The Karate Kid -elokuva oli yksi vuoden 1984 suurimpia elokuvamenestyksiä ja varsin yllättävä sellainen. Pienellä kahdeksan miljoonan dollarin budjetilla kuvattu elokuva tuotti loppujen lopuksi yli 130 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti ja poiki jatko-osia paitsi elokuvateattereihin, nelisenkymmentä vuotta myöhemmin myös Netflix-suoratoistopalveluun ”Cobra Kai” -sarjan muodossa.
The Karate Kid -franchise sai inspiraationsa menestyneistä ”Rocky”-nyrkkeilydraamoista ja Columbia-elokuvayhtiö solmikin ensimmäisenä siirtonaan sopimuksen ensimmäisen ”Rocky” (1976) -elokuvan ohjauksesta Oscarilla palkitun John G. Avildsenin kanssa. Suhteellisen kokemattomalta kirjoittajalta Robert Mark Kamenilta tilattiin käsikirjoitus, jonka tuli mukailla Rockyn tarinaa nuoremmalle sukupolvelle sopivasta näkövinkkelistä.
Syntyi kertomus, jossa 17-vuotias Daniel LaRusso (Ralph Macchhio) muuttaa leskeksi jääneen äitinsä kanssa New Jerseyn Newarkista Kaliforniaan äidin töiden vuoksi. He asettuvat Los Angelesin lähistölle Resedaan, joka tunnetaan vähävaraisempien asuinalueena. Huonokuntoisen taloyhtiön talonmiehenä toimii japanilainen sotaveteraani Mr. Miyagi (Pat Morita), johon Daniel tutustuu. Daniel tutustuu heti kättelyssä myös viehättävään Aliin (Elisabeth Shue) sekä tämän keljuun ex-poikaystävään Johnnyyn (William Zabka) ja hänen koulukiusaajajengiinsä.
Kiusattu Daniel saa persoonallista karateoppia Mr. Miyagilta ja päihittää lopulta kiusaajansa paikallisessa karateturnauksessa. Käsikirjoittaja Kamenilla oli aiheesta omakohtaista kokemusta, sillä hän sai köniinsä kiusaajilta 17-vuotiaana ja alkoi sen seurauksena opetella itsepuolustustaitoja. Hänen ensimmäisen opettajansa tyyliin kuului käyttää taistelulajeja väkivallan ja koston välineenä, aivan kuten elokuvassakin Johnnyn karateopettaja John Kreese (Martin Kove) tekee. Kuten Daniel, Kamen sai tosielämässä opettajakseen japanilaisen sensein.
Ralph Macchio oli ennen tätä esiintynyt vain yhdessä elokuvaroolissa elokuvassa ”The Outsiders” (1983), mutta se riitti vakuuttamaan tuottajat. Lukuisia nuoria tähtiä oli kuitenkin myös ehdolla pääosaan. Sellaisia kuten Sean Penn, Charlie Sheen ja Tom Cruise. Pat Moritakaan ei ollut ensimmäinen vaihtoehto Mr. Miyagin rooliin, sillä hänet muistettiin ”Happy Days” -TV-sarjan koomisesta roolista sekä mm. stand-up-koomikkona. Lopulta Morita sai osastaan Oscar-ehdokkuuden parhaan miessivuosan esiintyjien kategoriassa.
Daniel ihastusta Alia esittänyt Elisabeth Shue oli herättänyt huomiota Burger King -hampurilaisketjun mainoksessa, mutta The Karate Kid oli hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa. Shuen velipoika Andrew tuli 1990-luvulla tutuksi TV-sarjasta ”Melrose Place”. Tarinan pahaa poikaa Johnnya näytellyt William Zabka teki hänkin elokuvadebyyttinsä hallitsevana karatemestarina, vaikka hän ei ennen elokuvaa osannut lainkaan karatea. Sen sijaan hän oli kokenut painin harrastaja.
”Rocky”-yhteneväisyydet eivät loppuneet elokuvan ohjaajaan. Myös musiikin molempiin elokuviin on säveltänyt sama mies, Bill Conti. Tosin ”Gonna Fly Now” -teeman tasoista ikivihreää melodiaa ei Contin kynästä ”The Karate Kidiin” irronnut. Allekirjoittaneen mielestä score-musiikki on melko unohdettavaa ja tasoltaan liian monenkirjavaa, vaikka muuten kuulun kyseisen säveltäjän vannoutuneisiin ihailijoihin.
Ajan hengen mukaisesti soundtrack tulvii myös pop-musiikkia, mutta niidenkään joukosta ei löydy ikivihreitä hittibiisejä. Tunnetuin laulu lienee Bananaraman ”Cruel Summer”, joka tekijänoikeussyistä jäi kuitenkin pois varsinaiselta soundtrack-levyltä. Pätkä kappaleesta kuuluu taustalla Danielin pyöräillessä uuteen kouluun ensimmäistä kertaa. Laulusta tuli kuitenkin elokuvan ansiosta iso hitti Yhdysvalloissa ja Bananaraman läpimurto valtameren toisella puolella.
Lue lisää: Bananaraman kesähitistä ”Cruel Summer”
Joe Espositon esittämä ”You’re the Best” on Bill Contin sävellys, jota hän tarjosi jo ”Rocky III” (1983) -elokuvaan, mutta Sylvester Stallone valitsi sen tilalle Survivorin ikivihreän ”Eye of the Tiger”. Survivor pääsi myös ”The Karate Kidin” soundtrackille, mutta lopputeksteissä soiva ”The Moment of Truth” ei noussut isoksi hitiksi. Sen korkein listasijoitus Billboard-listalla oli 63. Kyseessä oli ensimmäinen Survivor-single, jolla lauloi uusi vokalisti Jimi Jamison.
Henkilökohtainen suosikkini elokuvan lauluista on The Commuter -yhtyeen esitys ”Young Hearts”, joka soi Danielin ajellessa syntymäpäivänään uudella lahja-autollaan nuorison kohtaamispaikalle. Yhtyeen ainoaksi merkinnäksi 1980-luvulla jäi kyseinen kappale, mutta yllättäen vuonna 2009 markkinoille on tuotettu Dave Merenda & Commuter -nimellä kokonainen albumi ”Young Hearts”, joka on kuin suoraan vuodelta 1984. Albumi löytyy ainakin Spotify-suoratoistopalvelusta (linkki blogikirjoituksen lopussa).
22.6.1984 ensi-iltansa Yhdysvalloissa saanut elokuva saapui Suomeen marraskuussa 1984. Leffa oli meilläkin kohtalainen menestys, joka keräsi 104.874 katsojaa. Se riitti koko vuoden katsotuimpien elokuvien tilastossa sijalle kymmenen. Soundtrack-levystä ei sen sijaan sukeutunut menestystä, johtuen ehkä juurikin hittikappaleiden puutteesta.
Luonnollisesti elokuvan menestys pakotti tekijät tekemään leffalle jatkoa. Robert Mark Kamenin kirjoittama ja John G. Avildsenin ohjaama ”The Karate Kid, part II” ilmestyi 20.6.1986 eli miltei päivälleen kaksi vuotta esikoismenestyksen jälkeen. Macchio ja Morita uusivat roolinsa Danielina ja Mr. Miyagina, mutta muu roolitus laitettiin uusiksi. Eikä vähiten siksi, että elokuvan tapahtumatkin sijoittuivat Okinawan saarelle, Japaniin. Vaikkakin leffa kuvattiinkin Hawaiilla.
Elokuva alkaa kuitenkin tilanteesta, johon ensimmäinen osa päättyi. Kohtaus, jossa kilpailevan Karate-dojon Cobra Kain omistaja John Kreese kovistelee suojattiaan Johnnya tappiosta, oli alun perin kirjoitettu jo ensimmäiseen osaan mutta se päätettiin jättää kuvaamatta. Tästä siirrytään nopeasti Okinawan maisemiin, jonne Miyagin on matkustettava tapaamaan kuolemaisillaan olevaa isäänsä. Danielkin on eronnut Alista, joten hän lähtee mukaan.
Japanissa Daniel ihastuu paikalliseen Kumikoon (Tamlyn Tomita) ja kolmiodraamaa syntyy ärhäkän japanilaisnuorukaisen Chozenin (Yuji Okumoto) kanssa. Ralph Macchio oli ensimmäisen ”The Karate Kid” -elokuvan aikoihin 23-vuotias, mutta menee teinistä vielä pari vuotta myöhemmin kakkososassakin.
Bill Conti sävelsi musiikin myös jatko-osaan ja joutui sen vuoksi kieltäytymään ”Rocky IV”-elokuvan musiikin säveltämisestä. Myös elokuvan tunnuskappaletta ”Glory of Love” tarjottiin Rockyn lopputeksteihin, mutta Stallone valitsi sen sijaan John Caffertyn kappaleen ”Heart’s on Fire”. Chicago-yhtyeestä soolouralle irtautunut Peter Cetera nousi Billboard-listan ykköseksi singlellä ”Glory of Love” ja sai myös Oscar-ehdokkuuden.
”The Karate Kid, part II” osoittautui samanlaiseksi menestykseksi kuin ykkösosakin ja se tuotti lippuluukuilla maailmanlaajuisesti suunnilleen saman summan, noin 130 miljoonaa dollaria. Näin kävi myös Suomessa, jossa leffa sai houkuteltua teattereihin 103.682 katsojaa. Ne oikeuttivat koko vuoden katsojatilastossa sijaan 15.
”The Karate Kid” -elokuvat nousivat 1980-luvun puolivälissä ilmiöksi ja innostivat amerikkalaisnuoret hakeutumaan lajin pariin. Vuosikymmenen loppuun mennessä suurin hypetys alkoi kuitenkin jo laantua ja vuonna 1989 ilmestynyt kolmas osa osoittautui pettymykseksi sekä laadullisesti että lippuluukuilla. Vaikka sama alkuperäinen käsikirjoittaja/ohjaaja -parivaljakko olikin asialla, kuten myös päätähdet Macchio ja Morita.
Elokuvan tarina oli ehkä vähän haparoiva. Siinä ensimmäisen elokuvan ilkeä karatedojon pyörittäjä John Kreese palaa kostamaan tappionsa, jonka myötä hänestäkin tuli hyljeksitty entinen suuruus. Kumppanikseen Kreese saa Terry Silverin (Thomas Ian Griffith) ja äkkipikaisen karatemestarin Mike Barnesin (Sean Kanan), jotka kylvävät eripuraa Danielin ja Miyagin välille sekä haastavat tietenkin Danielin karateotteluun. Romantiikkaa leffaan tuo Robyn Livelyn esittämä Jessica.
Oman lisämausteensa loi se, että Lively oli elokuvan kuvauksissa vasta 16-vuotias ja Macchio 27-vuotias, vaikkakin hän näytteli noin 18-vuotiasta hahmoa. Lisäksi Griffithin esittämän Silverin oli määrä olla parikymmentä vuotta Danielia vanhempi entinen Vietnam-veteraani ja Kreesen armeijakaveri, vaikka oikeasti näyttelijä on vain pari kuukautta Macchiota vanhempi.
Bill Conti sävelsi jälleen elokuvan musiikin ja vaikka soundtrackilla kuullaan mm. Glenn Medeirosta ja The Pointer Sistersia, ei ikivihreitä hittejä mukaan mahtunut. Elokuva osoittautui pieneksi pettymykseksi myös lippuluukuilla ja rahaa kassaan kilisi vain hieman alle 40 miljoonaa. Edellisiin osiin verrattuna siis varsin vähän. Suomen teattereihin väkeä vilisi jopa 85.366 henkeä ja ”The Karate Kid, part III” oli vuoden 1989 ensi-illoista 23:ksi katsotuin.
Kolmososan jälkeen Ralph Macchio ilmoitti olevansa liian vanha ”Karate Kidiksi” ja pohti muutenkin, ettei halua olla Sylvester Stallonen kaltainen kehäraakki ”Rocky” -elokuvissa. Macchion ura ei kuitenkaan lähtenyt lentoon ja uudet menestysroolit olivat harvassa. Vuonna 1992 hänet nähtiin elokuvassa ”My Cousin Vinny” ja 2000-luvulla mm. TV-sarjassa ”Ugly Betty”. Hän ikään kuin leimautui ikuiseksi ”Karate Kidiksi”.
Columbia-yhtiö halusi kuitenkin lypsää tuottoisaa brändiään, joten vuonna 1994 ilmestyi elokuva ”The Next Karate Kid”. Siinä Pat Morita nähdään Mr. Miyagina, mutta hänellä on uusi valmennettava, Hilary Swankin esittämä Julie Pierce. Kamen ei enää ollut mukana käsikirjoituksessa ja rainan ohjasi Christopher Cain. Elokuva osoittautui kuitenkin niin suureksi flopiksi, että ”The Karate Kid” -aihe haudattiin vuosiksi. Pat Morita poistui keskuudestamme vuonna 2005.
Vuonna 2010 brändi herätettiin henkiin Will Smithin toimesta. Hän tuotti elokuvan, jossa pääosaa esittää Smithin tuolloin 12-vuotias poika Jaden Smith. Aasialaistaustaisen valmentajahahmon Mr. Hanin roolin vetää Jackie Chan. Harald Zwartin ohjaama elokuva muodostui suurmenestykseksi, joka tuotti maailmanlaajuisesti lähes 360 miljoonaa dollaria. Suomessa katsojia kertyi vain 32.864.
Will Smith oli mukana tuottamassa myös vuonna 2018 startannutta TV-sarjaa ”Cobra Kai”, joka hurmasi katsojat suoratoistopalvelussa. Sarja on mukavan uskollinen kolmelle ensimmäiselle ”The Karate Kid” -elokuvalle. Kaksi ensimmäistä tuotantokautta esitettiin YouTube Red/Premium -palvelussa, mutta sen jälkeen sarja siirtyi Netflixin ohjelmistoon. Kesällä 2024 alkoi kuudes ja viimeiseksi ilmoitettu tuotantokausi, joka sisältää 15 jaksoa. Jaksot ilmestyvät katsottavaksi viiden osan ryppäissä, joista tulee nähtäväksi tammikuussa 2025.
Ensimmäinen kausi starttaa Danielin ensimmäisen kilpakumppanin ja entisen kiusaajan Johnny Lawrencen tilanteesta. Varakkaan perheen vesa ja kaksinkertainen nuorten karatemestari on nyt hieman alkoholisoitunut perusduunari, kun taas Daniel LaRusso on menestyvän autokaupan omistaja ja vakavarainen perheenisä. Parasta on tietenkin, että Ralph Macchio ja William Zabka esiintyvät tutuissa rooleissaan. Uusina hahmoina nähdään Danielin vaimo Amanda (Courtney Henggeler) sekä liuta nuoria, kuten Mary Mouser Danielin tyttären Samanthan roolissa ja Tanner Buchanan Johnnyn pojan Robbyn roolissa.
34 vuotta on kulunut siitä, kun Daniel voitti Johnnyn nuorten All-Valley Karate -turnauksessa, mutta asia ei ole osapuolilta unohtunut. Vaikka Mr. Miyagi on kuollut, Daniel etsii edelleen tasapainoa elämäänsä ja ylläpitää muistoa oppi-isästään. Asiat lähtevät rullaamaan, kun Johnny päättää avata uudelleen Cobra Kai -karatedojon, jossa hän alkaa valmentaa nuoria All-Valley-turnaukseen. Samalla avautuvat myös vanhat haavat. Daniel puolestaan perustaa Miyagi-Do-dojon, jossa hän valmentaa mm. Johnnyn poikaa Robbya.
”Cobra Kai” yhdistelee huumoria, draamaa, teiniromantiikkaa ja hyvin koreografioituja karateotteluita mukaansatempaavalla tavalla. Tapahtumat pyörivät pienen piirin ympärillä. Karate-dojot vaihtavat johtajia ja oppilaat siirtyvät dojosta toiseen. Mukaan tuodaan myös hahmoja 1980-luvun elokuvista. Vakituisena pääpahiksena pyörii John Kreese, mutta myöhemmin myös Terry Silver. Japanilaisvahvistukset Kumiko ja Chozen piipahtavat myös sarjassa, kuten Danielin ensimmäinen nuoruudenihastus Alikin.
Oman huvittavan lisämausteensa sarjaan tuo Johnnyn jämähtäminen 1980-luvulle. Kroonisessa rahapulassa rypevä antisankari toimii yhdessä vaiheessa myös Uber-kuskina ja teiniasiakkaiden toivoessa autoradiosta Billie Eilishia, hän laittaa C-kasetilta soimaan Billy Idolia. Kaikkien hahmojen taustoja syvennetään myös TV-sarjan mahdollistamalla tavalla. Esimerkiksi kolmannella kaudella John Kreesen Vietnam-ajoista nähdään runsaasti flashbackeja, jotka auttavat ehkä ymmärtämään miestä paremmin.
Vaikka ”Cobra Kai” jatkuu jo kuudetta tuotantokauttaan, on sen kiinnostavuus onnistuttu säilyttämään melko vahvana. Vasta tuoreimmalla kaudella alkaa näkyä hienoisia väsymyksen merkkejä. Alkavatko aiheet olla jo loppuun kaluttuja? Samaten sarjan nuoret näyttelijät ovat kenties kasvaneet ulos rooleistaan, kuten Ralph Macchio aikoinaan. 78-vuotiaan Martin Koven esittämä Kreese on puolestaan jo vähän liian iäkäs rooliinsa, vaikka siihen ei enää paljon pahansuopia tuijotuksia enempää kuulukaan. Kenties on siis vain hyväksi, jos kausi todellakin jää viimeiseksi.
Netflix-palvelussa on katsottavissa kaikki alkuperäiset ”The Karate Kid” -elokuvat sekä kaikki kuusi tuotantokautta ”Cobra Kai” -sarjaa, josta siis on tulossa vielä kymmenen jaksoa kahdessa viiden jakson erässä. ”Cobra Kai” on mielestäni onnistunein nostalgiasarja, jossa jatketaan 1980-luvulla alkanutta tarinaa. Se on todella uskollinen alkuperäisleffoille ja tuntuu, kuin sen hahmot oikeasti jatkaisivat elämäänsä. Sarja on saanut myös runsaasti positiivista palautetta sekä ehdokkuuksia erilaisissa palkintogaaloissa, kuten Primetime Emmy-gaalassa. Jos siis pidit vuonna 1984 ”The Karate Kid” -elokuvasta ja haluat tietää, mitä Danielille ja Johnnylle kuuluu tänään, niin ei muuta kuin Netflixin pariin.
Musasuositus: Dave Merenda & Commuter – Young Hearts
SEURAA RETROPOPPARIA SOMESSA:
Lähteet:
Netflix
Wikipedia
Suomen listalevyt
IMDb
Elokuvauutiset
RETROPOPPARI 
Jätä kommentti