Tunnetun taiteilijapariskunnan tytär Liza Minnelli syntyi Beverly Hillsissä 12.3.1946. Hänen äitinsä oli palkittu näyttelijätär Judy Garland ja isänsä tunnettu teatteri- ja elokuvaohjaaja Vincente Minnelli. Liza Minnelli on luonut uraa niin teatterin lavalla kuin elokuvissakin sekä myös levyttänyt musiikkia vuodesta 1963 alkaen. Minnellin tunnetuin elokuvarooli on kiistatta Sally Bowlesin rooli musikaalissa ”Cabaret” (1972), josta hän voitti Oscarin, Golden Globen ja BAFTA-palkinnon.
Vuonna 1989 Liza Minnellin edellisestä albumista oli vierähtänyt tovi, sillä ”Tropical Nights” oli ilmestynyt vuonna 1977. ”Tropical Nights” ilmestyi discovillityksen käydessä kuumimmillaan ja oli teemaltaan ajan hengen mukainen. Minnelli itse ei arvostanut julkaisua korkealle, vaan on kertonut koko levyn olleen iso erehdys ja vihanneensa kyseisten turhanpäiväisten laulujen laulamista.
Vuonna 1988 Minnelli solmi levytyssopimuksen Epic-yhtiön kanssa intressinään levyttää trendikäs pop-albumi. Hän oli loppuvuodesta 1988 kuullut radiosta kappaleen nimeltä ”Rent” ja oli utelias selvittämään, kuka laulun esitti ja ketkä olivat sen säveltäneet.
”Rent” oli tietenkin brittiläisen Pet Shop Boys -duon hittejä ja yhtyeen manageri Tom Watkins oli sattumoisin vierailulla Epicin New Yorkin toimistolla. Watkins oli puhumassa toisen suojattinsa Bros-yhtyeen asioista, joka oli myös Epicin listoilla. Minnellin managerina toimi hänen hyvä ystävänsä Kiss-yhtyeestä tuttu Gene Simmons, joka oli istuttanut Lizan päähän ajatuksen modernista pop-levystä. Myös Epicin amerikkalainen A&R fanitti Pet Shop Boysia ja näytti yhteistyölle vihreää valoa. Watkins palasi Britanniaan uutisineen: ”Arvatkaa, kuka haluaa tehdä kanssanne yhteistyötä?”
Liza Minnelli rakasti Pet Shop Boysin musiikissa tanakan rytmin, tarttuvien melodioiden ja merkityksellisten sanoitusten yhdistelmää. Kuten ”Rent”-kappaleessa lauletaan ”I love you, you pay my rent”. Se on suoraa puhetta ja se iski Minnelliin. Molemmat osapuolet olivat tulevasta yhteistyöstä yhtä innoissaan. Minnellille se tarkoitti jotain täysin uutta ja Pet Shop Boysin Neil Tennant ja Chris Lowe olivat aina ihailleet Liza Minnelliä, joka oli jo vuonna 1989 legenda.
Liza, Neil ja Chris tapasivat Lontoossa ja Pet Shop Boys lupasi tuottaa Minnellille kaksi laulua. Pari päivää myöhemmin he ilmoittivat olevansa valmiita tekemään kokonaisen albumin. Päätöstä helpotti Minnellin mukautuvaisuus. Hän ei diivaillut, eikä luetellut vaatimuksiaan, vaan pikemminkin oli valmis antamaan Pettareille vapaat kädet.
Myöhemmin Minnelli on kertonut haastatteluissa, että tuottajaduo oli ennemminkin vaativa eikä suostunut kompromisseihin. Kaikki tehtiin heidän toiveidensa mukaisesti. Hän on todennut Tennantin ja Lowen olleen monimutkaisimpia ihmisiä, joiden kanssa taiteilija on koskaan työskennellyt. Minnelli kuitenkin arvosti tuottajiensa omistautumista ja oli valmis itsekin työskentelemään kovaa parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Yksi huolenaihe Pettareille oli jopa, mitä Minnelli pukee ylleen äänityssessioihin sopivan tunnelman saavuttamiseksi. Ensimmäisiin sessioihin Minnelli saapui rock-henkisessä nahkahameessa kysyen, missä kaikki muusikot ovat. ”Oletko hölmö! Ei tänne ei tule mitään muusikkoja. On vain koneet ja me”, kuului vastaus. Tosin muutamiin raitoihin lisättiin iso orkesteri myöhemmin sekä joihinkin toisiin kappaleisiin joitakin aitoja instrumentteja kuten saksofonia ja kitaraa. Kolmantena tuottajana ja studioteknikkona sessioissa hääräili vanha tuttu Julian Mendelsohn.
Albumin kymmenestä raidasta kolme on cover-versioita ja loput seitsemän ovat lähtöisin Tennantin ja Lowen kynistä. Tosin kaksi niistä on poimittu Pet Shop Boysin omista, aiemmista levytyksistä. Loput viisi laulua Pet Shop Boys kirjoitti käytännössä varta vasten Lizalle. Minnelli luotti kappalevalinnoissa sataprosenttisesti tuottajiinsa, eikä puuttunut niihin.
Liza Minnelli esiintyi levyn äänitysten aikoihin Royal Albert Hallissa alkuperäisen Rat Packin jäsenten eli Sammy Davis jr:n ja Frank Sinatran kanssa. Hän tuurasi Dean Martinia, joka ei enää halunnut lähteä kiertueelle. Vapaapäivinään Liza äänitti poppia Pet Shop Boysin kanssa, mikä toi työhön erikoista kontrastia. Tennant ja Lowe olivat kirjoittaneet sävelmiä laajalle rekisterille ja Minnelli joutui laulaessaan usein epämukavuusalueelle. Laulaja ei edes tiennyt kykenevänsä moisiin suorituksiin, ennen kuin Neil Tennant piiskasi hänestä oikeanlaisen suorituksen. Joissakin kappaleissa Tennant ohjeisti Minnellia laulamaan, kuin Charles Aznavour.
Ensimmäisenä singlenä julkaistiin ”Losing My Mind”, joka oli kuultu ensimmäistä kertaa vuonna 1971 Stephen Sondheimin kirjoittamassa Broadway-musikaalissa ”Follies” Dorothy Collinsin esittämänä. Neil Tennant näki musikaalin uudemman version Lontoossa vuonna 1987 ja mietti oitis, että kappaleesta saisi oivan pop-hitin. Ja hittihän siitä tulikin Pet Shop Boysin käsittelyssä. Single nousi Britannia listalla sijalle kuusi. Pieni neuvottelu käytiin tämän kappaleen kohdalla, sillä Minnelli ei pitänyt demon lopussa kuulemistaan ”järkensä menettäneen henkilön” kiljahduksista. Vuonna 1991 Pet Shop Boys julkaisi kappaleesta oman versionsa ”Jealousy”-singlen kääntöpuolella huudahdusten kera.
Albumin avaa uusi Tennant/Lowe -sävellys ”I Want You Now”, joka antaakin hyvän kuvan tulevasta. Dramaattinen, teatraalinen ja musikaalihenkinen teos yhdistelee elektropoppia Minnellin tummanpuhuvaan tulkintaan. Lopputulos kuorrutetaan Anne Dudleyn upealla jousisovituksella. ”If There Was Love” on puolestaan tulkinnaltaan huomattavasti heleämpi, vaikka aiheeltaan edelleen vakava ja filosofinen. Tennant lainaa tekstiin hieman Shakespearen Sonettia 94.
Pitkäsoiton kolmantena singlenä lohkaistu ”So Sorry, I Said” maksaa velkaa musikaaleille ja Stephen Sondheimille. Singlen korkein listasijoitus oli 62. Tennant on suoraan tunnustanut tapailleensa Sondheimille tyypillisiä sointuja laulua säveltäessään. Kappale on Liza Minnellin suosikki levyltä ja se kirjoitettiin suoraan artisti mielessä. Tekstissä sukelletaan tuolloin neljäkymppisen tähden sielunelämään.
Teos oli korvamerkitty duetoksi Liza Minnellille ja Frank Sinatralle, joka oli siis samaan aikaan Lontoossa konsertoimassa. Siksi tekstissäkin käydään eräänlaista vuoropuhelua. Tämä haave ei kuitenkaan Pettareiden harmiksi toteutunut. Neil Tennantin mielestä olisi ollut hienoa huikata tutuille, että ”Frank Sinatra piipahti eilen studiossa laulamassa yhden biisini”.
Liza olisi halunnut duettokaveriksi Neil Tennantin, mutta he eivät pystyneet laulamaan kappaletta samassa sävellajissa ja niinpä siitä tuli Minnellin sooloesitys. Pet Shop Boysin demoversio kappaleesta löytyy heidän ”Introspective”-albuminsa ”Further Listening” -bonusraidoista ja he ovat esittäneet sitä livenä ”Performance”-kiertueella duettona taustalaulaja Pam Sheynen kanssa.
”Don’t Drop Bombs” julkaistiin toisena singlenä syyskuussa 1989, pari viikkoa albumin ilmestymisen jälkeen. Siitä ei tullut edeltäjänsä tavoin TOP-10-hittiä ja korkein sijoitus Britti-listalla on 46. Suomen listalla single sen sijaan nousi sijalle 16, mikä on Liza Minnellin korkein singlelistasijoitus täällä. Kappaleesta puuttuu tavaramerkiksi muodostunut Pet Shop Boys -eurodiscopoljento, mikä ei ehkä miellyttänyt faneja.
Yllättävin cover-kappale lienee Tanita Tikaramin edellisvuoden hitti ”Twist In My Sobriety”. Pet Shop Boysit rakastivat laulua ja halusivat sen mukaan osittain siksikin, että teema istui Liza Minnellin päihdeongelmaiseen historiaan ja tuoreena muistissa olleisiin vierotushoitoihin. Aluksi tuottajat aristelivat esittää kappaletta Minnellin levytettäväksi, mutta tämä lähti täysillä tulkitsemaan sitä. Kappaleessa kuultava Donald Johnsonin esittämä rap-osuus ”Liza with a Z” on kirjoitettu varta vasten Lizalle ja lisäksi mukana on kolmen naisen vahva kuoro. Sovitus on muutenkin tymäkämpi, kuin Tikaramin originaalissa.
Mukana on tietenkin Minnellin tulkinta kappaleesta, josta idea koko yhteistyölle alkoi eli Pet Shop Boysin toisen albumin ”Actually” kolmas singlelohkaisu ”Rent”. Versio on lähes kokonaan soitettu isolla orkesterilla ja orkesterisovituksen on tehnyt Angelo Badalamenti. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Badalamenti ei ole parhaimmillaan pop-kappaleiden orkestraatioissa, niin upeaa musiikkia kuin maestro onkin tehnyt esimerkiksi David Lynchin elokuviin. Minnellin ”Rent” on soitannollisesti turhan unenomainen ja rahtusen laahaava, mutta laulajan tulkinta jättää soitannan toissijaiseksi.
Liza Minnellin ja Pet Shop Boysin yhteistyöhän on kuin homotaivaassa solmittu avioliitto ja gaykansa saakin haluamansa ”Love Pains” -kappaleen cover-versiossa. Kappale julkaistiin vielä huhtikuussa 1990 levyn neljäntenä ja viimeisenä singlenä. Monet ovat aprikoineet, että ”Love Pains” olisi pitänyt julkaista toisena singlenä menestyksen maksimoiseksi. Nyt se oli vähän myöhäistä ja levy nousi Britti-listalla vain sijalle 41.
”Love Pains” on alun perin Yvonne Ellimanin melko marginaaliselle huomiolle jäänyt single vuodelta 1979. Minnelli tulkitsee kappaleen niin heleällä pop-saundilla, että kuulija melkein kohottelee kulmakarvojaan. Vaihtuiko levyllä solisti kesken kaiken? Sattumoisin kappaleesta teki oman versionsa samoihin aikoihin myös Stock-Aitken-Waterman -tallin suojatti Hazell Dean. Deanin version tuottivat Ian Curnow ja Phil Harding ja se nousi singlelistalla sijalle 48 elokuussa 1989. Loppujen lopuksi versiot ovat aika samanlaisia, vaikka Deanin maksisinglellä onkin kappaleesta useita hienompia remix-versioita.
”Tonight Is Forever” löytyy Pet Shop Boysin esikoisalbumilta ”Please” (1986) eurodiscoversiona. Minnellin näkemys aiheesta on orkesteriballadi, joka tuo sävellykseen aivan uusia sävyjä. Orkesterisovituksesta vastaa Anne Dudley, joka on työssään täydellisesti elementissään. Dudleyn orkestraatiot ovat Britti-popissa jo lähes käsite. Kuunnelkaa vaikka ABC:n esikoisalbumi ”The Lexicon of Love” (1982).
Pitkäsoiton päättävä ”I Can’t Say Goodnight” on mukava yökerhoballadi, jota ei itse asiassa ole kirjoitettu suoraan Liza Minnellille. Kyseessä on yksi varhaimmista lauluista, jotka Neil Tennant ja Chris Lowe ovat koskaan kirjoittaneet yhdessä. Jäljet johtavat taaksepäin aina vuoteen 1982. Mutta Minnelli tulkitsee sen komeasti omiin nimiinsä ja luo upealle albumikokonaisuudelle kauniin finaalin.
Koko komeudelle piti vielä keksiä nimi. Pitkällisen pohdinnan jälkeen Neil Tennant soitti Tokiosta Lizalle ja kertoi tarinan. Tennant oli mennyt yökerhoon ja tavannut siellä naisen, jolla oli upea mekko. Hän kehui naisen asua ja tämä oli vastannut: ”Kutsun tätä minun ”tulos”-mekokseni, sillä silloin kun minulla se ylläni asioita alkaa tapahtua”. Nainen oli brittiläinen mediapersoona ja toimittaja Janet Street-Porter. Liza Minnellin ja Pet Shop Boysin yhteistyön tuloksena syntyi ”Results”.
”Results” nousi Britannian albumilistalla sijalle kuusi ja myi kultalevyyn oikeuttavat 100.000 kappaletta. Suomessa korkein listasijoitus oli 31 ja levy viihtyi virallisella listalla neljä viikkoa. Kyseessä on ainoa Suomen listalle noussut Liza Minnelli -albumi, joten sijoitukset voidaan hyvällä omallatunnolla laskea Pet Shop Boysin ansioksi. Euroopan laajuisesti albumin on kerrottu myyneen noin 600.000 kappaletta. Espanjasta tuli myös kultalevy 50.000 kappaleen myynnillä. Minnellin kotimaassa Yhdysvalloissa albumi myi noin 160.000 kappaletta. Kaiken kaikkiaan ”Results” lienee Liza Minnellin myydyin kokopitkä studioalbumi.
Pet Shop Boys ratsasti vuonna 1989 suosionsa aallonharjalla. Omien hittiensä lisäksi he olivat kysyttyjä tuottajia myös toisille artisteille. ”Results” on kuitenkin ainoa kokonainen studioalbumi, jonka he ovat tuottaneet toiselle artistille. Vuonna 1990 ilmestyi Dusty Springfieldin pitkäsoitto ”Reputation”, joka sisälsi myös muiden tuottajien luomuksia. Muuten Tennant ja Lowe ovat tuottaneet muille lähinnä yksittäisiä kappaleita.
Kappaleluettelo:
- I want you now
- Losing my mind
- If there was love
- So sorry, I said
- Don’t drop bombs
- Twist in my sobriety
- Rent
- Love pains
- Tonight is forever
- I can’t say goodnight
Lähteet:
Liza Minnelli – Results (Expanded 4 disc edition CD kansilehti, Cherry Red Records 2017)
Pet Shop Boys – Introspective: Further Listening 1988-1989 (CD kansilehti, Parlophone 2001)
Wikipedia
Suomen listalevyt
RETROPOPPARI 
Jätä kommentti