MUSIC BY JOHN WILLIAMS (2024), 105 min.
Ohjaus: Laurent Bouzereau
Ikoninen elokuvamusiikin säveltäjä John Williams on saanut vihdoinkin oman dokumenttielokuvansa. ”Music by John Williams” on katsottavissa Disney+ -suoratoistopalvelussa. Elokuvan tuottajakatraasta näkyvin on tietenkin Steven Spielberg, jonka lähes kaikkiin elokuviin Williams on tehnyt musiikin. Mutta tiivis kumppanuussuhde ei tällä kertaa vähennä elokuvan arvoa lainkaan. Vaikka perinteiset puhuvat päät kehuvat nytkin kilpaa kohdettaan, ei heidän kanssaan voi olla kuin samaa mieltä. John Williams on paras kaikista.
92-vuotias maestro on yhä skarppi herrasmies ja säveltää päivittäin. Dokumentissa tekee hyvin selväksi, että musiikki on ollut hänelle koko elämän tärkein asia. Se tuntuu ajavan jopa ohi perheen ja ystävien. Kun hänen lapsensa olivat pieniä, Williams suuttui kun he tulivat keskeyttämään työskentelyn ja lopulta taiteilija siirtyi säveltämään elokuvastudioiden tarjoamiin tiloihin. Missä päivät venyivät pitkiksi, mutta musiikki ajoi kaiken ohi.
Missä lienee yksi syy John Williamsin pohjattomalle tuotteliaisuudelle. Mutta vaikka materiaalia syntynyt valtava määrä, ovat myös onnistumiskerroin ja ikivihreysprosentti merkittävän kokoisia. Näin siitäkin huolimatta, että Williams on kirjoittanut kaiken lyijykynällä nuottipaperille ja tekee niin edelleenkin. Monelle, jotka eivät lue elokuvien alkutekstejä, saattaa tulla yllätyksenä kuinka paljon ikonisia elokuvasävelmiä herran kynästä on paperille piirtynyt.
Musikaaliseen taiteilijaperheeseen New Yorkissa syntynyt John Williams työskenteli ennen säveltäjän uraansa studiopianistina ja hänen sormistaan ovat lähtöisin mm. Henry Mancinin säveltämät ikimuistoiset ”Peter Gunn” (1958) -TV-sarjan riffit. 24-vuotiaana Williamsista tuli vakituinen orkestroija ja sovittaja 20th Century Fox studioilla. Pian alkoi syntyä tunnareita televisiosarjoihin, kuten ”Gilligan’s Island” (1964) ja ”Lost in Space” (1965). Ensimmäisen viidestä Oscar-palkinnostaan Williams voitti musikaalielokuvan ”Viulunsoittaja katolla” (Fiddler on the Roof, 1971) musiikin sovituksesta.
1970-luvun alussa John Williams tunnettiin ”katastrofielokuvien kuninkaana”, kun hän teki musiikit mm. spektaakkeleihin ”The Poseidon Adventure” (1972) ”Maanjäristys (Earthquake, 1974), ja ”Liekehtivä torni (The Towering Inferno, 1974). Mutta erityisesti elokuvan ”The Reivers” (1969) musiikista tuli merkityksellinen, sillä nuori ohjaajalupaus Steven Spielberg ihastui siihen ja vannoi, että jos hän joskus saa valmiiksi pitkän elokuvan musiikin siihen säveltää sama mies – John Williams.
Spielberg luuli John Williamsia brittiläiseksi aristokraatiksi ja olikin yllätys, että hän oli New Yorkin poikia. Vuonna 1974 ensi-iltansa Spielbergin esikoiselokuva ”Kovat ratsastajat (The Sugarland Express)” ja heti seuraavana vuonna molemmat miehet lopullisesti kärkikaartiin nostanut ”Tappajahai (Jaws)”, jonka läpeensä ikonisesta musiikista Williams pokkasi ensimmäisen säveltäjä-Oscarinsa. ”Tappajahai” oli ensiluokkainen osoitus sävelniekan tyylitajusta ja siitä, kuinka musiikki voi nostaa elokuvan kuvakerronnan uusiin potensseihin.
Vuonna 1977 Spielberg suorastaan pakotti John Williamsin säveltämään musiikin oudolta tuntuvaan tieteiselokuvaprojektiin. Spielbergin ystävä, muuan George Lucas, oli valmistellut elokuvaansa ”Tähtien sota (Star Wars)” tuskallisen pitkään ja oli musiikin suhteen eksyksissä. Sitten tuli John Williams ja loppu on historiaa. Tähtien sota -sarjan kymmenet eri teemat elävät omaa elämäänsä. Dokumentissa säveltäjä kertoo, että ei varsinaisesti pidä elokuvien jatko-osien säveltämisestä, mutta Tähtien sodan ja Indiana Jonesin suhteen hän on siinä mielessä mustasukkainen ettei tahdo kenenkään muunkaan sorkkivan hänen perintöään.
Steven Spielbergistä ja John Williamsista tuli lähes erottamaton parivaljakko. Williams on säveltänyt musiikin kaikkiin ohjaajan elokuviin vuonna ilmestyneeseen ”Lincoln” -elokuvaan asti, paitsi vuoden 1985 ”Häivähdys purppuraa (The Color Purple)”, johon musiikin teki äskettäin edesmennyt Quincy Jones. Sen jälkeen ikääntyvän maestron tahti on ymmärrettävästikin hieman rauhoittunut, mutta ei suinkaan kokonaan päättynyt.
John Williams on ehtinyt ruuhkavuosinaan säveltää musiikkia myös muiden ohjaajien töihin. Muita merkittäviä ohjaajakumppaneita ovat olleet mm. Oliver Stone, Ron Howard ja Christopher Columbus. Williamsilla on tärkeä kyky vaistota ohjaajan toiveet ja lisäksi hän ei pidä kynsin hampain kiinni omista näkemyksistään. Jos ohjaaja ei ole tyytyväinen, Williams säveltää uudet teemat. Useimmiten kuitenkin on käynyt niin, että säveltäjä on pystynyt yllättämään ohjaajan ehdotuksillaan.
Steven Spielbergin ”Schindlerin lista (Schindler’s List, 1993) oli elokuva, jonka säveltämisestä John Williams aluksi kieltäytyi. Hän sanoi, että elokuva on niin hieno, että se tarvitsee paremman säveltäjän. Spielberg totesi, että ”Niin tarvitsisi, mutta he ovat kaikki kuolleet”. Lopulta kun Williams esitteli teeman kaikki itkivät sen kauneuden edessä. Musiikki palkittiin Oscarilla.
John Williamsin teemoja, jotka kaikki elokuvien ystävät muistavat voisi luetteloida tylsistymiseen asti. Tappajahai, Tähtien sota, Indiana Jones ja Schindlerin lista on jo mainittu. Lisätään siihen perään Oscar-palkittu ”E.T.” (1982), ”Superman” (1978), ”Yksin kotona (Home alone, 1990)”, ”Jurassic Park” (1993) ja vaikka ”Harry Potter” (2001). Williams on ollut ehdolla Oscar-palkinnon saajaksi 52 kertaa. Kuvaavaa on myös, että dokumentin haastateltavista jokaisella on oma hetkensä jolloin he ovat rakastuneet Williamsin musiikkiin. Toisilla on soinut Schindlerin listan riipivän kaunis viulu ja toisilla ovat pauhanneet Jurassic Parkin puhaltimet. Molemmat elokuvat syntyivät vieläpä samana vuonna 1993.
Elokuvallisesti dokumentti on perinteistä ja tasaista laatutyötä. Arkistopätkät, haastattelut ja runsaat musiikkiesimerkit rytmittävät kerrontaa. Kovin syvälle John Williamsin persoonan sisälle ei katsojaa päästetä, mutta samalla syntyy mielikuva että taiteilija ei haluakaan päästää ketään lähelleen. Hän on miellyttävä herrasmies, mutta samalla syrjäänvetäytyvä ja etäiseksi jättäytyvä hahmo. Vuonna 1974 äkillisesti kuollut ensimmäinen vaimo elää muistoissa, mutta ulkopuolista ei päästetä liikuttumaan. Lopussa kiitellään tuesta toista vaimoa. Sanat ovat kauniita, mutta ne vaikuttavat ulkoa opetelluilta.
Elokuvamusiikin lisäksi dokumentissa raapaistaan pikaisesti John Williamsin muutakin musiikillista uraa kapellimestarina ja konserttisäveltäjänä. Musiikin luominen on todentotta ollut tälle miehelle intohimo. Vähän ehditään hupsuttelemaankin, kun ikääntynyt maestro innostuu valomiekkailemaan Star Wars -konsertissa 80.000 katsojaa vetävän Hollywood Bowlin estradilla. Elokuva pitää katsoa enemmän tietoiskuna, kuin elokuvallisten ansioidensa vuoksi. Tosin itse olen fanittanut John Williamsia niin kauan, että uutta tietoa sain loppujen lopuksi melko vähän. Ne koskivat lähinnä säveltäjän henkilökohtaista elämää, jossa ei hurjan työtahdin johdosta ole ehtinyt tapahtua 90:ssa vuodessa kovin paljon.
John Williamsin valikoitu filmografia:
1969 Goodbye, Mr. Chips (Oscar-ehdokkuus)
1969 The Reivers (Oscar-ehdokkuus)
1971 Fiddler on the Roof (Oscar-palkinto)
1972 The Poseiden Adventure (Oscar-ehdokkuus)
1972 Images (Oscar-ehdokkuus)
1973 Tom Sawyer (Oscar-ehdokkuus)
1973 Cinderella Liberty (Oscar-ehdokkuus)
1974 The Sugarland Express
1974 Earthquake
1974 The Towering Inferno (Oscar-ehdokkuus)
1975 Jaws (Oscar-ehdokkuus)
1977 Star Wars (Oscar-palkinto)
1977 Close Encounters of the Third Kind (Oscar-ehdokkuus)
1978 Superman (Oscar-ehdokkuus)
1979 1941
1980 The Empire Strikes Back (Oscar-ehdokkuus)
1981 Raiders of the Lost Ark (Oscar-ehdokkuus)
1982 E.T. The Extra-Terrestrial (Oscar-palkinto)
1982 Yes, Giorgio (Oscar-ehdokkuus, paras laulu)
1982 Monsignor (Golden Raspberry-ehdokkuus)
1983 Return of the Jedi (Oscar-ehdokkuus)
1984 Indiana Jones and the Temple of Doom (Oscar-ehdokkuus)
1984 The River (Oscar-ehdokkuus)
1987 The Witches of Eastwick (Oscar-ehdokkuus)
1987 Empire of the Sun (Oscar-ehdokkuus)
1988 The Accidental Tourist (Oscar-ehdokkuus)
1989 Indiana Jones and the Last Crusade (Oscar-ehdokkuus)
1989 Born on the Fourth of July (Oscar-ehdokkuus)
1989 Always
1990 Home Alone (Oscar-ehdokkuus, paras score ja paras laulu)
1991 Hook (Oscar-ehdokkuus, paras laulu)
1991 JFK (Oscar-ehdokkuus)
1992 Far and Away
1992 Home Alone 2: Lost in New York
1993 Jurassic Park
1993 Schindler’s List (Oscar-palkinto)
1995 Sabrina (Oscar-ehdokkuus, paras score ja paras laulu)
1995 Nixon (Oscar-ehdokkuus)
1996 Sleepers (Oscar-ehdokkuus)
1997 The Lost World: Jurassic Park
1997 Seven Years in Tibet
1997 Amistad (Oscar-ehdokkuus)
1998 Saving Private Ryan (Oscar-ehdokkuus)
1999 Star Wars: Episode I
1999 Angela’s Ashes (Oscar-ehdokkuus)
2000 The Patriot (Oscar-ehdokkuus)
2001 A.I. Artificial Intelligence (Oscar-ehdokkuus)
2001 Harry Potter and the Philosopher’s Stone (Oscar-ehdokkuus)
2002 Star Wars: Episode II
2002 Minority Report
2002 Harry Potter and the Chamber of Secrets
2002 Catch Me If You Can (Oscar-ehdokkuus)
2004 Harry Potter and the Prisoner of Azkaban (Oscar-ehdokkuus)
2004 The Terminal
2005 Star Wars: Episode III
2005 War of the Worlds
2005 Memoirs of a Geisha (Oscar-ehdokkuus)
2005 Munich (Oscar-ehdokkuus)
2008 Indiana Jones and the Kingdom of the Crystal Skull
2011 The Adventures of Tintin (Oscar-ehdokkuus)
2011 War Horse (Oscar-ehdokkuus)
2012 Lincoln (Oscar-ehdokkuus)
2013 The Book Thief (Oscar-ehdokkuus)
2015 Star Wars: The Force Awakens (Oscar-ehdokkuus)
2016 The BFG
2017 Star Wars: The Last Jedi (Oscar-ehdokkuus)
2017 The Post
2018 Solo: A Star Wars Story
2019 Star Wars: The Rise of Skywalker (Oscar-ehdokkuus)
2022 The Fabelmans (Oscar-ehdokkuus)
2023 Indiana Jones and the Dial of Destiny (Oscar-ehdokkuus)
RETROPOPPARI 
Jätä kommentti