1980-luku oli vaikeaa aikaa kenelle tahansa iskelmätähdelle, eikä Katri Helenankaan ura ollut silloin terävimmillään. Vuosikymmenen puolessavälissä puhuttiin jo iskelmän kriisistä. Vuosikymmen vaihtui kuitenkin ihan suotuisissa merkeissä ja harva osasi ennustaa, mikä olisi muutaman vuoden kuluttua edessä.
Vuonna 1963 ensilevytyksensä ”Poikien kuvat” tehnyt Katri Helena (oik. Kalaoja, o.s. Koistinen, s. 17.8.1945) löi itsensä läpi jo seuraavana vuonna singlellään ”Puhelinlangat laulaa”, joka Musiikkituottajien sivuston mukaan myi singlenä huikeat 35.000 kappaletta ja toi Katri Helenalle harvinaisen singlestä myönnettävän kultalevyn.
Seuraavana vuonna ilmestyi artistin ensimmäinen LP-levy ”Vaalea valloittaja”, joka oli ajan hengen mukaisesti lähinnä kokoelma aiemmista singlejulkaisuista. Katri Helena julkaisi kuitenkin ahkerasti pitkäsoittoälppäreitä jo 1960-luvulla ja niistä kirjattiin myös ihan mukavia listasijoituksia.
Katri Helenan 1960-luvun albumit:
VAALEA VALLOITTAJA (1965)
KATRI HELENA (1966), listasijoitus 4, viikot 8
KATUPOIKIEN LAULU (1967), listasijoitus 6, viikot 13
PAIKKA AURINGOSSA (1968), listasijoitus 5, viikot 17
Katri Helenan 1970-luku
1970-luvun alku oli uusien hittikappaleiden puuttuessa myynnillisesti hiljaisempaa aikaa, mutta vuonna 1974 sellainen löytyi ranskalaistähti Mireille Mathieun ohjelmistosta. ”Pardonne-Moi Ce Caprice D’enfant” eli suomeksi ”Anteeksi suo” siivitti vuonna 1974 ”Kun kohdattiin” -LP-levyn kultalevylukemiin. Levy myi noin 40.600 kappaletta. Katri Helena oli julkaissut vuosina 1972-1973 kaksi singlelistahittiä ”Äänesi mä kuulen” ja ”Nuoruus on seikkailu”, mutta niitä ei ole mukana hänen pitkäsoitoillaan.
1970-luvun puolivälin tietämillä alettiin Suomen iskelmäteollisuudessa keskittyä enemmän albumikokonaisuuksien julkaisemiseen ja suosituimmat tähdet tehtailivat uuden pitkäsoiton lähes joka vuosi tai vähintään parin vuoden välein. Pitkäsoitto-LP oli iskelmäosastolla formaattina erikoinen, sillä toisinaan tuntui että yhden hittikappaleen ympärille piti vain koota tusinan verran muita lauluja.
1970-luvulla nuo laulut olivat suurimmaksi osaksi suomenkielisiä käännösversioita muissa maissa julkaistuista kappaleista. Monet kappaleet eivät alkuperäisversioina edes olleet hittejä Suomessa ja sävelmät tulivat kansalle tutuiksi vasta kotimaisin voimin muokatun version kautta. Yksi niistä oli ”Vasten auringon siltaa”, joka nousi singlelistan kakkoseksi. Sen vauhdittamana vuoden 1975 LP ”Paloma Blanca” myi peräti platinaa eli yli 62.800 kappaletta.
Hurja vauhti jatkui seuraavana vuonna, kun uusi LP ”Lady Love” myi melkein saman verran. ”Lady Love” sisältää Veikko Samulin Syksyn Sävel -kilpailuun säveltämän ikivihreän kappaleen ”Syysunelma”, joka itse kilpailussa sijoittui toiseksi Erkki Liikasen viedessä ylivoimaisen voiton. Singlelistalla ”Syysunelma” nousi ykköseksi. Pitkäsoittoa edelsi toinen hittisingle ”Kesän lapsi”, josta myös Tapani Kansa levytti oman versionsa. Levy on Katri Helenan ainoa albumilistan ykkönen.
Vuosi 1977 jäi pitkäsoittojen osalta Katri Helenalla väliin, mutta ”Ystävä” -albumi julkaistiin heti alkuvuodesta 1978. Singlelistalla artisti nähtiin kuitenkin kesällä 1977 euroviisukäännöksellä ”Lintu ja lapsi”. ”Ystävä” -levyn nimikkokappaleella Katri Helena kisaili puolestaan Suomen euroviisukarsinnoissa 1978 sijoittuen jaetulle hopeasijalle.
Syksyllä 1978 Katri Helenalta ilmestyi kokoelmalevy ”Parhaat päältä”, jolle olikin koottu suurimmat hittikappaleet varsin kattavasti. Mukana oli myös aiemmin albumilla julkaisematon ”Nuoruus on seikkailu”. Kokoelmakin kävi kaupaksi ja myi yli 37.000 kappaletta eli kultaa ja sen korkein listasijoitus oli viides.
Katri Helenan taival Suomen ykkösartistina jatkui rehvakkaana koko 1970-luvun lopun. Keväällä 1979 hän osallistui viidennen kerran Suomen Euroviisukarsintoihin ja vei lopulta voiton Matti ”Fredi” Siitosen sävellyksellä ”Katson sineen taivaan”. Laulusta tuli ikivihreä, vaikka se ei kansainvälisesti menestynytkään. Samanniminen albumi ilmestyi kesällä ja albumi sisältää toisenkin klassikkohitin, Veikko Samulin säveltämän balladin ”Katson autiota hiekkarantaa”.
Katri Helenan 1970-luvun albumit:
EI KAUNIIMPAA (kokoelma 1970), listasijoitus 11, viikot 21
KAI LAULAA SAAN (1971)
LAULUJA MEILLE KAIKILLE (1972)
KATRI HELENA LAULAA KUOPPAMÄKEÄ (1972)
KAKARAKESTIT (1973)
KUN KOHDATTIIN (1974) 40600 kpl, kulta, listasijoitus 18, viikot 18
PALOMA BLANCA (1975) 62800 kpl, platina, listasijoitus 2, viikot 25
LADY LOVE (1976) 61900 kpl, platina, listasijoitus 1, viikot 37
YSTÄVÄ (1978) 42000 kpl, kulta, listasijoitus 4, viikot 19
KATSON SINEEN TAIVAAN (1979) 33000 kpl, kulta, listasijoitus 9, viikot 13
Katri Helenan 1980-luku
Näin pääsemme vihdoin asiaan eli 1980-luvulle. Aikalaisille vuosikymmenen vaihdos ei varmastikaan tarkoittanut muuta kuin uuden lehden kääntämistä kalenterissa, mutta me jälkiviisaat katsomme sitä merkittävänä virstanpylväänä. Vielä uuden vuosikymmenen alussa ei kuitenkaan mistään iskelmän kriisistä näkynyt ennusmerkkejä ja tähtitaivaalle itsensä vakiinnuttaneet tähdet julkaisivat uusia pitkäsoittoja lähes joka vuosi. Tuohon aikaanhan jokainen relevantti artisti tai yhtye oli lähes pakotettu tuottamaan uuden albumin vuosittain, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Muuten vaarana oli vajoaminen unohduksen suohon.
SYDÄMENI TÄNNE JÄÄ (1980)
25000 kpl, kulta, listasijoitus 19, viikot 6
Vuonna 1980 Katri Helena nähtiin jälleen Syksyn Sävel -kilpailussa. Siellä esiteltiin Veikko Samulin säveltämä ja Juha Vainion sanoittama surumielinen ”Mun sydämeni tänne jää”, joka antoi nimen myös uudelle pitkäsoitolle. Laulusta tuli kiistaton klassikko, vaikka aikoinaan sitä moitittiin liiankin kaihoisaksi. Kappale sijoittui kilpailussa toiseksi, Mikko Alatalon viedessä voiton.
Albumin käännöskappaleiden kavalkadista ei jäänyt muita ikivihreitä elämään ellei sellaiseksi lueta cover-versiota Dan Hillin hitistä ”Sometimes when we touch” eli ”Kun minuun kosketat”. Katri Helenan ensimmäisenä suomeksi levyttämä versio jäi itse asiassa vähemmän tunnetuksi albumiraidaksi, mutta myöhemmin se nousi suosioon mm. Ari Klemin levytyksenä.
Levyn tuottajana toimi Veikko Samuli, joka myös sovitti kaikki kappaleet. Sanoittajien kirjo on sen sijaan moninaisempi ja joukkoon kuuluu Juha Vainion lisäksi Raul Reiman, Kaisu Liuhala sekä yllätysnimi Juice Leskinen. Hän teki suomenkielisen tekstin Dolly Partonin alkuperäisteokseen ”Nickels and dimes” eli ”Lantteja vain” sekä Kenny Rogersin kappaleeseen ”The Gambler” eli ”Peluri”.
Katri Helenan monipuolisuutta kuvannee se, että levyltä löytyy versioita Bob Dylanin, Sam Cooken ja Udo Jürgensin kappaleista. Näihin aikoihin muotiin tullut discoiskelmä tai tietynlainen aikakauden camp-henkisyys ei liiemmin kuulunut Katri Helenan repertuaariin. Oltiin Katri Helenan laulamasta Bob Dylanista sitten mitä mieltä tahansa, artisti ei koskaan menettänyt uskottavuuttaan.
KOTIMAA (1981)
Vuoden 1981 albumi ”Kotimaa” oli pitkästä aikaa ensimmäinen Katri Helena -LP, joka menestyi epätavallisen kehnosti. Se ei noussut listalle lainkaan eikä myynyt myöskään kultaa, mikä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 1974. Nimikkokappale kisasi jälleen Syksyn Sävel -kilpailussa. Roni Kamraksen reipaspoljentoinen sävellys ei kuulu artistin muistettavimpiin lauluihin. Kilpailussa se sijoittui kuitenkin peräti neljänneksi.
Veikko Samuli sovitti jälleen levyn kaikki kappaleet, joista suurin osa oli tälläkin kertaa käännöstavaraa. Niistä suosituimmaksi osoittautui suomennos Saksan vuoden 1981 euroviisukappaleesta ”Johnny Blue”. Samalta säveltäjältä ja alkuperäisartistilta – eli Ralph Siegeliltä ja Lena Valaitikselta – levylle löytyi myös vauhdikas avauskappale ”Altaelva” (alun perin ”Rio Bravo”).
Vaikka äsken uhittelin Katri Helenan katu-uskottavuudella, on ”Kotimaa” -pitkäsoiton tyyli hieman discotyylisemmäksi, kuin yleensä. Iskelmälevyjen tuotantobudjetteja kaiketi leikattiin noihin aikoihin ja studioon oli isojen bändien tilalle kannettu upouudet syntetisaattorit. Täysin koneilla toteutetulta ei LP kuitenkaan kuulosta.
Materiaalia oli Saksan lisäksi löytynyt eri puolilta Eurooppaa. Peräti kaksi kappaletta poimittiin ruotsalaisen Secret Servicen älppäriltä ”Ye Si Ca”: ”Avoin haava sydämen” (”Broken Hearts”) ja ”Rakkaus” (”Friday Night”). Italia oli myös suomalaistuottajien suosikki, kun he etsivät sävelmiä suojattiensa pitkäsoitoille. Toto Cutugnon ”Innamorati” kääntyi suomeksi nimelle ”On koti sulla”. Kotimaisuusaste oli kuitenkin hienoisessa nousussa, sillä levyn kahdestatoista kappaleesta peräti neljä oli suomalaista alkuperää.
MINÄ SOITAN SULLE ILLALLA (1982)
listasijoitus 12, viikot 7
Jos edellinen levy oli ns. ”discompaa” Katri Helenaa, otettiin vuonna 1982 reippaasti takapakkia. ”Minä soitan sulle illalla” sisältää vain Toivo Kärjen sävellyksiä ja vieläpä sieltä tutuimmasta päästä. Mukana on mm. ”Täysikuu”, ”Hiljainen kylätie” ja ”Siks oon mä suruinen”. Sovittajien joukko on kuitenkin aiempaa moninaisempi ja sovituksia levylle ovat tehneet Veikko Samulin lisäksi Jori Sivonen, Markku Johansson, Olli Heikkilä ja Jaakko Salo. Kaupaksi levy kävi edeltäjäänsä paremmin, ainakin jos listasijoituksia tarkastelee.
Katri Helena sai kunnian levyttää oman versionsa vuoden 1982 Eurovision laulukilpailujen voittokappaleesta ”Ein Bisschen Frieden”, mutta käännösluvan saaminen ei ollutkaan niin yksinkertaista. Kappaleen säveltäjän Ralph Siegelin kuningasidea nimittäin oli, että kappaleen alkuperäinen esittäjä Nicole laulaa itse versionsa kaikilla Euroopan kielillä. Versiot tehtiinkin saksan lisäksi englanniksi, ranskaksi, hollanniksi, tanskaksi, italiaksi ja espanjaksi, mutta niiden jälkeen iski ilmeisesti väsymys.
Katri Helenalle oli kuitenkin Suomessa tehty Jori Sivosen toimesta jo musiikkitausta ja koska hän ei saanut laulaa sitä suomeksi, julkaistiin Katri Helenan laulama englanninkielinen versio ”A Little Peace” ”Kesähitit 82” -kokoelmalevyllä. ”Kesähitit” korvasi aiempina vuosina julkaistut Eurovisio Special -kokoelmat ja sisälsi euroviisukäännösten lisäksi muitakin iskelmiä. Myöhemmin Katri Helenakin sai laulaa viisun suomeksi nimellä ”Vain hieman rauhaa”, mutta hypetys oli laantunut ja kappale julkaistiin vain singlenä kääntöpuolellaan yksi raita ”Minä soitan sulle illalla” -levyltä.
PUPU TUPUNAN LAULUJA (1983)
Uutta iskelmäalbumia ei saatu vielä vuonna 1983:kaan, vaan nyt oli vuorossa lapsiyleisölle suunnattu ”Pupu Tupunan lauluja”, jonka sovituksista ja tuotannosta vastasi Seppo Hovi. Hovi on myös levyllä myös solistina muutamalla raidalla ja lisäksi mukana on Pupuset-kuoro eli Tomi ja Annika Metsäketo sekä joukko Pakilan ala-asteen musiikkiluokkalaisia.
Pirkko Koskimiehen luoman Pupu Tupuna -kirjasarjan hahmojen edesottamukset kääntyivät lauluiksi kirjailijan itsensä ja Marjatta Pokelan sanoittamina. Sävellykset olivat kaikki Marjatta Pokelan kynästä. Levyn kanssa samaan aikaan julkaistiin nuottikirja, joka sisälsi myös laulujen sanat.
KIRJE SULLE (1984)
25000 kpl, kulta, listasijoitus 6, viikot 16
Kolmen vuoden tauon jälkeen saimme vihdoin Katri Helenalta uuden iskelmäalbumin. 1980-luvun edetessä myös suomalainen säveltuotanto levyillä lisääntyi ja ”Kirje sulle” -levyn materiaalista jo noin puolet oli kotimaista alkuperää. Tosin nimikkokappale oli käännös Italian edellisvuoden euroviisukappaleesta ”Per Lucia”, joka oli hitti Suomessa myös Riccardo Foglin originaaliversiona.
Ison Scandia -levy-yhtiön piti päästä osingoille myös vuoden yllätysmenestyjästä Vera Teleniuksesta, joten Katri Helena sai myös kunnian levyttää käännöshitistä ”Miljoona ruusua” -hitistä oman versionsa. Levyn pääasiallinen sovittaja oli Jori Sivonen, joten jälkikin on sen myötä synteettisempää. Tosin sama trendi oli havaittavissa iskelmälevytyksissä muutenkin. Muusikot korvattiin koneilla.
Albumin kaksi avausraitaa ”Suomenniemi soi” ja ”Oi kuinka pieni oon” ovat lähtöisin Pave Maijasen kynästä ja hän osallistui myös niiden sovittamiseen. Suosituksi kappaleeksi osoittautui myös ”Unen erämaa”, joka oli käännös Kitaro -yhtyeen kappaleesta ”Caravan”. Uusi iskelmälevy otettiin avosylin vastaan ja Katri Helena sai pokata pitkästä aikaa kultalevyn.
ON ELÄMÄ LAULU (1986)
listasijoitus 35, viikot 5
Vuonna 1986 Katri Helena sai tuottajakseen Esa Niemisen, jonka kanssa yhteistyö jatkuikin tästä eteenpäin pitkään. ”On elämä laulu” -levyn nimikkokappale on lähtöisin Niemisen kynästä, mutta muuten albumi sisältää käännöskappaleita paria poikkeusta lukuun ottamatta.
Ikivihreitä ei levyltä irronnut, mutta moni muistaa Taiteilijan tytär -televisiosarjasta tutuksi tulleen balladin ”Only Love” eli ”Rakkaus”. Kappale oli meillä hitti myös Nana Mouskourin alkuperäisversiona ja suomeksikin suositumpi Lea Lavenin tulkintana. Tapoihin vain kuului, että kilpailevien levy-yhtiöiden artistit levyttivät omat versionsa kaikkein suosituimmista lauluista.
ALMAZ (1988)
listasijoitus 38, viikot 2
Katri Helenan 1980-luvun viimeisen albumin nimikkokappale löytyi Randy Crawfordilta. ”Almaz, onnen lapsi” jäikin artistin ohjelmistoon pysyvästi. Vuosikymmenelle tyypilliseen tapaan noin puolet levyn kappaleista on käännöskappaleita. Kotimaisesta sävellystyöstä vastaavat Harri Saksala (kolme kappaletta) ja Katri Helenan aviomies Timo Kalaoja (kaksi kappaletta) sekä levyn sovittaja ja tuottaja Esa Nieminen yhden kappaleen verran. Vuonna 1988 Katri Helenaa kohtasi myös suuri tragedia, sillä hänen Timo-miehensä menehtyi yllättäen keikkamatkalla.
Tästä seurasi laulajattaren uran tähän mennessä pisin tauko albumijulkaisujen välillä. Vuonna 1989 Finnlevy julkaisi Katri Helenalta kattavan tupla-LP:n ”Kauneimmat rakkauslaulut”, joka sisälsi artistin rauhallisempaa tuotantoa. Kokoelmalta löytyy myös uusi levytys ”Me teimme sen”, joka oli lähtöisin Veikko Samulilta ja Juha Vainiolta. Kappaleesta tuli ajan saatossa varsin suosittu. ”Kauneimmat rakkauslaulut” myi huimat 35.800 kappaletta ja jälleen oli luvassa kultalevy. Vuonna 1990 Katri Helenalta ilmestyi single ”Kun rakastetaan”.
Katri Helenan 1990- ja 2000-luvut
Hiljaiselon jälkeen Katri Helena palasi kuvioihin suositumpana kuin koskaan. Artistin 21:s studioalbumi ”Anna mulle tähtitaivas” osoittautui hänen uransa kaikkien aikojen menestyneimmäksi.
Katri Helenan 1990- ja 2000-luvun albumit:
ANNA MULLE TÄHTITAIVAS (1992) 100510 kpl, tuplaplatina, listasijoitus 8, viikot 28
LÄHEMMÄKSI (1994) 30064 kpl, kulta, listasijoitus 19, viikot 8
VIE MINUT (1995) 34360 kpl, kulta, listasijoitus 3, viikot 10
HILJAISUUDESSA (joululevy 1996) listasijoitus 32, viikot 2
MISSÄ OOT (1998) listasijoitus 33, viikot 1
LEIDIT LEVYLLÄ (2000), listasijoitus 2, viikot 13
SYDÄMENI LAULUT (kokoelma 2003) 39430 kpl, platina, listasijoitus 15, viikot 17
TÄSSÄ TÄLLÄ HETKELLÄ (2004) listasijoitus 13, viikot 7
ELÄMÄNLANGAT (2006) 13461 kulta, listasijoitus 10, viikot 9
TULET AINA OLEMAAN (2009) 15440 kpl, kulta, listasijoitus 14, viikot 9
VALON MAA (2011) listasijoitus 5, viikot 5
SINIVALKOINEN (kokoelma 2012) listasijoitus 10, viikot 6
TAIVAAN TIE (2014) listasijoitus 2, viikot 15
NIIN ON AINA OLLUT (joululevy 2015) listasijoitus 14, viikot 6
Seuraa Retropopparia somessa:
RETROPOPPARI 