Pete Burnsin lapsuus ja nuoruusvuodet
Pete Burns (oik. Peter) syntyi 5.8.1959 pieneen Port Sunlightin kylään, Britannian Wirralissa. Hänen äitinsä Evelina oli saksalainen, joka tapasi brittiläisen sotilaan Francis Burnsin Wienissä. Nuoripari muutti Isoon-Britanniaan ja heille syntyi kaksi lasta. Pete puhui viisivuotiaaksi asti pelkästään saksaa, jota oli oppinut äidiltään. Naapuruston lapset kiusasivat häntä huutamalla heidän talonsa ulkopuolella ”Heil Hitler!” -huudahduksia.
Pete oli yksinäinen lapsi, joka vietti aikaansa piirrellen ja maalaillen. Jo varhaisessa iässä hän suuntasi kiinnostuksensa myös pukeutumiseen ja erilaisiin naamiaisasuihin. Erityisen innostunut Pete oli Amerikan alkuperäiskansojen asuista ja hän piti päässään sulkapäähinettä niin tiiviisti, että hänen äitinsä pystytti pihalle tiipiin. Pete itse on kuitenkin todennut, että hän oppi rakkautensa muotia kohtaan äidiltään, joka saattoi vaihtaa asua viisikin kertaa päivän aikana.
Peten äiti ei kuitenkaan ollut täysin tasapainoinen ihminen, vaan kärsi alkoholismista ja muistakin päihderiippuvuuksista. Hän yritti myös itsemurhaa lukuisia kertoja saatuaan hermoromahduksia. Kuitenkin Pete rakasti äitiään ja piti tätä maailman parhaana äitinä. Heillä oli yhteinen salainen maailmansa ja lapsena Pete ei juurikaan poistunut kotoaan koulua pidemmälle. Siellä hän oli lähes näkymätön hahmo ja aina ei tarvinnut mennä edes paikan päälle, kun Peten äiti halusi viettää päivän kahdestaan poikansa kanssa kotosalla.
Vuonna 1977 Pete pestautui myymäläapulaiseksi liverpoolilaiseen levykauppaan Probe Recordsiin, missä hän työskentelikin aina pop-uransa alkuun asti. Pete oli näyttävä ilmestys tiskin takana ja onkin väitetty, että hänet olisi palkattu toimeensa vain räväkän pukeutumisen ja voimakkaiden meikkien vuoksi. Ihmiset tulivat putiikkiin asioimaan kauempaakin vain nähdäkseen Pete Burnsin. Hän oli myös teräväkielinen ja kommentoi rempseästi asiakkaiden ostoksia. Jotkut saattoivat pelätäkin outoa ilmestystä, mutta suurimman osan mielestä Pete oli vain hassu.
Ura urkenee
Samoihin aikoihin alkoivat ensimmäiset musiikilliset kokeilut. Pete perusti punk-bändin nimeltä The Mystery Girls yhdessä Julian Copen, Pete Wylien ja Phil Hurstin kanssa. Pete ei haaveillut laulusolistin hommasta, sillä hän ei pitänyt omasta äänestään. Se oli liian tumma ja hän olisi halunnut laulaa kirkkaassa falsetissa ihailemansa Sylvesterin tapaan. Parin vuoden kuluttua Peten tie jatkui uuteen yhtyeeseen Nightmares in Wax, jonka tyyli oli enemmän goottihenkistä postpunkia. Bändi soitti ensimmäisen keikkansa heinäkuussa 1979 kun he toimivat Wire-yhtyeen lämppärinä.
Nightmare in Wax levytti indie-levymerkille yhden EP:n ”Birth of a Nation”. Se sisälsi mm. kappaleen ”Black Leather”, joka vaihtuu puolivälissä KC and the Sunshine Bandin kappaleeseen ”That’s the Way (I Like It)”. Vuonna 1982 yhtyeen nimeksi vaihtui Dead or Alive ja se oli kokenut myös lukuisia miehistönvaihdoksia. Nyt siihen kuuluivat Mike Percy (basso), Wayne Hussey (kitara), Steve Coy (rummut) ja Tim Lever (kosketinsoittimet ja saksofoni). Pete Burns taustajoukkoineen oli kuitenkin kerännyt sen verran nimeä, että levytyssopimuksen saamisessa ison levy-yhtiön kanssa ei enää ollut ongelmia. Sellainen solmittiin CBS-yhtiön Epic-merkin kanssa ja ensimmäinen single ”Misty Circles” julkaistiin vuonna 1983.
Sopimusta tehdessään Pete sopi myös pykälästä, että heillä säilyy täysi itsenäisyys mitä tulee heidän kappalevalintoihinsa ja ulkoiseen imagoonsa. Pete diggasi saksalaista artistia Gina X (oik. Claudia De Held) ja hänen levyään ”No G.D.M.”, joten hän valitsi Dead or Aliven esikoisalbumin tuottajaksi saman miehen joka oli tuottanut Ginan levyn: Zeus B. Held. Held osoittautui riemastuttavaksi persoonaksi, jonka kanssa levytys sujui vauhdikkaasti. Äänitykset tehtiin Lontoon Portobello Roadilla sijaitsevassa Chop ’Em Out -studiossa ja lopullinen miksaus tapahtui Utopia Studiolla Tim Palmerin toimesta.
Huhtikuussa 1984 julkaistiin Dead or Aliven ensimmäinen albumi ”Sophisticated Boom Boom”, mutta levytyksen jälkeen Wayne Hussey jätti bändin liittyäkseen Sisters of Mercyyn ja sen jälkeen perustaakseen The Mission -yhtyeen. Levyltä lohkaistut singlet eivät ottaneet tuulta purjeisiinsa, mutta lopulta KC and the Sunshine Band -cover ”That’s the Way (I Like It)” nousi Britti-listalla sijalle 22. Sen vanavedessä myös pitkäsoitto nousi listalle ja oli korkeimmillaan sijalla 29.
Tuottajina Stock-Aitken-Waterman
Pete Burns kuuli Hazell Deanin ja Divinen levyjä ja ihastui niiden voimakkaaseen Hi-NRG-saundiin. Hän selvitti, että levyt oli tuottanut tuntematon tuotantotiimi Stock-Aitken-Waterman ja pyysi levy-yhtiötään ottamaan heihin yhteyttä. Kuultuaan Dead or Aliven demon ”You Spin Me Round (Like a Record)” tuottajatrion Pete Waterman totesi oitis: ”Tässä on tuleva listaykkönen!”. He suostuivat tuottajiksi riemumielin. Albumin työstäminen alkoi The Marquee Studioilla, Lontoon Sohossa.
Huomiota herättävällä androgyynillä imagollaan Pete Burns oli herättänyt myös median kiinnostuksen ja lehdet kirjoittelivat hänestä mielellään vertaillen Peteä toistuvasti Culture Clubin Boy Georgeen ja toiseen meikkaavaan tähtöseen Marilyniin. Värikkäiden persoonien välille rakentui jopa eräänlainen kilpailu, jossa he nokittelivat toisiaan mediassa. Listakärjen jo vallannut Boy George vähätteli Pete Burnsin olevan ”Paikallinen discotähti Liverpoolista”. Vaatesuunnittelijanakin toimiva Pete puolestaan väitti Boy Georgen kopioineen hänen imagonsa. Vaikka miehet eivät olleet koskaan edes tavanneet toisiaan kasvotusten.
Toisinaan Pete Burns käytti julkisuudessa, levyjen kansissa tai musiikkivideoilla silmälappua vasemman silmänsä peittona erottuakseen tällä tavoin joukosta ja erityisesti Boy Georgesta. Elämäkertakirjassaan ”Karma” Boy George pehmittelee hieman imagosotaansa Pete Burnsia vastaan ja sanoo, että myöhemmin he pystyivät sopimaan riitansa ja elämään sulassa sovussa. Vuonna 2016 Pete Burns menehtyi ja Boy George oli ensimmäisten joukossa esittämässä suruvalittelunsa ja kuvaili Burnsia ”Yhdeksi aikamme suurimmista eksentrikoista”.
Pete Burns on kertonut hittibiisin ”You Spin Me Round (Like a Record)” syntyneen hänen kuultuaan Luther Vandrossin kappaleen ”I Wanted Your Love”. Hän ei ole siis suoraan kopioinut kappaletta tai sen sointuja, mutta Peten tapaan kirjoittaa lauluja kuuluu että hän kuulee jonkin kappaleen ja laulaa siihen päälle oman melodiansa. Toinen inspiraation lähde oli Little Nellin kappale ”See You Round Like a Record”. Nämä kaksi yhteen ja vähän omaa siihen päälle: Bingo, hitti oli syntynyt.
”You Spin Me Round (Like a Record)” kuten koko muunkin toisen albumin materiaalin kirjoittajiksi merkittiin koko neljämiehiseksi kutistunut Dead or Alive -kvartetti. Tätä kappaletta oli säveltämässä vielä jo yhtyeestä eronnut Wayne Hussey. Levy-yhtiö ei innostunut kappaleesta, joten Peten piti ottaa 2500 punnan laina saadakseen levytyksen valmiiksi. Valmiin kappaleen kuultuaan levy-yhtiö piti sitä edelleen ”kamalana”, joten myös musiikkivideon kuvauskustannukset tulivat yhtyeen itsensä maksettaviksi.
You Spin Me Round (Like a Record)
Single julkaistiin ensimmäisenä maistiaisena tulevalta levyltä 9.11.1984. Aluksi se ei herättänyt paljonkaan huomiota, mutta pikkuhiljaa keväällä 1985 levy alkoi nousta listalla. Lopulta 17 viikkoa julkaisun jälkeen ”You Spin Me Round (Like a Record)” nousi Britannian singlelistan ykköseksi. Se oli ensimmäinen Stock-Aitken-Watermanin tuottama single, josta tuli listaykkönen. Myöhemmin elokuussa single nousi myös Yhdysvaltojen Billboard-listalla sijalle 11 ja US Hot Dance Club Play -lkistalla sijalle neljä. TOP-10-sijoituksia saatiin ympäri maailmaa, esimerkiksi Kanadasta ja Australiasta. Suomen listalla single oli sijalla yhdeksän.
Samaan aikaan albumikin oli saatu valmiiksi, mutta se oli työn ja tuskan takana. Stock-Aitken-Waterman -tiimin varsinaiset musikantit Mike Stock ja Matt Aitken ajautuivat napit vastakkain räväkän Pete Burnsin kanssa. Äänitysteknikko ja miksaaja Phil Harding on kertonut, että oli vähällä ettei tilanne eskaloitunut väkivaltaiseksi. Lopputulos oli kuitenkin hieno kokoelma tarttuvia ja iskeviä Hi-NRG-pop-kappaleita. Vaikka Dead or Aliven tyyli muuttui esikoislevystä sliipatumpaan ja sokerikuorrutetumpaan suuntaan, säilytti yhtye kuitenkin omintakeisuutensa.
Muista Stock-Aitken-Waterman -tuotoksista Dead or Alive poikkesi etenkin provokatiivisissa sanoituksissaan. Ja ne ovat juuri nuo piikikkäät ja väkevät tekstit, jotka tekevät ”Youthquake” -albumista ikivihreän. Esimerkiksi kappaleessa ”I Wanna Be a Toy” Pete Burns laulaa ”My daddy would go crazy, if he knew what his baby, was spendin’ his life doin'”. Ja kappaleessa ”Big Daddy of the Rhythm”: ”Big, big daddy of the rhythm, I can feel you comin’, I’ll send this sloppy kiss to you”.
Vaikka yhtye muistetaan parhaiten ykköshitistään, ei huhtikuussa 1985 julkaistua kokopitkää sopisi unohtaa. Samaan aikaan albumin kanssa julkaistiin toinen singlelohkaisu ”Lover Come Back To Me”, joka jäi täpärästi Britannian toptenin ulkopuolelle, sijalle 11. Kolmanneksi singleksi valittiin hieman tempoltaan rauhallisempi ”In Too Deep”. Kesäkuussa 1985 julkaistu kiekko nousi Britti-listalla sijalle 14, mutta muualla maailmassa alkoi Dead or Aliven suurin suosio jo taittua. Tuottajatiimin Pete Waterman kritisoi singlevalintaa, koska hänen mielestään se oli tyylillisesti liian kaukana yhtyeen menestyksen laukaisseesta hittisinkusta.
Neljäs ja viimeinen singlelohkaisu ”My Heart Goes Band (Get Me to the Doctor)” oli perinteisempää Dead or Alivea, jollaista oikeastaan myös koko pitkäsoitto edusti. Menevä bilebängeri olisi ansainnut Britti-listalla korkeamman sijoituksen kuin 23. Kappale nosti kuitenkin yhtyeen jälleen myös Yhdysvaltojen Dance-listalle, tällä kertaa sijalle 15. Lisäksi single menestyi Japanissa, jossa Dead or Alive alkoikin niittää yllättävän suurta suosiota.
Youthquake
Dead or Aliven toinen studioalbumi ”Youthquake” kohosi Britannian albumilistalla sijalle yhdeksän ja myi yli 100.000 kappaletta, mikä oikeutti kultalevyyn. Kultalevy tuli myös Yhdysvalloista, jossa se myönnettiin tuolloin puolen miljoonan kappaleen myynnistä. Korkein listasijoitus oli 31. Suomen listalla albumi oli korkeimmillaan sijalla 26 ja listaviikkoja kertyi kaksi. Dead or Alive lähti Britannian kiertueelle markkinoimaan levyään. Muutama keikka heitettiin myös Italiassa, Sveitsissä ja Ranskassa. Kiertueen settilista käsitti käytännössä koko ”Youthquake” -albumin muutamalla esikoislevyn kappaleella maustettuna.
Dead or Aliven ja Stock-Aitken-Watermanin tapauksessa ei voi olla korostamatta 12-tuumaisten dance-remixejä sisältävien maxisinkkujen merkitystä. Phil Hardingin ”You Spin Me Round (Like a Record)” -kappaleesta mixaama Murder-mix lienee yksi kaikkien aikojen parhaista pitkistä remix-versioista mitä on tehty. 1980-luvulla levy-yhtiöt vain pitivät näitä isoja sinkkuja enemmän DJ-käyttöön tarkoitettuna promootiomateriaalina, kuin varsinaisina myyntiartikkeleina. Niinpä he eivät tahtoneet maksaa niiden myynnistä myöskään royalteja artisteille. Dead or Aliven singlemyynnistä 70% oli Pete Burnsin arvion mukaan maxisinkkuja, joten ilman taistelua he olisivat jääneet ilman isoja maksuja.
Pete Burns ei oman kertomansa mukaan kaivannut korkeita listasijoituksia tai valtavaa menestystä. Hän sanoo olleensa pikemminkin pettynyt, kuin innoissaan, kun ”You Spin Me Round (Like a Record)” -sinkku nousi listaykköseksi. Siitä on hänen mukaansa vain yksi suunta ja se on alaspäin. Burns sanoo jopa pelänneensä menestystä, koska uskoi sen myötä menettävänsä yksityiselämänsä. Mutta jos menestys on tullakseen kohdalle, niin tulkoon. Ja se tuli. Ennen kaikkea kaikki menestys ja sen mukanaan tuoma julkisuus oli vain yhtyeen värikkään ja persoonallisen keulakuvan ansiota.
Dynaamisesti tuotettu, provokatiivisesti sanoitettu ja hyvin laulettu Hi-NRG-tykitys vaati ehkä hieman aikaa, ennen kuin yleisö uskalsi myöntää ymmärtävänsä sen merkityksen. Nykyään ”Youthquake” voidaan huoletta nostaa 1980-luvun klassikkoalbumien sarjaan ja yhdeksi parhaista Stock-Aitken-Waterman -tuotannoista kautta aikojen – ainakin jos sitä vertaa moniin heidän steriileimpiin tuotoksiinsa. Kaikista riidoista huolimatta Pete Burns, Dead or Alive ja Stock-Aitken-Waterman mahtuivat samaan studioon vielä toisenkin kerran seuraavan albumin levytyksen merkeissä.
Seuraa Retropopparia somessa:
Kappaleluettelo:
- You Spin Me Round (Like a Record)
- I Wanna Be a Toy
- DJ Hit That Button
- In Too Deep
- Big Daddy of the Rhythm
- Cake and Eat It
- Lover Come Back to Me
- My Heart Goes Bang
- It’s Been a Long Time
SEURAA RETROPOPPARIA SOMESSA:
Lähteet:
Classic Pop Magazine: 1985 Special
Dead or Alive: Sophisticated Boom Box MMXVI CD-boxin kirjanen
Boy George: Karma – My Autobiography (Blink 2023)
Pete Burns: Freak Unique – My Autobiography (John Blake Publishing 2006)
Wikipedia
Suomen listalevyt
RETROPOPPARI 