä isoäiti Adelainelta, joka oli klassinen pianisti. Lionel kasvoi yksityiskoulun campuksella ja hän oli myös lahjakas tenniksen pelaaja. Hän sai pelitaitojensa ansiosta stipendin yliopistoon ja valmistui kauppatieteiden kandidaatiksi. Kouluaikoina Lionel musisoi myös koulun puhallinorkesterissa.

Uskonnollisen perheen vesana Lionel harkitsi myös papin uraa, mutta lopulta tuli siihen tulokseen ettei hänessä ole pappisainesta. Niinpä hän päätti keskittyä musiikkiuraan, vaikka ei vielä tuolloin tiennyt nuoteista tai musiikin kirjoittamisesta mitään. Lionel oli opiskeluaikoinaan tutustunut toisiin nuoriin muusikonalkuihin ja lopulta kaksi opiskelijabändiä The Mystics ja The Jays yhdistivät voimansa muodostaen vuonna 1968 Commodores -nimisen kokoonpanon.

Uuden kuusimiehisen bändin kolme jäsentä Lionel Richie, Thomas McClary ja William King tulivat The Mysticsistä ja Andre Callahan, Michael Gilbert ja Milan Williams The Jaysista. Nimi ryhmittymälle löytyi sanakirjasta. Commodores osallistui koulussa kykykilpailuun, jonka he voittivat. Siitä seurasi keikkailua lähiympäristössä erilaisissa opiskelijoiden kissanristiäisissä. Ohjelmistoon kuului covereiden lisäksi myös muutamia alkuperäislauluja.

Ward, Gilbert ja Callahan jättivät yhtyeen ennen läpimurtoa ja vuosikymmenen vaihteessa siihen liittyi Ronald LaPread sekä James Ingram, jota ei kuitenkaan pidä sekoittaa siihen kuuluisaan sooloartistiin. Ingram toimi Commodoresin päävokalistina vain vuoden verran, jonka jälkeen hän lähti sotimaan Vietnamiin. Tilalle tuli rumpali Walter Orange, joka jakoi lauluvastuun yhdessä Lionel Richien kanssa. Orange toimii Commodoresin solistina vielä tänäkin päivänä.

1970-luvun alussa Commodores sai managerikseen Benny Ashburnin, joka laittoi tuulemaan. Keikkapaikat kasvoivat mm. erilaisille festareille. Ensimmäinen levytys tehtiin vuonna 1974. Debyyttialbumilta ”Machine Gun” lohkaistiin singleksi funkahtava nimikkokappale, joka oli kokonaan instrumentaalinen. Kappaleesta on tullut yksi amerikkalaisten urheilukilpailujen standardeista ja se on soinut myös useissa 1970-lukua kuvaavissa elokuvissa, kuten ”Boogie Nights”.

Albumeja tuli Motown-levymerkillä tiuhaan tahtiin ja pikkuhiljaa tuli myös listamenestystä. Vuonna 1975 Commodores sai Yhdysvalloissa ensimmäisen TOP-10-hittinsä ”Sweet Love”, jonka oli kirjoittanut Lionel Richie. Richie kirjoitti yhtyeen 1970-luvun suurimmat hitit ”Just to be close to you”, ”Easy”, ”Three times a lady”, ”Sail On” ja ”Still”, jotka olivat kaikki herkkiä balladeja. Reippaampien hittien, kuten ”Brick House” kirjoittamiseen osallistui useimmiten koko bändi.

Vuonna 1981 ilmestyneen yhdeksännen pitkäsoiton ”In the Pocket” jälkeen Lionel Richie päätti siirtyä sooloartistiksi. Tätä ennen hän oli hyödyntänyt lauluntekotaitojaan myös muiden artistien parissa. Vuonna 1980 Richien Kenny Rogersille kirjoittama sävellys ”Lady” nousi Billboard-listan ykköseksi. Ennen ensimmäistä sooloalbumia Lionel kirjoitti elokuvan ”Endless Love” tunnussävelmän, jonka hän esitti duettona Diana Rossin kanssa. Vaikka leffa floppasi, kappaleesta tuli järkyttävän suuri hitti. Se oli Billboard-listan ykkösenä yhdeksän viikkoa ja siitä tuli Rossin uran menestynein single.

Seuraavana vuonna Lionel Richie komeili jälleen singlelistan ykkösenä ensimmäisellä soolosinglellään ”Truly”, josta hän sai myös ensimmäisen Grammy-palkintonsa. Sen ja kahden muun TOP-5-hitin ”You Are” ja ”My Love” vauhdittamana Richien omaa nimeä kantanut sooloalbumi nousi Billboard-listan kolmanneksi ja myi huimat neljä miljoonaa kappaletta yksin Yhdysvalloissa. Tämä kaikki oli kuitenkin vain pientä laineen liplatusta seuraaviin aaltoihin verrattuna.

Lionel Richien toisen sooloalbumin ”Can’t Slow Down” ensimmäiset äänitykset tehtiin jo maaliskuussa 1983. Tuottajana jatkoi Motown-yhtiön vakiokaartiin kuulunut James Anthony Carmichael, joka oli tuottanut valtaosan Commodoresien levyistä sekä Lionelin esikoisalbumin. Artistin tyyliä muutettiin tietoisesti popimpaan ja ns. ”valkoisempaan” suuntaan, etäämmäksi edellislevyn Commodores-funkista. Lionel Richien vahvuuksiin kuuluvia balladeja oli tietenkin mukana myös runsaasti.

Esimerkkinä tyylin kehityksestä ensimmäisenä singlenä julkaistiin elokuussa 1983 rytmikäs ”All Night Long (All Night)”, josta muodostui maailmanlaajuinen megahitti. Levy nousi Billboard-listan kärkeen ja sijalle kaksi esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Joulukuussa sinkku nousi Suomenkin listan ykköseksi ja siitä tuli maamme seitsemänneksi suosituin laulu vuonna 1984. ”All Night Long (All Night)” myi Yhdysvalloissa yli miljoona kappaletta, mutta Britanniassa vielä 200.000 yksikköä enemmän. eli tuplaplatinaa. Laulu soi Richien esittämänä myös vuoden 1984 Los Angelesin Olympialaisten päättäjäisseremoniassa. Lionel Richie kuuluu Ison-Britannian kuninkaan Charlesin suosikkiartisteihin, joten kappale kuultiin hänen kruunajaiskonsertissaan vuonna 2023.

Kahdeksan kappaletta sisältävä pitkäsoitto ilmestyi markkinoille lokakuussa ja sai varsin positiivisen vastaanoton myös kriitikoiden keskuudessa. Lionel Richie johdatteli itsensä 1980-luvun supertähtien joukkoon Stevie Wonderin ja Michael Jacksonin seuraksi. Music Television otti ensimmäisten mustaihoisten artistien joukossa Lionel Richien musiikkivideot rotaatioonsa ja hän alkoi saavuttaa suosiota yli roturajojen. Eräs levyarvostelija kuvaili albumia ”Mini-Thrilleriksi” verraten sitä Michael Jacksonin vuotta aiemmin julkaistuun supersuosittuun levyyn.

Toisena singlenä levyltä lohkaistiin jälleen nopeatempoinen kappale. ”Running with the Night” on jopa vauhdikkaampi, kuin ”All Night Long”. Peräti hieman rockahtava, sillä kitarasoolon kappaleeseen soittaa Toto-yhtyeestä tuttu Steve Lukather. Richie oli kirjoittanut laulun yhdessä Cynthia Weilin kanssa. Levy kohosi Billboard-listalla sijalle seitsemän. Michael Jacksonin ”Beat It”-videonkin ohjannut Bob Giraldi ohjasi kappaleeseen tyylikkään tarinallisen musiikkivideon, jossa naispääosaa esittää Sheila E.

Giraldi ohjasi videon myös seuraavaan singlelohkaisuun ”Hello”, joka julkaistiin helmikuussa 1984. Siitä tuli melkein yhtä suuri menestys, kuin ”All Night Long” -singlestä. Levy myi miljoonan sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa, jossa se pysytteli listaykkösenä kuusi viikkoa. Sävellys sai alkunsa, kun Lionel Richie tervehti tuottajaansa erään kerran sanoen ”Hello, is it me you’re looking for?”, johon Carmichael tokaisi selkeästi: ”Viimeistele tuo lauluksi”. Balladista tuli huippusuosittu Suomessakin ja se on yksi Lionel Richien tunnetuimmista kappaleista.

”Can’t Slow Down” julkaistiin niin loppuvuodesta, että sen myynti ajoittui paljolti seuraavalle vuodelle 1984. Pitkäsoitto nousi Suomen albumilistan ykköseksi ja pysytteli listalla huimat 50 viikkoa. Vuoteen 1985 sen myyntiluvut ylittivät Suomessa platinalevyrajan, joka tuolloin oli 50.000 kappaletta. Levy huomioitiin myös Grammy-juhlallisuuksissa vasta vuoden 1985 gaalassa, jossa se pokkasikin parhaan albumin Grammyn. Kilpakumppaneina olivat Cyndi Lauperin ”She’s So Unusual”, Princen ”Purple Rain”, Bruce Springsteenin ”Born in the U.S.A.” ja Tina Turnerin ”Private Dancer”. ”Hello” oli ehdolla vuoden parhaaksi biisiksi, mutta voiton vei Tina Turnerin ”What’s Love Got to Do with It”. Lionel Richie ja James Anthony Carmichael palkittiin myös vuoden tuottajina, mutta he jakoivat ykkössijan David Fosterin kanssa.

Albumimyynti oli huimaa kaikkialla maailmassa. Yhdysvalloissa ”Can’t Slow Down” myi yli kymmenen miljoonaa kappaletta ja oli vuoden kolmanneksi myydyin pitkäsoitto. Britanniassa se oli koko vuoden myydyin albumi lähes kolmen miljoonan triplaplatinamyynnillään. Kaiken kaikkiaan levy on tähän päivään mennessä myynyt maailmanlaajuisesti yli 20 miljoonaa kappaletta.

Kesällä 1984 levyltä irrotettiin neljäs single. Herkkä, hieman kantrisävytteinen balladi ”Stuck on You”. Kantrihengen korostamiseksi Lionel poseerasi singlelevyn kannessa cowboy-hattu päässään. Kappale nousikin myös Billboardin ”Hot Country Songs”-listan sijalle 24. Virallisella singlelistalla korkein sijoitus oli komea kolmas sija. Biisiin ei kuitenkaan kuvattu lainkaan musiikkivideota.

”Stuck on You” on ehkä yllättäenkin nykyään tämän levyn toiseksi streamatuin laulu. Sitä on kuunneltu Spotifyssa yli 350 miljoonaa kertaa, kun kolmanneksi suosituinta kappaletta ”Hello” on kuunneltu 313 miljoonaa. Suosituin on tietenkin ”All Night Long (All Night)”, jonka streamausmäärä ylittää puolen miljardin kuuntelukerran rajapyykin.

Lähes vuosi albumin ilmestymisen jälkeen, syyskuussa 1984 julkaistiin vielä viides ja viimeinen single ”Penny Lover”. Tämäkin levy ylsi Billboard-listan sijalle kahdeksan eli kaikki levyn viisi singleä olivat TOP-10-hittejä. Lionel Richie piti arvossaan myös levyn kappaletta ”The Only One”, mutta albumin kahdeksasta raidasta oli viisi jo julkaistu singlenä. Hän on kuitenkin esittänyt laulua usein livenä konserteissaan.

Tuntui, että mikään ei voinut hidastaa Lionel Richien vauhtia. Vuonna 1985 hän sävelsi yhdessä Michael Jacksonin kanssa hyväntekeväisyyskappaleen ”We Are the World” ja sai loppuvuodesta jälleen uuden miljoonahitin elokuvakappaleella ”Say You, Say Me” josta hän pokkasi sekä Golden Globen että Oscar-palkinnon.

LUE LISÄÄ: ”We Are the World” 40 vuotta

Mutta mikään ei ole ikuista. Lionel Richien kolmas sooloalbumi ”Dancing on the Ceiling” oli vielä menestys, mutta sen jälkeen levymyyntitilastojen kärkisijat ovat olleet tiukassa. Aina vuoteen 2012 asti, jolloin hänen kotikaupunkinsa ”Tuskegeen” mukaan nimetty albumi nousi Billboard-listan kärkeen. Tuo Lionel Richien järjestyksessään kymmenes studioalbumi sisälsi tosin hänen vanhoja hittejään uusina duettoversioina. 75-vuotias Lionel Richie tekee edelleen mittavia stadionkonserttikiertueita, joista viimeisin ”Say Hello to the Hits Tour” on edelleen käynnissä eikä siitä puhuta edes jäähyväiskiertueena.

Kappaleluettelo:

  1. Can’t slown down
  2. All night long (All night)
  3. Penny lover
  4. Stuck on you
  5. Love will find a way
  6. The Only one
  7. Running with the night
  8. Hello

SEURAA RETROPOPPARIA SOMESSA:

Lähteet:
Wikipedia
Suomen listalevyt
Discogs

Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑